Polttoaineet

Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet

Käytämme sähkön- ja lämmöntuotannossa monen tyyppisiä polttoaineita, joiden käytöllä on erilaisia ympäristövaikutuksia.

Maakaasu
Maakaasun osuus Fortumin eri energialähteiden käytöstä on noin 62 %. Maakaasua käytetään ennen muuta Venäjällä, jonka osuus maakaasun kokonaiskäytöstämme on oin 98 %. Myös Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa maakaasua käytetään vähäisessä määrin. Maailman maakaasuvarat ovat suuret, ja maakaasua riittää energiantuotannon tarpeisiin useiksi vuosikymmeniksi.

Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine mitattuna kasvihuonekaasuilla tai muilla savukaasupäästöillä suhteessa tuotettuun energiaan, sillä se ei sisällä rikkiä eikä muodosta juurikaan hiukkaspäästöjä. Typenoksidien päästöjä voidaan vähentää polttoteknisin keinoin. Mahdolliset kaasuputkistojen vuodot vaikuttavat ilmastoon, sillä maakaasu on lähes 100-prosenttista metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Kivihiili
Noin 10 % Fortumin käyttämistä polttoaineista on hiiltä. Noin puolet tästä käytetään Venäjällä, toinen puoli Suomessa ja Puolassa. Maailman kivihiilivarat ovat suuret. Saatavuutensa ja varastoitavuutensa ansiosta kivihiili on edullinen vara- ja huippuvoiman lähde ja joissakin tilanteissa ainoa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Kivihiilen ympäristövaikutukset ovat suuret hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Erilaisten polttotekniikoiden ja savukaasujen puhdistustekniikoiden avulla rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä voidaan kuitenkin vähentää määräysten edellyttämälle tasolle. Hiilidioksidin erottamiseen savukaasuista ei toistaiseksi ole olemassa käyttökelpoista tekniikkaa.

Voimalaitoksillamme syntyvää tuhkaa hyödynnetään rakennusaineteollisuudessa ja maanrakennuksessa. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvää kipsiä käytetään kipsilevyjen valmistuksessa. Tuhkan hyötykäyttö vähentää kaatopaikkajätteitä ja pienentää tarvetta käyttää muita luonnonvaroja.

Kivihiilen louhinta on laajamittaista kaivostoimintaa. Maanalaisissa hiilikaivoksissa on tärkeää huolehtia turvallisuudesta muun muassa metaanikaasun räjähdysvaaran vuoksi. Olemme jäsenenä kansainvälisten energiayhtiöiden Better Coal -aloitteessa, jonka tavoitteena on edistää vastuullisuutta hiilen koko toimitusketjussa. Tarkastamme säännöllisesti hiilentoimittajiemme kaivostoiminnan.

Biopolttoaineet
Biopolttoaineiden osuus Fortumin energianlähteistä on noin 3 %. Ensisijaisesti käytämme metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä jonkin verran bioperäistä yhteiskunta- ja teollisuusjätettä. Arviomme mukaan uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö kasvaa tulevaisuudessa.

Biopolttoaineet hillitsevät ilmastonmuutosta, kun poltetun biomassan tilalle kasvatetaan uutta sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Biopolttoaineet aiheuttavat lähes yhtä paljon typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä kuin kivihiili, mutta rikkidioksidipäästöt jäävät yleensä vähäisemmiksi. Biomassan poltossa syntyvää tuhkaa voidaan hyötykäyttää samaan tapaan kuin kivihiilen tuhkaa.

Vastuulliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön kiinnitetään maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Tiedostamme bioenergian alkuperään liittyvät haasteet ja olemme laatineet bioenergian kestävää käyttöä koskevan kannanoton. Kehitämme jatkuvasti toimenpiteitä, joilla parannetaan polttoaineiden jäljitettävyyttä ja varmistetaan niiden kestävä käyttö. Lisäksi osallistumme aktiivisesti vastuullista bioenergian käyttöä edistävien kansainvälisten organisaatioiden toimintaan.

Jätepolttoaineet
Jätepolttoaineiden osuus Fortumin energialähteistä on noin 2 %. Jätteiden energiakäyttö on olennainen osa kestävää jätehuoltojärjestelmää. Jätepolttoaineilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla vähentää kaatopaikoille päätyvien jätteiden määrää.
 
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa operoimme vaarallisen jätteen käsittely- ja polttolaitoksia. Lisäksi poltamme yhdyskuntajätettä Klaipedan voimalaitoksella Liettuassa sekä teollisuuden puuperäisiä jätteitä Joensuun ja Järvenpään voimalaitoksilla Suomessa. Jätteiden polton savukaasupäästöille on asetettu tiukat rajoitukset, minkä lisäksi tuhka tulee käsitellä asianmukaisesti.
 
HorsePower
Fortum HorsePower on palvelukonsepti, jossa toimitamme hevostalleille kuivikkeen sekä noudamme kuivikelannan poltettavaksi. Poltamme kuivikelantaa Järvenpään voimalaitoksella, ja sitä toimitettiin myös muille energiayhtiöille. 
 

Turve
Turpeen osuus Fortumin energialähteistä on noin puoli prosenttia. Turvetta poltetaan Suomessa ja Virossa, missä se on kotimainen energianlähde. 

Ilmastopolitiikassa turvetta käsitellään fossiilisten polttoaineiden tavoin. Turvepolttoaineen kasvihuonekaasupäästöt ovat kivihiilen päästöjä suuremmat.

Turpeen poltossa vapautuu hiilidioksidin lisäksi rikkidioksidia ja typenoksideja sekä hiukkasia. Turpeen varastoinnin aikana muodostuu jonkin verran metaania. Turpeen poltosta syntyvää tuhkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa. Hyötykäyttöä rajoittavat tuhkaan kertyvät raskasmetallit ja joissain tapauksissa radioaktiivisuus.

Öljy
Öljyä käytetään lähinnä voimalaitosten käynnistysvaiheessa ja pienissä lämpökattiloissa. Öljyn osuus Fortumin energialähteistä on alle puoli prosenttia. Koska öljy on fossiilinen polttoaine, sen ympäristövaikutukset ovat verrattavissa kivihiileen. 
 
Bioöljy
Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen on integroitu bioöljyä tuottava laitos. Bioöljyn raaka-aineena on metsähake ja muu puubiomassa, joilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa.
 
Käytämme bioöljyä pääosin omilla lämpölaitoksillamme korvaamaan raskasta polttoöljyä. Tulevaisuudessa bioöljy voi toimia myös erilaisten biokemikaalien tai liikenteen polttoaineiden raaka-aineena.
 
Bioöljyn käyttö energiantuotannossa vähentää kasvihuonepäästöjä yli 70 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
 

Uraani
Uraanipolttoaineen osuus Fortumin omaan energiantuotantoon hankituista polttoaineista on noin 23 %. Uraani on raskas ja lievästi radioaktiivinen alkuaine (kemiallinen merkki U, järjestysnumero 92). Luonnossa esiintyvä uraani koostuu kolmesta isotoopista, jotka ovat 238U (99,28 %), 235U (0,71 %) ja 234U (0,005 %). Ainostaan isotoopin 235U ytimet ovat sellaisia, että ne halkeavat kun niihin kohdistetaan neutroneja ja samalla vapautuu energiaa ja uusia neutroneja. Tätä ketjureaktiota hyödynnetään ydinvoimalaitoksissa.

Uraanipolttoaineen valmistus on monivaiheinen prosessi. Luonnonuraani louhitaan kallioperästä ja rikastetaan muiden malmien tapaan. Uraanirikaste muutetaan kaasumaiseen muotoon ja väkevöidään 235U:n pitoisuuden nostamiseksi erityisissä väkevöintilaitoksissa. Väkevöity uraani muutetaan kiinteäksi uraanioksidiksi, joka puristetaan polttoainepelleteiksi. Polttoainepelletit pakataan tiiviisiin polttoainesauvoihin, jotka kootaan reaktorissa käytettäviksi polttoaine-elementeiksi.

Uraanimalmin louhinta ja rikastaminen ovat verrattavissa mihin tahansa kaivostoimintaan. Uraanin radioaktiivisuuden vuoksi sivukiven ja rikastusjätteiden käsittelyyn ja varastointiin kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Uraanin isotooppiväkevöinti tapahtuu nykyään sentrifugeilla. Tämä menetelmä kuluttaa vain murto-osan (alle 1%) siitä sähköstä mitä kaasudiffuusioon perustuva menetelmä aikoinaan tarvitsi.

Loviisan voimalaitoksen polttoaine hankitaan venäläiseltä TVEL:ltä kokonaistoimituksena, joka kattaa koko ketjun raakauraanin hankinnasta polttoainenippujen valmistukseen. Arvioimme säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiemme laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuuden hallintajärjestelmiä sekä ydinpolttoainenippujen valmistusta.

Asiantuntijamme käyvät myös säännöllisesti arvioimassa polttoainetoimittajan uraanikaivoksen toimintoja Venäjällä.

Reaktorista poistettu käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista ydinjätettä, jota säilytetään aluksi valvotuissa olosuhteissa voimalaitoksella. Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine loppusijoitetaan aikanaan Posivan rakenteilla olevaan loppusijoitustilaan Eurajoen Olkiluodossa.
 

15.3.2017