Loppusijoituksen tutkimus

Loppusijoitusratkaisu on vuosikymmenien tutkimus- ja kehitystyön tulos, jonka tuloksena on kehitetty turvallinen ratkaisu ydinjätteiden pysyvään eristämiseen.

​Monialaista tutkimusta 1970-luvulta lähtien

Onkalo
Tutkimustunneli ONKALO mahdollistaa loppusijoitustutkimukset aidoissa olosuhteissa. Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen.

Olkiluodon saari valittiin loppusijoituspaikaksi useamman tutkimuspaikan joukosta vuosina 1987-2000 tehtyjen sijoituspaikka-tutkimusten ja turvallisuusarvion perusteella. Vuosien 2004-2010 aikana Olkiluodon kallioperään rakennettu tutkimustunneli ONKALO on mahdollistanut tutkimukset loppusijoitussyvyydellä asti.
Rakentamisen aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet aiemmat olettamukset kallion ominaisuuksista paikkansa pitäviksi. Pohjavesi satojen metrien syvyydessä on hapetonta ja sen virtaukset vähäisiä. Tulosten perusteella tiedetään, että loppusijoitussyvyydellä kalliossa on vain vähän rakoja ja että kallio on vakaata. Kallion hyvät ominaisuudet on pyritty säilyttämään tunnelin rakennusvaiheessa mahdollisimman hyvin.

TutkimustyötäLoppusijoituksen turvallisuus perustellaan tutkimuksin hankitun tiedon avulla. Turvallisuustutkimukset kohdistuvat kallioperään, loppusijoituksessa käytettäviin materiaaleihin sekä teknisten ratkaisujen toimivuuteen. Turvallisuuden osoittamiseksi laaditaan turvallisuusperusteluna tunnettu laaja arviointiaineisto. Sen keskeisin osa on skenaarioanalyysi, missä syvälle kallioon asennetun loppusijoitusjärjestelmän käyttäytymistä arvioidaan oletettujen tapahtumakulkujen perusteella. Tarkastelut ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja niissä otetaan huomioon muiden muassa ilmaston muuttuminen sekä paksun jäätikön muodostuminen siihen liittyvine mahdollisine kallion liikahteluineen.

Pohjaveden kemiallisen laadun sekä kallioraoissa tapahtuvan pohjaveden virtauksen mallintaminen on turvallisuuden arvioinnin keskeinen osa-alue analysoitaessa bentoniittisaven ja kapseleiden käyttäytymistä ajan kuluessa.
Tähän asti tehtyjen turvallisuusarvioiden mukaan käsitys siitä, että loppusijoitetut kapselit säilyvät tiiviinä useita satoja tuhansia vuosia on vahvistunut entisestään.
Mahdollisuutta joidenkin kapselien eristyskyvyn heikentymiseen jääkausien yhteydessä ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois. Radioaktiivisten aineiden liukenemisesta pohjaveteen ja sen mukana kulkeutumisesta tehdyt huolelliset laskelmat osoittavat, että tällaisessakin tapauksessa vaikutukset maan pinnalla jäävät suurella varmuudella viranomaisten asettamia raja-arvoja alhaisemmiksi. Tällaisia laskelmia tehtäessä tulee kaiken lisäksi yliarvioida riskejä ja käyttää pessimistisesti valittuja lähtöarvoja, jotka liioittelevat tulokseksi saatavia vaikutuksia.

 

30.11.2015