Kalojen siirto

Kalastonhoito Oulujoella

Työskentelemme aktiivisesti vesivoiman ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Ympäristövaikutuksia kompensoimme sekä lupien velvoittamilla että vapaaehtoisilla toimenpiteillä.

 

Velvoiteistutukset Oulujoen vesistössä

 

Fortumin velvoitetoimenpiteistä tärkeimpiä ovat kalaistutukset. Istutukset suunnitellaan yhteistyössä osakaskuntien kanssa, ja suunnitelmat hyväksyy kalatalousviranomainen. Alla oleva kuva kertoo tarkemmin velvoitekalanhoidosta.Velvoitehoidon vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaan. Viimeisimmät istutussuunnitelmat sekä tarkkailuraportit löytyvät sivun alaosan linkkilistasta.



* Fortum huolehtii säännöstelijöiden yhteisistä velvoitteista. Sisältää myös Sotkamon reitillä Kallioisen, Katerman ja Ämmä-Koivukosken velvoitteet lukuun ottamatta Koivukoski III:n kalatalousmaksua. Ei sisällä Oulun Energian velvoitteita Merikoskessa eikä E.Onin Iso-Pyhännän voimalaitoksen ja säännöstelyn velvoitteita.

Kalaistutusten lisäksi Fortum tekee jatkuvasti työtä alueen kuntien ja viranomaisten kanssa Oulujoen vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Pienpoikasten kotiutus- ja tuki-istutuksia sekä elinympäristöjen kunnostuksia sivu-uomissa ja pääuomassa on tehty jo pitkään. Vaellussiikakannan vahvistamiseksi istutuksia on lisätty viime vuosina huomattavasti. Näistä asioista löydät lisätietoa "Vapaaehtoiset ympäristöhankkeet" -sivultamme.

 

Oulujoella vaelluskalatavoitteena on osittainen lohijokiarvon palauttaminen

 

Oulujoen, kuten muidenkin rakennettujen jokien yhteydessä, kysellään usein kalateiden rakentamismahdollisuuksista. Oulujoen alueen kunnat, ympäristö- ja kalatalousviranomaiset sekä Fortum ovat määritelleet Oulujoen kehitystavoitteeksi joen osittaisen lohijokiarvon palauttamisen. Voimakkaasti rakennetussa Oulujoessa toimenpiteitä tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan useita.

Fortumin omistamaan kuuteen Oulujoen voimalaitokseen kalatiesuunnitelmat valmistuivat vuonna 2011. Tehtyjä kalatiesuunnitelmia edelsi merkittävä vuosien selvitystyö, mihin Fortum osallistui ja toimi rahoittajana.
 

Laajoissa selvityksissä kalateillä ei ole todettu olevan Oulujoella merkittävää kalataloudellista vaikutusta. Tämä johtuu siitä, että vaelluskaloille soveltuvia lisääntymisalueita on olemassa vain hyvin vähän Oulujoessa sekä sen sivujoissa. Oulujoen alueella ei siten voisi syntyä niin paljon poikasia, että niitä riittäisi nousemaan aikanaan merivaellukselta takaisin jokeen tuottamaan seuraavia poikasia. Siksi kalateiden rakentaminen ja ylläpito eivät voi korvata Fortumin kalatalousvelvoitteita. 

Osittaisen lohijokiarvon palauttaminen koetaan paikallisesti  merkittäväksi tavoitteeksi. Tämän vuoksi Fortum on lähtenyt  toteuttamaan tavoitetta askel kerrallaan. Palauttamistyön  alussa tulee ensin  vahvistaa lohikalojen lisääntymistä kalojen ylisiirroilla voimalaitospatojen yli  niiden vielä olemassaoleville lisääntymisalueille. 

Ylisiirrettävät kalat halutaan vapauttaa mahdollisimman hyväkuntoisina lisääntymisalueilleen. Tätä työtä varten olemme vuonna 2016 olemme yhteistyössä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa aloittaneet kalojen kiinniottolaitetteen rakentamisen Monttaan, Muhokselle. Tästä löydät lisätietoa "Vapaaehtoiset ympäristöhankkeet" -sivultamme.   
 

Olemme sitoutuneet Kansallisen kalatiestrategian mukaisesti yhteistyöhön vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen edistämiseksi. Vaelluskalojen menestymiseen rakennetuissa joissa liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Näiden epävarmuuksien selvittämiseksi Fortum rahoittaa Luonnonvarakeskuksen vaelluskalatutkimusta (linkki alla). Tutkimalla ja keräämällä kokemuksia löydämme toimivimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut vaelluskalojen palauttamistyöhön. 

 

Vähennämme Montan kalanviljelylaitoksen vesistökuormitusta Oulujokeen

 

Montan kalanviljelylaitos peruskorjattiin vuosien 2015 - 2016 aikana. Peruskorjauksen jälkeen kalanviljelylaitoksen oman lietteenkäsittelyn sijaan lietevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen, ja kalanviljelylaitoksen aiheuttama vesistökuormitus Oulujokeen vähenee. Valmistuttuaan Montan 60-vuotiaasta kalanviljelylaitoksesta tuli Suomen nykyaikaisin kalankasvattamo. Viljelylaitokselle suunnitellut tilat ja laitteet mahdollistavat myös viljelykäytäntöjen kehittämisen jatkossa.

Montasta lähteviltä kalanpoikasilta poistetaan rasvaevä 

 
Montan kalanviljelylaitoksella on aloitettu istutuspoikasien rasvaevämerkinnät.
Istutettavilta kaloilta poistetaan rasvaevä, jolloin ne voidaan saaliiksi saatuina erottaa helposti luonnonkaloista.
Kesällä 2016 vapautettiin ensimmäiset rasvaevämerkityt taimenet. Sen jälkeen kaikilta istukkailta on rasvaevä poistettu.
 
Merkittyjä poikasia käytetään lohen ja taimenen tuki-istutuksiin pääuoman lisäksi myös Muhos-, Utos- ja Kutujoella.
 
Poistamalla rasvaevä kaikilta istutettavilta lohen ja taimenen 
poikasilta pyritään suuntaaman valikoivaa kalastusta  ensisijaisesti istutuksesta peräisin oleviin ja kaloihin. Näin heikkojen vaelluskalakantojen suojelu tehostuu.
 
 

​​

 

24.3.2017