Oulujoen vesistössä kevään tulovirtaamat nousevat keskimääräistä suuremmiksi

Ennusteen mukaan kesän vedenkorkeuksien virkistyskäytön suositustasot saavutetaan nopeasti.

​Vesistöalueella lumen vesiarvo on noussut keskimääräistä korkeammaksi runsaiden lumisateiden takia erityisesti tammikuussa. Talvikauden juoksutukset Oulujoen vesistössä ovat olleet keskimääräistä suuremmat. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat täten laskeneet kymmenen edellisen vuoden keskiarvon tai sitä alemmalle tasolle. Koivukoski III vauriokorjauksen takia Kiimas- ja Nuasjärven vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden normaalia selvästi korkeammalla tasolla.

 

Sää Oulujoen vesistön alueella on ollut alkuvuodesta erittäin vaihteleva. Aika ajoin on ollut pakkasjaksoja ja lunta on satanut runsaasti. Toisaalta on ollut  myös  erittäin lämpimiä viikkoja, jolloin on satanut vettä. Säätilan vaihteluiden myötä ovat tulovirtaamat vesistöön  vaihdelleet ja vedenpinnat olleet keskimääräistä korkeammat. Talvikauden keskimääräistä suurempien juoksutusten seurauksena säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ajankohdan keskimääräisille tai sitä alemmille tasoille, lukuun ottamatta Kiimas- ja Nuasjärveä, joissa Koivukoski III vaurioitumisesta johtuen on poikkeuksellinen tilanne.

 

Oulujärven vedenkorkeus on laskenut arvoon NN+ 121,70 m, mikä on lähellä kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa. Oulujärven vedenkorkeuden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla sulamiskauden alkuun asti.

 

Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven vedenkorkeus NN+ 196,25 m on laskenut kymmenen edellisen vuoden keskiarvon alapuolelle ja Vuokkijärven vedenkorkeus NN+ 184,50 m on jo noin 50 cm keskiarvon alapuolella. Molempien järvien vedenpinnat laskevat vielä jonkin verran ennen sulamiskauden alkua. Iso-Pyhäntäjärven vedenkorkeus NN+ 146,00 m on keskiarvon alapuolella ja laskee jonkin verran ennen sulamisen käynnistymistä.

 

Sotkamon reitillä Ontojärven vedenkorkeus NN+ 156,21 m on laskenut normaalin kevään aleneman mukaisesti ja on kymmenen edellisen vuoden keskiarvossa.  Vedenkorkeus jatkaa laskua tavanomaisesti sulamiskauden alkuun asti.

Sotkamon reitillä käynnissä olevan Koivukoski III vauriokorjauksen takia Kiimas- ja Nuasjärven vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla.  Kiimasjärven vedenkorkeus NN+ 137,43 m ja Nuasjärven vedenkorkeus NN+ 137,24 m ovat noin 70 - 80 cm kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa korkeammalla. Jatkuvilla tulovirtaaman mukaisilla ohijuoksutuksilla vedenkorkeudet pidetään ajankohdan säännöstelyrajoissa. Koivukoski III korjaus valmistuu aikataulun mukaan viikolla 17, jolloin ohijuoksutuksia tilanteen mukaan voidaan vähentää.

 

Tulovirtaamaennuste

Oulujoen vesistön lumen vesiarvon viimeisin 16.3.2015 saatu mittaustulos on 175 mm, mikä on noin 15 % ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Edellisen kerran vuonna 2008 vastaavan ajankohdan lumen vesiarvo oli lähes yhtä suuri. Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä lunta on keskimääräistä enemmän, Oulujärven alueella lunta on vähän keskimääräistä enemmän ja Oulujoki-varressa keskimääräistä vähemmän.

 

Ajankohdan lumitilanteeseen ja kevätkauden keskimääräiseen sadantaan perustuva tulovirtaamaennuste aikavälille 1.4. – 15.6.2014 ennustaa keskimääräistä suurempaa tulvavolyymia eli tulovirtaamasummaa. Sulamiskauden ja koko kevään vesisateet vaikuttavat suuresti tulovirtaamasumman suuruuteen ja siihen, miten nopeasti säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien ympäristölliset suositustasot saavutetaan.

 

Oulujoen vesistön merkittävimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajoja tiukemmat pinnankorkeustavoitteet. Nämä ympäristölliset ja virkistyskäytön suositustasot eivät ole ehdottomia rajoja. Ne kuitenkin ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ympäristön ja virkistyskäytön kannalta optimaalisille tasoille.

 

 

 

 

Takaisin