Kestävän kehityksen sanasto, lyhenteet ja yksiköt

Tällä sivulla selitetään tarkemmin Fortumin kestävän kehityksen verkkosivuilla esiintyvää sanastoa, lyhenteitä ja yksiköitä.

​Sanasto

Alkuperätakuu  
EU-direktiivin mukainen sähkön alkuperätakuu sisältää tiedon sähkön tuotantotavasta ja sen energialähteistä sekä maininnan tuotantoajankohdasta ja -paikasta.
 
Aurinkotalous    
Aurinkotalous on Fortumin visio tulevaisuuden energiajärjestelmästä. Aurinkotalous perustuu korkeaan resurssi- ja järjestelmätehokkuuteen sekä päästöttömiä ja ehtymättömiä energialähteitä hyödyntävään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Aurinkotaloudessa auringon energiaa hyödynnetään joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai epäsuorasti vesi-, valtameri-, tuuli- ja bioenergiana tai maalämpönä.  
 
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus, elollisen luonnon monimuotoisuus kaikilla tasoillaan (elinympäristöjen vaihtelu, lajistollinen vaihtelu ja lajinsisäinen geneettinen vaihtelu).
 
Happamoituminen
Elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyt kyky neutraloida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi. Savukaasupäästöt kuten rikkidioksidi ja typen oksidit vaikuttavat happamoitumiseen.
 
Hiilidioksidi
Fossiilisten polttoaineiden sisältämän hiilen palamisessa syntyvä kaasu, kts. Kasvihuoneilmiö.
 
Hiilidioksidipäästötön tuotanto
Fortumin raportoinnissa hiilidioksidipäästötön tuotanto tarkoittaa tuotantovaiheessa päästötöntä vesi-, ydin-, tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaa sekä biomassan energiahyötykäyttöä ja lämpöpumppujen maaperästä, vesistöstä tai hukkalämmöstä ottamaa lämpöenergiaa.
 
Ilmastonmuutos
Pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa, esim. sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulisuudessa. Ilmastonmuutos voi aiheutua muun muassa merien lämpömekanismeihin, auringon aktiivisuuteen, vulkaaniseen toimintaan, ja ihmisen toimintaan liittyvistä tapahtumista. Yleiskielessä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä.
 
Jäähdytysvesi
Voimalaitoksella sähköntuotantoon käytetyn höyryn lauhduttamiseen käytettävä vesi. Jäähdytysvesi otetaan vesistöstä (meri, järvi) ja palautetaan sinne noin 10 oC lämmenneenä.
 
Kasvihuonekaasu
Kaasu, joka estää lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistaa näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi ja metaani.
 
Kasvihuoneilmiö
Ilmakehän alimpien osien lämpeneminen hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen johdosta. Kasvihuonekaasut päästävät auringon tulosäteilyn maanpintaan, mutta hidastavat sen poissäteilyä infrapuna-alueella. Kasvihuoneilmiön voimistumisella tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasujen lisääntyessä niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus voimistuu.
 
Kestävä kehitys
Kehitys, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen katsotaan käsittävän kolme dimensiota: taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen.
 
Kioton mekanismit
Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan Kioton mekanismien avulla. Joustomekanismeja on kolme: yhteistoteutus (Joint Implementation, JI), puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja kansainvälinen päästökauppa (Emissions Trading, ET).
 
Korkea-aktiivinen ydinjäte
Ydinreaktorista poistettu käytetty polttoaine on korkea-aktiivista jätettä.

Lauhdutussähkö
Sähkön tuotanto voimalaitoksessa, jossa lämpöenergiaa ei hyödynnetä, vaan se jäähdytetään jäähdytysveden avulla.
 
Lentotuhka
Kiinteän polttoaineen polton yhteydessä syntyvä sivutuote. Lentotuhkaa voidaan hyödyntää mm. maanrakennusteollisuudessa sekä kaivostäytteenä.
 
Lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus (TRIF)
Lääkinnällistä hoitoa vaatineet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. LWI-tapaturmien lisäksi tähän kuuluvat lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaturmat sekä korvaavaan työhön johtaneet tapaturmat.
 
Matala- ja keskiaktiivinen ydinjäte
Ydinvoimalaitoksen käytön aikana syntyy korkea-aktiivisen ydinjätteen lisäksi vähemmän aktiivista, niin sanottua voimalaitosjätettä, joka on matala- tai keskiaktiivista. Vastaavanlaista jätettä syntyy myös, kun ydinvoimalaitos puretaan.

Metaani
Hiilivety-yhdiste, jota maakaasu sisältää yli 99 prosenttisesti. Metaani on kasvihuonekaasu.
 
Ominaispäästö
Laitoksen päästömäärä suhteutettuna tuotettuun energiamäärään. Ominaispäästöluku (esim. g/kWh) kertoo sen, miten tehokkaasti päästöjä rajoitetaan.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Käsitteellä ''paras käyttökelpoinen tekniikka'' tarkoitetaan prosessien, laitteistojen ja käyttömenetelmien viimeisintä kehitysvaihetta, joka soveltuu käytännössä päästöjen ja jätteiden rajoittamiseen ja on kaupallisesti saatavilla. BAT on keskeinen periaate laitosten lupakäsittelyssä.
 
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF)
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, tapaturma on johtanut tapahtumapäivän lisäksi yhden tai useamman työpäivän tai -vuoron poissaoloon.
 
Primäärienergia
Jalostamaton luonnon energia. Polttoaineen energiasisällöstä käytetään yleisnimitystä primäärienergia.
 
Puhtaan kehityksen mekanismi (CDM)
Yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista, joilla voidaan täydentää kansallisia päästövähennystoimia. Puhtaan kehityksen mekanismissa valtio tai yritys rahoittaa päästövähennyshankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut päästövähennykset. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa.
 
Päästökauppa
Toiminta, jossa päästöillä on taloudellinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään. Tällä hetkellä merkittävin päästökauppajärjestelmä on EU:n hiilidioksidin päästökauppa.
 
Rikkidioksidi
Rikin palamistuote, jota muodostuu rikkiä sisältävien polttoaineiden käytöstä.
 
Sertifiointi
Ympäristö-, turvallisuus- tai laatujärjestelmän todentaminen standardin (esim. ISO 14001) vaatimusten mukaiseksi. Todentamisen suorittaa siihen oikeutettu (akkreditoitu) organisaatio.
 
Sivutuote
Sähkö- ja lämpöenergian tuotannon yhteydessä tai savukaasujen puhdistuksessa syntyvä tuote, jota voidaan hyötykäyttää. Esimerkkeinä tuhka ja kipsi.
 
Syöttötariffi
Järjestelmä, jolla sähköntuottajalle taataan lisä- tai takuuhinta useimmiten uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä. Syöttötariffijärjestelmällä valtio voi vaikuttaa sähkön tuotantorakenteeseen, ja sillä pyritään useimmiten lisäämään uusiutuvien tai kotimaisten energialähteiden käyttöä.
 
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Laitoksessa samanaikaisesti tapahtuva sähkön ja lämmön tuotanto, jossa sähköntuotantoon käytetyn turbiinihöyryn lämpöenergia käytetään hyödyksi teollisuudessa tai kaukolämpönä. Yhteistuotannossa saavutetaan korkea hyötysuhde (jopa 90 %) eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.
 
Sähkön johdannaismarkkina
Sähköjohdannaisten avulla tuottaja tai myyjä voi sopia sähkön hinnan esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Sähköjohdannaistenkin hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Johdannaismarkkinoilla toimii sähkön tuottajien, välittäjien ja kuluttajien lisäksi myös sijoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja.
 
Sähkön kapasiteettimarkkina
Venäjän sähkömarkkinoilla kaikki markkinatoimijat osallistuvat ns. kapasiteettimarkkinoille, jossa tuottajalle taataan tietty, sähkön hintavaihteluista riippumaton hintataso. Kapasiteettimarkkinalla pyritään kannustamaan uusia investointeja sähköntuotantoon.
 
Sähkön spot-markkina
Markkina, jossa kauppaa käydään seuraavan päivän sähkötuotteella. Spot-markkinoilla toimivat osapuolet lähettävät päivittäin hintatarjouksensa, jossa he ilmoittavat, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä seuraavan päivän kunakin tuntina.
 
Sähkön tukkumarkkina
Tukkumarkkinalla sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä pörssissä. Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on tärkeä osa sähkön tukkumarkkinoita. Sähköpörssin yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Tukkumarkkinoilla käydään sekä spot-kauppaa että johdannaiskauppaa.
 
Sähkön vähittäismarkkina
Sähkön vähittäismarkkinoilla kuluttaja voi valita sähkönmyyjän oman maansa sisällä. Sähkön jälleenmyyjät tekevät sähkösopimukset kuluttajien kanssa. Sähkön myyntihinta perustuu tukkuhintaan ja myyjän marginaaliin. Kuluttajahinnat seuraavat viiveellä pörssissä määräytyvän tukkuhinnan vaihteluita.
Toimintaohje (Code of Conduct)
Toimintaohjeessa, Code of Conduct, määritellään perusta Fortumin tavalle toimia kaikkialla. Hallitus on hyväksynyt toimintaohjeen ja se perustuu Fortumin yhteisiin arvoihin.
 
Typenoksidit
NO ja NO2, typen palamistuotteita, joita syntyy polttoaineen palamisessa sekä polttoaineen että palamisilman sisältämästä typestä.
 
Uusiutuvan energian sertifikaatti
Uusiutuvan energian sertifikaattien (vihreiden sertifikaattien) järjestelmän tarkoituksena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Kaupattavat sertifikaatit ovat todistus siitä, että tietty määrä sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
 
Uusiutuvat energianlähteet
Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvat energianlähteet eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
 
Yhteistoteutus (Joint Implementation)
Yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista, joilla voidaan täydentää kansallisia päästövähennystoimia. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa tai siellä toimiva yritys rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa, käytännössä useimmiten siirtymätalousmaassa. Samalla teollisuusmaa saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyksiköitä.
 
Ympäristömerkitty sähkö
Tiettyjen kriteerien mukaisesti ympäristömyönteisesti ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Esimerkiksi Suomessa ”Ekoenergia” ja Ruotsissa ”Bra miljöval”.
 
Älykäs sähköverkko
Sähköverkko, jossa sähköä siirretään tulevaisuudessa sekä tuotantolaitoksesta kuluttajalle että kuluttajan omasta tuotantolaitteesta sähköverkkoon päin. Älykäs sähköverkko on markkinapaikka hajautetulle energiantuotannolle ja kuluttajille. Kaikki tapahtuu reaaliaikaisesti, verkko sopeutuu, skaalautuu, ennakoi ja korjaa itseään automaation avulla. Älykkäät ratkaisut yhdistävät myös informaatio- ja viestintäteknologian sähköinfrastruktuuriin.
 

Lyhenteet

 
CCS=hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage)
CDM=puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism)
CHP=yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (combined heat and power production)
CH4=metaani 
CO2=  hiilidioksidi
IEA=kansainvälinen energiajärjestö (International Energy Agency)
LWIF=lost workday injury frequency, poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus 
NO2=  typpidioksidi
N2O=dityppioksidi
SO2=  rikkidioksidi 
TRIF= total recordable injury frequency, lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus   
 

Yksiköt

Energia

1 terawattitunti (TWh) = 1 000 gigawattituntia (GWh) = 1 000 000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 000 kilowattituntia (kWh)
1 terawattitunti (TWh) = 3 600 terajoulea (TJ)
1 terajoule (TJ) = 278 megawattituntia (MWh)
1 petajoule (PJ) = 1000 terajoulea (TJ)
 

Teho

1 megawatti (MW) = 1 000 kilowattia (kW) = 1 000 000 wattia (W)
 

Tilavuus

1 kuutiometri (m3) = 1 000 litraa (l)
1 normaalikuutiometri (Nm3) = 1 m3 kaasua normaalissa ilmanpaineessa (1,0 bar) ja lämpötilassa 0 oC
 

Massa

1 tonni (t) = 1 000 kilogrammaa (kg)
1 megatonni (Mt) = 1 000 000 tonnia (t) = 1 000 000 000 kilogrammaa (kg)
 

Aktiivisuus

1 becquerel (Bq) = 1 ydinmuutos sekunnissa
1 terabecquerel (TBq) = 1 000 gigabecquereliä (GBq) = 1 000 000 000 000 becquereliä
 

7.3.2016