Polttoaineet

Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet

Käytämme sähkön- ja lämmöntuotannossa monen tyyppisiä polttoaineita, joiden käytöllä on erilaisia ympäristövaikutuksia.

Maakaasu

Maakaasun osuus Fortumin eri energialähteiden käytöstä on noin 65 %. Maakaasua käytetään ennen muuta Venäjällä, jonka osuus maakaasun kokonaiskäytöstämme on lähes 99 %. Myös Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa maakaasua käytetään vähäisessä määrin. Maailman maakaasuvarat ovat suuret, ja maakaasua riittää energiantuotannon tarpeisiin useiksi vuosikymmeniksi.

Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine mitattuna kasvihuonekaasuilla tai muilla savukaasupäästöillä, sillä se ei sisällä rikkiä eikä muodosta juurikaan hiukkaspäästöjä. Typen oksidien päästöjä voidaan vähentää polttoteknisin keinoin. Mahdolliset kaasuputkistojen vuodot vaikuttavat ilmastoon, sillä maakaasu on lähes 100-prosenttista metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Kivihiili

Noin 10 % Fortumin käyttämistä polttoaineista on hiiltä. Noin puolet tästä käytetään Venäjällä, toinen puoli Suomessa ja Puolassa. Maailman kivihiilivarat ovat suuret. Saatavuutensa ja varastoitavuutensa ansiosta kivihiili on edullinen vara- ja huippuvoiman lähde ja joissakin tilanteissa ainoa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Kivihiilen ympäristövaikutukset ovat suuret hiilidioksidi-, rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Erilaisten polttotekniikoiden ja savukaasujen puhdistustekniikoiden avulla rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjä voidaan kuitenkin vähentää määräysten edellyttämälle tasolle. Hiilidioksidin erottamiseen savukaasuista ei toistaiseksi ole olemassa käyttökelpoista tekniikkaa.

Voimalaitoksillamme syntyvää tuhkaa hyödynnetään rakennusaineteollisuudessa ja maanrakennuksessa. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvää kipsiä käytetään kipsilevyjen valmistuksessa. Tuhkan hyötykäyttö vähentää kaatopaikkajätteitä ja pienentää tarvetta käyttää muita luonnonvaroja.

Kivihiilen louhinta on laajamittaista kaivostoimintaa. Maanalaisissa hiilikaivoksissa on tärkeää huolehtia turvallisuudesta muun muassa metaanikaasun räjähdysvaaran vuoksi. Olemme jäsenenä kansainvälisten energiayhtiöiden Better Coal -aloitteessa, jonka tavoitteena on edistää vastuullisuutta hiilen koko toimitusketjussa. Tarkastamme säännöllisesti hiilentoimittajiemme kaivostoiminnan.

Biomassa ja muut biopolttoaineet

Biomassan ja muiden biopolttoaineiden osuus Fortumin energian lähteistä on Biomassan ja muiden biopolttoaineiden osuus Fortumin energian lähteistä on noin 3 %. Ensisijaisesti käytämme metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä jonkin verran bioperäistä yhteiskunta- ja teollisuusjätettä. Arviomme mukaan uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö kasvaa tulevaisuudessa.

Biopolttoaineet hillitsevät ilmastonmuutosta, kun poltetun biomassan tilalle kasvatetaan uutta sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Biopolttoaineet aiheuttavat lähes yhtä paljon typpi- ja hiukkaspäästöjä kuin kivihiili, mutta rikkipäästöt jäävät yleeensä vähäisemmiksi. Biomassan poltossa syntyvää tuhkaa voidaan hyötykäyttää samaan tapaan kuin kivihiilen tuhkaa.

Vastuulliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön kiinnitetään maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Tiedostamme bioenergian alkuperään liittyvät haasteet ja olemme laatineet bioenergian kestävää käyttöä koskevan kannanoton. Kehitämme jatkuvasti toimenpiteitä, joilla parannetaan polttoaineiden jäljitettävyyttä ja varmistetaan niiden kestävä käyttö. Lisäksi osallistumme aktiivisesti vastuullista bioenergian käyttöä edistävien kansainvälisten organisaatioiden toimintaan.

Öljy

Öljyä käytetään lähinnä voimalaitosten käynnistysvaiheessa ja pienissä lämpökattiloissa. Öljyn osuus Fortumin energialähteistä on noin puoli prosenttia. Koska öljy on fossiilinen polttoaine, sen ympäristövaikutukset ovat verrattavissa kivihiileen.

Turve

Turpeen osuus Fortumin energialähteistä on noin puoli prosenttia. Turvetta poltetaan Suomessa ja Virossa, missä se on kotimainen energianlähde.

Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Vaikka turve ei ole fossiilinen polttoaine, ilmastopolitiikassa sitä käsitellään fossiilisten polttoaineiden tavoin. Turvepolttoaineen kasvihuonekaasupäästöt ovat kivihiilen päästöjä suuremmat.

Turpeen poltossa vapautuu hiilidioksidin lisäksi rikki- ja typpioksideja sekä hiukkasia. Turpeen varastoinnin aikana muodostuu jonkin verran metaania. Turpeen poltosta syntyvää tuhkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa. Hyötykäyttöä rajoittavat tuhkaan kertyvät raskasmetallit ja joissain tapauksissa radioaktiivisuus.

Uraani
Uraanipolttoaineen osuus Fortumin omaan energiantuotantoon hankituista polttoaineista on noin 20 %. Uraani on raskas ja lievästi radioaktiivinen alkuaine (kemiallinen merkki U, järjestysnumero 92). Luonnossa esiintyvä uraani koostuu kolmesta isotoopista, jotka ovat 238U (99,28 %), 235U (0,71 %) ja 234U (0,005 %). Ainostaan isotoopin 235U ytimet ovat sellaisia, että ne halkeavat kun niihin kohdistetaan neutroneja ja samalla vapautuu energiaa ja uusia neutroneja. Tätä ketjureaktiota hyödynnetään ydinvoimalaitoksissa.

Uraanipolttoaineen valmistus on monivaiheinen prosessi. Luonnonuraani louhitaan kallioperästä ja rikastetaan muiden malmien tapaan. Uraanirikaste muutetaan kaasumaiseen muotoon ja väkevöidään 235U:n pitoisuuden nostamiseksi erityisissä väkevöintilaitoksissa. Väkevöity uraani muutetaan kiinteäksi uraanioksidiksi, joka puristetaan polttoainepelleteiksi. Polttoainepelletit pakataan tiiviisiin polttoainesauvoihin, jotka kootaan reaktorissa käytettäviksi polttoaine-elementeiksi.

Uraanimalmin louhinta ja rikastaminen ovat verrattavissa mihin tahansa kaivostoimintaan. Uraanin radioaktiivisuuden vuoksi sivukiven ja rikastusjätteiden käsittelyyn ja varastointiin kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Uraanin isotooppiväkevöinti tapahtuu nykyään sentrifugeilla. Tämä menetelmä kuluttaa vain murto-osan (alle 1%) siitä sähköstä mitä kaasudiffuusioon perustuva menetelmä aikoinaan tarvitsi.

Loviisan voimalaitoksen polttoaine hankitaan venäläiseltä TVEL:ltä kokonaistoimituksena, joka kattaa koko ketjun raakauraanin hankinnasta polttoainenippujen valmistukseen. Arvioimme säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiemme laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuuden hallintajärjestelmiä sekä ydinpolttoainenippujen valmistusta.

Asiantuntijamme käyvät myös säännöllisesti arvioimassa polttoainetoimittajan uraanikaivoksen toimintoja Venäjällä.

Reaktorista poistettu käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista ydinjätettä, jota säilytetään aluksi valvotuissa olosuhteissa voimalaitoksella. Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine loppusijoitetaan aikanaan Posivan rakenteilla olevaan loppusijoitustilaan Olkiluodossa.

Jätepolttoaineet

Jätepolttoaineet muodostavat yhteensä noin prosentin Fortumin energianlähteistä. Jätteiden energiakäyttö on olennainen osa kestävää jätehuoltojärjestelmää. Jätepolttoaineilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla vähentää kaatopaikoille päätyvien jätteiden määrää.

Poltamme yhdyskuntajätettä Klaipedan voimalaitoksella Liettuassa. Lisäksi poltamme teollisuuden puuperäisiä jätteitä Joensuun ja Järvenpään voimalaitoksilla Suomessa. Jätteiden polton savukaasupäästöille on asetettu tiukat rajoitukset, minkä lisäksi tuhka tulee käsitellä asianmukaisesti.

Bioöljy

Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen on integroitu bioöljyä tuottava laitos. Bioöljyn raaka-aineena on metsähake ja muu puubiomassa, joilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa.

Käytämme bioöljyä omilla lämpölaitoksillamme korvaamaan raskasta polttoöljyä. Sitä on toimitettu myös Savon Voiman Iisalmen lämpölaitokselle ja E.ON:in Karlshamnin voimalaitokselle. Tulevaisuudessa bioöljy voi toimia myös erilaisten biokemikaalien tai liikenteen polttoaineiden raaka-aineena.

Bioöljyn käyttö energiantuotannossa vähentää kasvihuonepäästöjä yli 70 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

24.2.2016