Dosimetrit

Säteily

​Säteily yleiskäsitteenä tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn tai hiukkassäteilyn muodossa olevaa atomin viritystilojen muutoksissa tai ydinreaktioissa syntyvää energiaa. Eri säteilylajien synty- ja vuorovaikutusmekanismit poikkeavat toisistaan, vaikka niitä kaikkia nimitetäänkin yhteisellä nimittäjällä "säteily".

Säteilylajit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan sen mukaan, mihin säteilyn vaikutus kohdeaineessa, kuten elävässä kudoksessa, perustuu.

Ionisoimatonta säteilyä on muun muassa näkyvä valo, infrapuna- sekä ultraviolettisäteily.

Ionisoiva säteily voi olla joko sähkömagneettista säteilyä, kuten lyhytaaltoinen gamma- ja röntgensäteily, tai hiukkassäteilyä. Ionisoivan säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset saavat kudoksessa aikaan kemiallisia muutoksia, jotka ilmenevät säteilyn biologisina haittavaikutuksina.

Säteilyannos

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Annos  ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSv) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µSv).

Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren annoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h).

Esimerkkejä säteilyannoksista ​ ​
​Annoksen suuruus ​Mitä annos aiheuttaa
​​0,01 mSv ​​Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
0,​1 mSv Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
​2 mSv ​Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa
​3,2 mSv ​Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen  annos vuodessa
20 mSv ​Säteilytyöntekijöille suurin sallittu annos vuoden aikana
​1000 mSv Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita (esim. väsymystä ja pahoinvointia)
​6000 mSv ​​Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden ja saattaa johtaa henkilön kuolemaan

 

Esimerkkejä säteilyn annosnopeuksista ​ ​
​Annosnopeus Esimerkki
​0,04-0,30 Luonnon taustasäteily Suomessa
​​0,2 - 0,4 µSv/h ​Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää.  Suomessa jokaisella mittausasemalla on oma hälytysraja, jonka taso määräytyy asemakohtaisesti. Hälytysrajat Suomessa ovat 0,2 - 0,4 µSv/h. Erot johtuvat pääasiassa anturin ympärillä olevan maaperän luonnon radioaktiivisuuden tasosta.
5 µSv/h ​Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa
​5 µSv/h ​Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa
10 µSv/h ​Aloitetaan joitakin suojelutoimia. Esimerkiksi tarpeetonta ulkona olemista vältetään.
30 µSv/h Isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka  alittuessa potilas pääsee kotiin.
​100 µSv/h ​Suojaudutaan sisätiloihin. Lisäksi tarvitaan muita suojelutoimia, esimerkiksi estetään pääsy vaara-alueelle.

 

Lähde: STUK.fi

10.2.2016