Loppusijoituksen vastuut

​Mitä Suomen laki sanoo ydinjätehuollosta?

Ydinjätteen käsittelyä säädellään ydinenergialaissa, ydinenergia-asetuksessa ja valtioneuvoston asetuksessa. Vuonna 1994 muutetun ydinenergialain mukaan Suomessa tuotettu käytetty polttoaine on loppusijoitettava Suomen kallioperään. Sama laki kieltää myös ulkomaisten ydinjätteiden tuonnin ja sijoituksen Suomeen.
 
Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta määrää loppusijoituksen pitkäaikaisista säteilyvaikutuksista seuraavaa: "Eniten altistuvien ihmisten saama vuosiannos tulee jäädä alle 0,1 mSv (millisievertiä) ja muiden ihmisten saamien keskimääräisten vuosiannosten tulee jäädä merkityksettömän pieniksi".
 
Tavoitteenamme radioaktiivisten aineiden hallinnassa on alittaa aina selvästi sekä viranomaisten asettamat päästörajat että itse asettamamme viranomaisrajoja tiukemmat tavoitteet.
 

Tuottajien vastuut

​Suomessa kukin ydinsähkön tuottaja on lain mukaan vastuussa ydinjätehuollostaan. Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan Suomessa tuottamansa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen vaatimasta tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen perusteella tehtävästä toteuttamisesta.
 
Ydinjätehuollon ylin johto ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Ministeriö valmistelee ydinjätteitä koskevan lainsäädännön ja kansainväliset sopimukset Suomen osalta. Se myös valvoo lainsäädännön ja sopimusten noudattamista.
 
Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinvoiman turvallisuutta. STUK valmistelee ohjeet ja säännökset ydinturvallisuudesta sekä tarkastaa voimalaitosten turvallisuuden. Myös ydinjätteen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät turvallisuuskysymykset kuuluvat STUK:n valvontaan.
 
 

Loppusijoituksen kustannukset valtion rahastossa


Ydinjätehuoltovastuulliset yhtiöt keräävät loppusijoitukseen tarvittavat varat sähkön hinnassa ja rahastoivat ne tulevaa käyttöä varten.
Ydinenergialain mukaisesti valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin vuonna 1988 valtion talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa. Sen tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa.
 
Rahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltovelvollisten vuosittaisista maksuista ja rahaston tuotosta. Ministeriö ratkaisee ydinjätehuoltovelvollisten toimittamien selvitysten pohjalta kulloinkin vielä suorittamattomien ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannusvastuun nykyhintatasossa ja vahvistaa tämän perusteella vuosittaisen maksuvelvollisuuden. Kerättyjen varojen yhteismäärän täytyy jokaisena tarkasteluhetkenä vastata vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia.
 
Rahastoon kerättäviin ydinjätehuoltokustannuksiin kuuluvat myös tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset sekä viranomaisvalvonnan ja hallinnon kustannukset.



 

10.2.2016