Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia ydinvoimasta ja ydinturvallisuudesta

10.3.2015

Alle on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita Fortumille on esitetty ydinturvallisuuteen ja Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen liittyen. 

1. Minkälaisiin onnettomuuksiin Loviisan ydinvoimalaitoksessa on varauduttu?

2. Mitä toimia Fortumissa ja Loviisan voimalaitoksessa on tehty ja tehdään Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena?

3. Minkälainen on onnettomuusriski Loviisassa?

4. Miten Loviisassa on varauduttu vakavaan reaktorionnettomuuteen? 

5. Mitä tapahtuu jos Loviisassa menetetään ulkoinen sähköverkko ja varavoimadieselit? Miten Loviisassa on varauduttu sähkönsyötön häiriöihin?

6. Miten Loviisassa on varauduttu merivedenpinnan äkilliseen nousuun? Voiko käydä niin, että merivedenpinta Loviisassa nousee yli suunnitteluperusteiden ja miten olette varmistaneet että suunnitteluperusteet ovat oikeat?

7. Jos merivedenpinta kuitenkin nousee yli kolmen metrin, niin mitä siitä seuraa?

8. Miten Loviisassa on varauduttu vedyn leviämiseen?

9. Miksi vanhojen reaktoreiden ei tarvitse täyttää samoja turvallisuusvaatimuksia kun uusien?

10. Minkälaisia turvallisuusparannuksia Loviisassa on tehty vuosien aikana?

11. Miten Fortumin Loviisan voimalaitosta valvotaan?

12. Miten öljyonnettomuuksiin on varauduttu Loviisan ydinvoimalaitoksella?

13. Miten Loviisan voimalaitoksessa säilytetään käytettyä polttoainetta ja miten polttoainevarastojen jäähdytys on järjestetty?

 

1. Minkälaisiin onnettomuuksiin Loviisan ydinvoimalaitoksessa on varauduttu?

Ydinvoimalaitoksessa yksi suunnittelun peruste on aina riskiarvio, jonka mukaisesti erilaisiin laitoksen turvallisuuden mahdollisesti vaarantaviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varaudutaan.

Loviisan voimalaitoksella on jo useamman vuosikymmenen ajan varauduttu laajaan kirjoon sisäisiä ja ulkoisia vaaratekijöitä, jotka voisivat johtaa reaktorisydämen vaurioitumiseen. Ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi:

  • tulipalot, tutkien huone huoneelta, mitä palo voi aiheuttaa, 
  • putkirikoista ja laitteiden virhetoiminnoista syntyvät tulvat,
  • voimakkaat tuulet, mukaan lukien trombit ja syöksyvirtaukset,
  • korkea ja matala meriveden pinta,
  • runsaat leväesiintymät, suppo ja sakea tai jäätävä lumisade yksittäisilmiöinä ja yhdessä voimakkaan tuulen kanssa, 
  • huoltotyöt laitoksen sisällä ja •öljykuljetukset •sähkömagneettiset häiriöt (esim. aurinkotuulet) 
  • maanjäristykset, joista aiheutuvat riskit Suomessa ovat pieniä matalan seismisyyden ansiosta,

sekä monet muut tapahtumat ottaen huomioon myös tilanteet, jolloin laitos käy osateholla tai on seisokissa.     

 

2. Mitä toimia Fortumissa ja Loviisan voimalaitoksessa on tehty ja tehdään Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuuden seurauksena?

Fortum on kehittänyt ydinvoimalaitostensa turvallisuutta järjestelmällisesti yli 25 vuoden ajan. Toteutetuista toimenpiteistä on kerrottu tarkemmin vastauksessa 10. Fukushiman ydinonnettomuus käynnisti monia turvallisuuteen liittyviä selvitysprosesseja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Turvallisuusselvityksissä ei löytynyt seikkoja, jotka vaativat Loviisan voimalaitoksessa välittömiä toimenpiteitä. 

Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden parantaminen vaatii tarkkaa harkintaa. Eri toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava kokonaisuuden kannalta. 

Kansalliset selvitykset 

Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) pyysi 21.3.2011 kaikilta voimayhtiöiltä selvitykset siitä, miten niiden käyttämät tai suunnittelemat ydinvoimalaitoksissa on varauduttu poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin ja varmistaneet sähkön sekä jäähdytysveden saatavuuden erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. 

STUKin päätökset voimalaitosten turvallisuusparannuksista julkistettiin 19.7.2012. Päätökset on julkistettu myös STUKin nettisivuilta. 

Loviisan voimalaitoksen suunnitteluperusteet ulkoisia tapahtumia varten ovat oikeat. STUK edellytti Loviisan voimalaitokselta lisäselvityksiä mm. seuraavista asioista:

  • Jäähdytystornien suunnitteluperusteet 
  • Polttoaineiden tiiveys ja kestävyys korkeassa lämpötilassa ja suojarakennuksen paineessa 
  • Maanjäristyskestävyystarkastelu 
  • Suunnitelma erikoisvarmennetusta sähkönsyötön akkukapasiteetin lisäämisestä 
  • Jäähdytysraakaveden riittävyys ja saatavuus molemmille laitosyksiköille samanaikaisesti ilman ulkoista verkkoa tai vaihtosähköä 
  • Tulvasuojauksien parantaminen 

Toimenpiteet toteutetaan Loviisassa vuosittaisten investointiohjelmien puitteissa, eikä niillä ole vaikutusta laitosten käytettävyyteen. Toimenpiteissä edetään viranomaisen asettamien aikataulujen puitteissa. Maaliskuuhun 2015 mennessä toimenpiteistä on toteutettu mm. ilmajäähdytteinen, meriveden korvaava lämpönielu jälkilämmön poistoa varten (ns. jäähdytystornit) sekä tulvasuojauksen parantaminen varautumalla suojaamaan laitoksen pitkäkestoisen jäähdytyksen kannalta keskeinen varahätäsyöttövesipumppaamo poikkeuksellisen korkealta meriveden pinnankorkeudelta.

Kansainväliset selvitykset 

EU-stressitestit aloitettiin kesäkuussa 2011 Eurooppa-neuvoston aloitteesta EU-maiden ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyönä. 

EU:n komissio julkisti johtopäätöksensä Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten yhteenliittymän ENSREG:n stressitestiraportista 4.10.2012. Johtopäätöksissä ei ilmennyt uutta tietoa Loviisan voimalaitoksen osalta. Stressitestien ohella samaan aikaan perustettiin EU:n neuvoston työryhmä (Ad Hoc Group on Nuclear Security, AHGNS), joka laati arvion ydinvoimalaitosten turvajärjestelyistä tahallisesta haitanteosta tai muusta laittomasta toiminnasta aiheutuvien uhkien varalle. 

Ydinvoimalaitosten stressitesteissä keskityttiin tilanteisiin, joiden alkutapahtuma on maanjäristys, tulva tai äärimmäinen sääilmiö. AHGNS puolestaan arvioi tahallisesta haitanteosta tai muusta laittomasta toiminnasta aiheutuvia uhkia. Arviointi poikkeaa stressitesteistä siten, että siinä ei ole tehty ydinvoimalaitoskohtaisia selvityksiä. EU:n ydinvoimalaitosten turvajärjestelyihin liittyvä arvio valmistui kesäkuussa 2012.

3. Minkälainen on onnettomuusriski Loviisassa?

Riskianalyysin perusteella todennäköisyys, että Loviisan ykkösyksikön reaktorisydän vaurioituisi, on 2,3x10-5 vuotta kohden , eli harvemmin kuin kerran 40 000 vuodessa. Fortum tekee jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyötä riskitason pienentämiseksi edelleen. Lisäksi Loviisan voimalaitoksessa on toteutettu vakavan reaktorionnettomuuden hallintastrategia, jotta sydämen vaurioitumisesta ei aiheutuisi päästöjä ympäristöön (Ks. kysymys 4). 

4. Miten Loviisassa on varauduttu vakavaan reaktorionnettomuuteen? 

Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa ydinvoimalaitoksen reaktorisydän vaurioituu kokonaan tai osittain. Vakavat reaktorionnettomuudet eivät kuuluneet Loviisan voimalaitoksen alkuperäisiin suunnitteluperusteisiin. Turvallisuusajattelun kehittyessä laitosta on modernisoitu ja laitoksessa on toteutettu vakavan onnettomuuden hallintastrategia, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä estää laajojen maa- ja vesialueiden pitkäaikainen saastuminen, vaikka reaktorisydän vaurioituisi. Varautumista vakaviin onnettomuuksiin ja niiden hallintaan ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. 

Vakavien onnettomuuksien hallintaan varaudutaan useilla hallintajärjestelmillä, joista seuraavassa on kuvattu tärkeimmät. 

Suojarakennus

Suojarakennuksen tehtävänä on estää onnettomuustilanteessa reaktorista vapautuvien radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön. Suojarakennuksen avulla voidaan ratkaisevasti lieventää onnettomuuden seurauksia ja sen vuoksi suojarakennuksen eheänä ja tiiviinä säilyminen onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää. Keskeistä on suojarakennuksen läpäisevien putkilinjojen ja muiden läpivientien sulkeminen tiiviisti.

Primääripiirin paineenalennus

Mahdollisuus alentaa painetta primääripiirissä on keskeinen vakavien onnettomuuksien hallintatoimi sellaisessa tilanteessa, jossa reaktorin jälkilämpöä ei pystytä normaalisti siirtämään sekundääripuolelle. Alentamalla painetta primääripiirissä varmistetaan sydämen jäähdytyksen onnistuminen ja estetään reaktoripaineastian rikkoutuminen korkeassa paineessa. 

Hallittu vedyn poisto 

Jos polttoainesauvat kuumentuvat liikaa, veden ja sauvojen suojakuoren välillä käynnistyy kemiallinen reaktio, joka tuottaa suuren määrän vetyä. Vetykaasu ohjataan reaktorista suojarakennukseen esimerkiksi primääripiirin paineenalennuksen tai mahdollisen vuodon kautta. Vetykaasu on suurina pitoisuuksina räjähdysherkkää päästessään kosketuksiin ilman kanssa. Ellei vetyä poisteta hallitusti koko onnettomuuden ajan, suojarakennuksen eheys voi vaarantua. Loviisan voimalaitoksella onnettomuustilanteessa kehittyvää vetyä hallitaan jäälauhduttimien, vetyrekombinaattorien sekä hehkutulppien avulla (Ks. kysymys 8). 

Reaktorin paineastian ja suojarakennuksen jäähdytys 

Reaktoripaineastian ulkopuolisella jäähdytyksellä taataan paineastian eheys koko onnettomuuden ajan myös siinä tapauksessa, että polttoaine sulaa. Sydämen jäänteet pidätetään ja jäähdytetään paineastian sisällä, jolloin vältetään suojarakennuksen eheyden menetys reaktoripaineastian rikkoutumiseen liittyvien ilmiöiden seurauksena. Suojarakennuksen ulkopuolisella ruiskutusjärjestelmällä estetään ylipaineistumisesta aiheutuva suojarakennuksen vaurioituminen vakavassa reaktorionnettomuudessa. Suojarakennuksen ulkopuolinen ruiskutus saa käyttövoimansa erillisestä dieselmoottorista. Tarvittaessa suojarakennuksen ruiskutus voidaan järjestää myös paloautokaluston avulla.

5. Mitä tapahtuu, jos Loviisassa menetetään ulkoinen sähköverkko ja varavoimadieselit? Miten Loviisassa on varauduttu sähkönsyötön häiriöihin?

Alla on kuvattu, miten sähkönsyöttö tapahtuu Loviisan voimalaitoksella normaalissa tilanteessa, häiriötilanteissa, sekä miten varaudutaan täydelliseen sähkönsyötön menetykseen. 

Sähkönsyöttö normaaleissa käyttötilanteissa

Laitoksen tehokäytön aikana laitoksen omakäytön ja turvajärjestelmien tarvitsema sähköteho saadaan laitoksen päägeneraattoreilta. Muissa tilanteissa sähköteho voidaan ottaa ulkopuolisesta 400 kV tai 110 kV verkosta. 400 kV verkkoon on kaksi yhteyttä.  

Sähkön syöttä häiriötilanteissa 

Mikäli syöttö laitoksen päägeneraattoreilta ja ulkoisesta verkosta on menetetty, käynnistyvät hätädieselgeneraattorit, joita on neljä kappaletta kummallakin laitosyksiköllä. Dieselgeneraattorit huolehtivat myös automaation sähkönsyötön varmentavien akustojen varaamisesta.  

Varautuminen täydelliseen sähkönsyötön menetykseen

Laitoksella on varauduttu myös tilanteeseen, jossa sähkön syöttö päägeneraattoreilta ja ulkoisesta verkosta sekä hätädieselgeneraattoreilta on menetetty. Tällöin syöttö 110 kV verkosta voidaan korvata dieselgeneraattorilla. Sähköä voidaan syöttää myös toiselta laitosyksiköltä. Lisäksi on mahdollisuus syöttää sähköä laitoksen turvajärjestelmiin läheiseltä Ahvenkosken vesivoimalaitokselta käyttäen tähän tarkoitukseen varattua 20 kV johtoa.  

Vakavien reaktorionnettomuuksien varalta laitoksella on lisäksi kaksi dieselgeneraattoria. Ne on sijoitettu erilleen hätädieselgeneraattoreista ja ne ovat ilmajäähdytteisiä toisin kuin merivesijäähdytteiset hätädieselit. Näitä dieselgeneraattoreita voidaan tarvittaessa käyttää myös kaikkien turvallisuuden kannalta tärkeiden akustojen varaamiseen.  

Reaktorin jäähdytyksessä tarvittavat sähkökäyttöiset syöttövesipumput voidaan tarvittaessa myös korvata kiinteästi asennetuilla dieselmoottorikäyttöisillä pumpuilla, jotka toimivat silloinkin, kun kaikki sähkön saanti laitoksella on estynyt. 

6. Miten Loviisassa on varauduttu merivedenpinnan äkilliseen nousuun? Voiko käydä niin, että merivedenpinta Loviisassa nousee yli suunnitteluperusteiden ja miten olette varmistaneet että suunnitteluperusteet ovat oikeat?  

Loviisan voimalaitoksen piha-alue on korkeudella +3,00 metriä. 

Selvitysten perusteella tiedetään, että Loviisassa korkean meriveden uhka ei synny yllättäen, vaan se on ennakoitavissa. Korkea merivesitapaus Loviisassa edellyttää, että Pohjanmerellä pitkän aikaa - tyypillisesti pari viikkoa -vallinneiden kovien myrskyjen seurauksena Itämereen on Tanskan salmien kautta virrannut poikkeuksellisen paljon vettä. Kovat useita vuorokausia kestävät voimakkaat lounais- ja länsituulet Itämerellä ajavat vettä meren keskialueelta Suomenlahteen. Jos lisäksi sattuu tilanne, jossa Itämeren päällä on korkeapaine ja Loviisan kohdalla matalapaine, niin paine-ero nostaa veden pintaa Loviisassa. Suomenlahden vedenpinnan läikkyminen (kylpyamme-efekti) voi myös omalta osaltaan nostaa paikallisesti vedenpintaa. Vähäisenä lisänä on kuun aiheuttama vuorovesi-ilmiö. 

Gudrun-myrskyn seurauksena meriveden pinta Loviisassa nousi 9.1.2005 Merentutkimuslaitoksen mukaan +177 cm korkeuteen. 

Meriveden pinnankorkeutta koskevia arvioita on päivitetty Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Viimeistelyvaiheessa olevan Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan poikkeuksellisen korkean, piha-alueelle nousevan tulvan taajuus on aiempia arvioita suurempi. Tämän ennakkotiedon perusteella Fortum on jo parantanut tulvasuojausta laitoksen pitkäaikaisen jäähdytyksen varmistamiseksi. 

7. Jos merivedenpinta kuitenkin nousee yli kolmen metrin, niin mitä siitä seuraa? 

Koska korkea merivedenpinta on ennakoitavissa, on Loviisan laitoksella käytössä ennakoiva merenpinnan korkeuden seuranta ja toimintaohjeet korkean meriveden varalle. Lisäksi on sovittu, että asianomaiset viranomaiset tekevät ennakoivan varoituksen korkeasta merivedenpinnasta erikseen myös Loviisan voimalaitoksen valvomoon. 

Vaikka merivedenpinta nousisi jonkin verran yli kolmen metrin ja peittäisi alleen Hästholmenin saaren, jolla voimalaitos sijaitsee, voidaan reaktorin jäähdytyksestä huolehtia dieselkäyttöisin pumpuin, jotka eivät vaadi sähköä. Fortum on parantanut tämän jäähdytyksen suojausta poikkeuksellisen korkeita meriveden pinnankorkeuksia varten. 

Loviisan voimalaitoksen molemmissa yksiköissä reaktorisydän sijaitsee 10 metriä merenpinnan yläpuolella kaasu- ja vesitiiviin suojarakennuksen sisällä. Näin ollen merivesi ei pääsisi tulvimaan suoraan suojarakennukseen. 

8. Miten Loviisassa on varauduttu vedyn leviämiseen? 

Loviisassa on varauduttu siihen, että vakavassa reaktorionnettomuudessa voi syntyä runsaasti vetykaasua reaktorin sydämessä, kun polttoaineen suojakuoret ylikuumenevat ja reagoivat vesihöyryn kanssa. Loviisan vedynhallinnan peruste on, että vetykaasua poistetaan eri keinoin mahdollisimman tehokkaasti heti sen vapauduttua suojarakennukseen. 

Vetykaasu ohjataan reaktorista suojarakennukseen esim. primääripiirin paineenalennuksen tai mahdollisen vuodon kautta. Vetykaasu on suurina pitoisuuksina räjähdysherkkää päästessään kosketuksiin ilman kanssa. Ellei vetyä poisteta hallitusti koko onnettomuuden ajan, suojarakennuksen eheys voi vaarantua.

Loviisan voimalaitoksella onnettomuustilanteessa kehittyvää vetyä hallitaan jäälauhduttimien, vetyrekombinaattorien sekä hehkutulppien avulla. Poikkeustilanteessa suojarakennukseen kertynyt vety sekoittuu jäälauhduttimien avulla suojarakennuksen suureen ilmatilavuuteen ja samalla jäiden sulaessa suojarakennuksen paine laskee. 

Suojarakennuksen ilmatilaan sekoittunut vety poistetaan hallitusti suojarakennukseen asennetuilla vetyrekombinaattoreilla. Vetyrekombinaattoreissa happi ja vety reagoivat kemiallisesti muodostaen vedystä ja ilman sisältämästä hapesta vettä ja lämpöä. Vetyrekombinaattorit toimivat täysin passiivisesti ilman sähköä tai ohjausjärjestelmiä. 

Suojarakennukseen on myös asennettu erillinen hehkutulppajärjestelmä, jota voidaan käyttää tilanteessa, jossa vedyntuotanto on hetkellisesti ja paikallisesti niin voimakasta, ettei ilman sekoittumisella ja vedyn rekombinoinnilla pystytä takaamaan riittävän alhaisia vetypitoisuuksia. Hehkutulppien avulla paikallisesti korkeat vetypitoisuudet voidaan hallitusti polttaa vaarantamatta reaktorin suojarakennuksen eheyttä. 

9. Miksi vanhojen reaktoreiden ei tarvitse täyttää samoja turvallisuusvaatimuksia kuin uusien? 

Ydinvoimalaitosten turvallisuusperusteet määrittelevät viranomaiset, Suomessa Säteilyturvakeskus, STUK. Vaatimukset perustuvat kattaviin riskianalyyseihin ja asetetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella riskitasolle, joka on hyväksyttävissä. 

Turvallisuusvaatimuksia on vuosien varrella tiukennettu entisestään. Kaikkia uusille laitoksille asetettuja vaatimuksia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa vanhoissa laitoksissa. Laitoksen turvajärjestelmiä on kuitenkin parannettu monin tavoin vuosien varrella.

10. Minkälaisia turvallisuusparannuksia Loviisassa on tehty vuosien aikana? 

Kuten vastauksessa 4 kuvattiin, vakavien onnettomuuksien hallitsemiseksi Loviisan voimalaitoksella on tehty lukuisia laitosmuutoksia. Seuraavassa joitakin muita esimerkkejä vuosien saatossa tehdyistä turvallisuusparannuksista:

  • Instrumentointitilojen tehostettu jäähdytysjärjestelmä 
  • Uudet suojarakennuksen lattiakaivojen suodattimet
  • Uusi paineistimen varoventtiili 
  • Laitoksen tulvasta aiheutuvaa sydänvaurioriskiä on pienennetty nostamalla tulvakynnysten korkeutta, joilla estetään meriveden pääsy reaktorirakennuksen alatiloihin turbiinihallin tulvatilanteessa 
  • Lämpönielun varmennus 
  • Varajälkilämmönpoistojärjestelmä 
  • Dieselgeneraattorien jäähdytyksen varmennus 

Näiden ja vastaavien toimenpiteiden avulla on kyetty jatkuvasti pienentämään laitoksen sydänvauriotaajuutta, kuten ao. kuva osoittaa: 



Loviisa 1: Vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyyden suhteellinen pieneneminen turvallisuusparannusten seurauksena   

11. Miten Fortumin Loviisan voimalaitosta valvotaan?

Suomen valvontaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK, valvoo Loviisan voimalaitoksen toimintaa jatkuvasti. STUK on nimittänyt voimalaitokselle paikallistarkastajan, joka työskentelee pysyvästi laitoksella ja seuraa ja valvoo toimintoja Loviisassa. Lisäksi Fortum toimittaa STUKille laitoksen toiminnasta muun muassa vuorokausiraportin joka päivä. Laitoksessa ja sen ympäristössä on yhteensä satoja säteilymittauspisteitä. Kaikki ympäristönäytteiden radioaktiivisuusanalyysit tehdään STUKin ympäristölaboratoriossa. Kaikkiaan vuosittain tehdään STUK:n laboratoriossa noin 500 radioaktiivisuusanalyysiä voimalaitoksen omien, jatkuvien säteilymittausten ja henkilöannosmittaustoiminnan lisäksi. STUK edellyttää laajoja turvallisuuden väliarviointeja käyttöluvan osana. 

Loviisan voimalaitoksen toimintaa valvovat myös Euroopan atomienergiayhteisö, Euratom, sekä kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Ne valvovat etenkin ydinmateriaalin käsittelyä laitoksessa. Voimayhtiöt tekevät myös keskenään vertaisarvioita parhaiden käytäntöjen jakamiseksi mm. WANO-yhteistyön avulla(World Association of Nuclear Operators). 

12. Miten öljyonnettomuuksiin on varauduttu Loviisan ydinvoimalaitoksella?

Loviisan voimalaitoksella on varauduttu Suomenlahdella tapahtuvan öljyonnettomuuden varalta. Voimalaitoksella käyttöönotettavat keinot riippuvat laitoksen käyttötilanteesta ja öljypäästön sijaintipaikasta. Tarvittaessa tehoajolla oleva laitos ajetaan alas ja jäähdytysveden otto käännetään poistopuolelle, joka on eri puolella voimalaitossaarta.

Suuressa öljyonnettomuudessa öljy voi lähestyä myös tätä vedenottoa. Tällöin on mahdollisuus siirtyä laitosalueen sisäiseen jäähdytyskiertoon. Näin jäähdytystä on mahdollista jatkaa vuorokauden verran.

Sisäisen jäähdytyskierron vesi lämpenee vähitellen. Mikäli jäähdytysvettä ei voida edelleenkään ottaa merestä, on laitosta mahdollista jäähdyttää puhaltamalla sekundääripiirin puhdasta vettä ilmakehään. Tätä voidaan jatkaa useiden päivien ajan ilman lisäveden tarvetta. Mikäli ongelmallinen tilanne jatkuisi, puhdasta vettä kuljetetaan laitokselle. Vettä tarvitaan noin 20 kuutiometriä tunnissa. 

Jos laitos on öljyonnettomuuden sattuessa vuosihuollossa, on jäähdytysveden tarve jo lähtökohtaisesti pienempi. Tällöin käytetään samoja toimenpiteitä sisäiseen jäähdytyskiertoon asti. Höyryn ulospuhallusta ei kaikissa vuosihuollon vaiheissa voida käyttää, mutta toiminto saadaan käyttöön noin vuorokaudessa vuosihuollon ajankohdasta riippumatta. 

Mikäli öljyistä merivettä on päässyt kaikista varotoimista huolimatta jäähdytysjärjestelmiin, on laitosta jäähdytettävä edellä kuvatulla höyryn ulospuhalluksella ja aloitettava tarpeelliset puhdistustoimet. 

Osana pitkäjänteistä turvallisuuden parantamista on Loviisan voimalaitokselle valmistunutalkuvuodesta 2015 merivesijäähdytykselle rinnakkainen jäähdytysjärjestelmä, jonka varsinaiset käyttöönottokokeet tehdään vuosihuollossa syyskesällä 2015. Nämä ns. ilmajäähdytystornit parantavat edelleen turvallisuutta erityisesti laitosten seisokkitilojen aikana öljyonnettomuuksien ja myös esim. voimakkaan leväesiintymän varalta.

13. Miten Loviisan voimalaitoksessa säilytetään käytettyä polttoainetta ja miten polttoainevarastojen jäähdytys on järjestetty?

Käytetty ydinpolttoaine tuottaa lämpöä ja säteilee, vaikka ydinreaktio on pysäytetty. Käytettyä polttoainetta säilytetään boorivedellä täytettyjen altaiden pohjalla polttoainetelineissä. Vesi estää säteilyä leviämästä ympäristöön. Altaat on varustettu jäähdytysjärjestelmillä, joista lämpö lopulta johdetaan mereen. 

Tuore polttoaine ei tuota lämpöä eikä siten vaadi jäähdytystä. Tuoretta polttoainetta ei tarvitse säilyttää vesialtaissa. 

Suojarakennusten polttoainealtaat

Loviisan voimalaitoksella kummankin laitosyksikön suojarakennuksessa on polttoainealtaat, joissa polttoaineen annetaan jäähtyä tyypillisesti noin 1-2 vuotta ennen siirtoa käytetyn polttoaineen varastorakennukseen. 

Suojarakennuksissa olevia polttoainealtaita jäähdytetään kutakin kahdella jäähdytyspiirillä, joista yksikin riittää jäähdytykseen. Jos molemmat jäähdytyspiirit ovat toimintakyvyttömiä, yhtenä vaihtoehtona on antaa veden lämmetä, kiehua ja korvata kiehunut vesi lisävedellä. Lisäveden syöttöön on Loviisan voimalaitoksessa erillinen järjestelmä. Erikoisjärjestelynä mitä tahansa saatavissa olevaa vettä, myös booraamatonta, voidaan käyttää. Toimenpiteet järjestelmien ollessa toimintakyvyttöminä on ohjeistettu. 

Mikäli laitos on seisokissa ja reaktoripaineastia on avattu, on reaktori yhteydessä polttoainealtaisiin. Tässä tapauksessa altaiden jäähdytykseen ja vedensyöttöön altaisiin voidaan käyttää myös reaktorin jäähdytysjärjestelmiä. Mikäli lisäveden syöttäminen ei onnistu, madaltuu polttoaineen päällä oleva vesikerros kiehumisen seurauksena eikä toimi enää tehokkaana säteilysuojana ja säteilytasot suojarakennuksessa kasvavat. Mikäli järjestelmiä ei saada palautettua käyttöön, paljastuu polttoaine lopulta veden alta. Suojarakennuksen tehtävänä on tällaisessa tapauksessa estää säteilyn leviämisen ympäristöön (katso kysymys 4). 

Käytetyn polttoaineen varasto

Käytetyn polttoaineen varasto koostuu kahdesta erillisestä varastosta, joiden vesialtaissa käytettyä polttoainetta säilytetään. Kummankin varaston altaita jäähdytetään kahdella jäähdytyspiirillä, joista yksikin riittää jäähdytykseen. Yhtenä vaihtoehtona on lisäksi antaa veden lämmetä, kiehua ja korvata kiehunut vesi lisävedellä. Lisäveden syöttöön on erillinen järjestelmä.

Varastoissa säilytettävän polttoaineen lämpöteho on pieni ja vesitilavuudet ovat suuria. Näin ollen aikaviive siihen, että vesi alkaisi kiehua ja veden tarjoama säteilysuoja menetettäisiin, on myös pitkä. Erikoisjärjestelynä mitä tahansa saatavissa olevaa vettä, myös booraamatonta, voidaan käyttää. Vettä voidaan esimerkiksi kuljettaa laitokselle. Toimenpiteet järjestelmien ollessa toimintakyvyttöminä on ohjeistettu.

10.2.2016