Kalojen siirto

Kalastonhoito

​Fortum kompensoi Vuoksen vesistössä vesivoimalaitostensa aiheuttamat kalastohaitat voimalaitoslupiensa mukaisesti kalaistutuksilla. Imatran voimalaitoksen yläpuoliseen Vuokseen ja Etelä-Saimaaseen tulee istuttaa vuosittain keskimäärin 2150 kpl keskipainoltaan 0,5 kg:n painoista järvitaimenta.

Kalojen elinympäristökunnostukset 
 

Tainionkosken ja Imatran voimalaitosten välisellä Vuoksella kunnostettiin syksyllä 2013 kolme kohdetta virtavesikalojen ja muiden virtavesieliöiden elinympäristöiksi. Kunnostuksissa rantamatalikon pohjaa monipuolistettiin sorastamalla ja kiveämällä, jolloin pohjan laatu soveltuu paremmin kutuun ja kalanpoikaset löytävät sopivia suojapaikkoja ja elinalueita. Pohjan muotoja muokattiin sellaisiksi, että ne parantavat kalojen elinolosuhteita lisääntymisen ja poikasten selviytymisen kannalta. Virtausta ohjattiin rakentamalla kivistä suisteita. Kalastohyötyjen lisäksi kunnostusalueet pintakivineen monipuolistavat jokimaisemaa.

Vuoksen kunnostukset ovat Fortumin, Imatran kaupungin, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergian yhteishanke. Kunnostukset suunniteltiin Fortumin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä, kunnostuksen käytännön toteutuksesta vastasi Imatran kaupunki ja Fortum rahoitti kunnostukset EKOenergia-merkityn Fortum Tarkka -vesisähkön myynnistä kertyneillä varoilla.

Kalatiestä ei apua Vuoksessa


Fortumilla on Vuoksen Suomen puoleisessa osassa kaksi voimalaitosta, Imatra ja Tainionkoski. Imatrankoski on ollut luonnontilassakin kalojen luontainen nousueste. Lisäksi Vuoksen Venäjän puoleisen osan voimalaitokset estävät kalojen nousun Suomen puolelle.  Laatokasta Vuokseen mahdollisesti nouseville vaelluskaloille ei Suomen puolella olisi edes sopivaa lisääntymisaluetta. Siten kalateistä ei Suomen puoleisessa Vuoksessa olisi juurikaan hyötyä kalastolle.

1.12.2015