Hanhia

Ympäristövaikutukset

Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat vähäiset.

Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Padot ja vesivoimalaitosten käyttö estävät kalojen vaelluksen ja aiheuttavat muutoksia paikallisessa eläin- ja kasvikunnassa sekä vaikuttavat vesistöjen virkistyskäyttöön.

Uusia vesivoimalaitoksia suunniteltaessa ja vanhoja uudistettaessa otetaan ympäristövaikutusten vähentäminen laskelmissa aina huomioon. Voimalaitoksemme Suomessa ja Ruotsissa osallistuvat aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Toimenpiteet ympäristövaikutusten pienentämiseksi

Vesivoimayhtiöiden velvollisuus on pienentää vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia rakennetuissa vesistöissä. Pyrimme vähentämään vesivoimantuotantomme vaikutuksia kalakantoihin kalaistutuksilla, kunnostamalla kalojen elinympäristöjä, toteuttamalla kalojen ylisiirtoja ja rakentamalla kalateitä.

Velvoitteiden lisäksi osallistumme vapaaehtoisiin ympäristöhankkeisiin, joilla pyritään vähentämään vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia.

Teemme tutkimusyhteistyötä kuntien, ympäristöjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ja olemme rahoittaneet lukuisia projekteja, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia parantaa vaelluskalojen ja simpukoiden elinympäristöjä.

Kalastus

Kalaistutuksia pidetään parhaana keinona kompensoida vesivoimantuotannon aiheuttamia haittoja kalastukselle. Tästä syystä Fortum ja muut säännöstellyissä vesistöissä vesivoimaa tuottavat energiayhtiöt istuttavat kaloja.

Istutussuunnitelmien mukaan istutamme vuosittain noin 700 000 lohenpoikasta Pohjanlahteen. Rakennettuihin jokiin ja säännösteltyihin järviin istutetaan muun muassa siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Meillä on omat kalanviljelylaitokset Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2016 saimme päätökseen Montan kalanviljelylaitoksen remontin Oulujoella. Investointi oli noin kolme miljoonaa euroa.

Ruotsissa kalojen ylisiirtoja on käytetty Klarälven-joessa hyvin tuloksin. Ylisiirroissa lisääntymiskokoiset kalat otetaan kiinni joen alajuoksulla ja kuljetetaan autolla voimalaitosten takana sijaitseville lisääntymisalueille. Vuonna 2016 aloitimme vastaavanlaisen ylisiirtolaitteen rakentamisen Montassa Oulujoella. Investoinnin suuruus on reilut kaksi miljoonaa euroa.

Teemme yhteistyötä viranomaisten, paikallisten kalastajien ja muiden sidosryhmien kanssa kalastusolosuhteiden ylläpitämiseksi. Olemme osallistuneet myös useisiin tutkimushankkeisiin ja tutkineet erilaisia kalateitä. Kalaportaat tai muut bioreitit helpottavat vesieliöstön luonnollista liikkumista vesistössä. Kalatiet eivät tutkimusten mukaan kuitenkaan ole läheskään aina toimivin ratkaisu vaelluskalojen liikkumiseen rakennetuissa vesistöissä. Vesistöt ovat erilaisia, samoin toimivimmat ratkaisut.

Paikallinen yhteistyö

Osallistumme jokivarsien ympäristönhoitoon ja virkistyskäytön edistämiseen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, jokivarren kuntien, tutkimuslaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää vesistöjen säännöstelyä niin, että huomioon otetaan vesivoiman käytön lisäksi vesistön muut käyttötarpeet. Olemme parantaneet vesistöjen virkistyskäyttöä mm. rakentamalla rannoille venepaikkoja ja veneiden laskuluiskia.

Olemme Ruotsissa rahoittaneet osan hankkeista Bra Miljöval -merkityn sähkön myynnillä. Vuoksen virtavesien kunnostushakkeeseen olemme keränneet varoja Fortumin ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteiseen rahastoon Ekoenergia-merkityn sähkömme myynnistä.
Vuonna 2016 käytimme Suomessa ja Ruotsissa yhteensä noin 737 000 euroa vapaaehtoisiin ympäristöhankkeisiin, joiden avulla lievennetään ja tutkitaan vesivoiman ympäristövaikutuksia.

25.1.2017