Vedenkäyttö

​Fortum käyttää runsaasti vettä erityyppisillä voimalaitoksilla ja kaukolämpöverkoissa. Useimmissa tapauksissa laitoksemme eivät kuluta vettä, vaan vesi palautetaan samaan vesistöön josta se otetaan. Veden ominaisuudet voivat muuttua prosessin aikana, mutta veden määrä säilyy yleensä muuttumattomana. Joissain tapauksissa vettä siirtyy toiseen kohteeseen, esimerkiksi kun vettä haihtuu ilmaan jäähdystystornista, vuotaa maaperään kaukolämpöputkistosta tai kun jätevettä lasketaan kunnalliseen viemäriin.

Vesivoimantuotanto on erityinen veden käytön muoto. Joessa virtaava vesi johdetaan turbiinin läpi sähkön tuottamiseksi. Tässä prosessissa vettä ei kulu eivätkä veden ominaisuudet muutu. Vesivoimantuotantoon liittyy kuitenkin usein vesistön säännöstelyä, joka muuttaa vedenpinnan ja virtaaman vaihtelua luonnontilaan verrattuna. Fortum ei raportoi jokien virtaamia vesivoimantuotantoon liittyvänä veden käyttönä.

Jäähdytysvesi

Lauhdutusvoiman tuotannossa tarvitaan paljon jäähdytysvettä. Jäähdytysvesien osuus onkin yli 90 % Fortumin kaikesta vuotuisesta vedenotosta.
 
Fortumin suuret lauhdutusvoimalaitokset Suomessa sijaitsevat rannikkoalueilla ja käyttävät suoraa merivesijäähdytystä. Jäähdytys ei kuluta vettä, vaan merestä otettu vesi palautetaan takaisin mereen. Ainoa muutos on jäähdytysveden lämpötilan nousu noin kymmenellä asteella.
 
Myös CHP-laitoksillamme tuotetaan ajoittain lauhdutussähköä. Useimmissa tapauksissa jäähdytysvesi otetaan paikallisesta vesistöstä. Venäjällä ja Puolassa käytetään jäähdytystorneja, joissa osa jäähdytysvedestä haihtuu ilmakehään.
 

Kaukolämpöverkko

Fortum on merkittävä kaukolämmön toimittaja Suomessa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa. Fortumilla on näissä maissa yhteensä noin 2 700 kilometriä kaukolämpöputkia. Kaukolämmityksessä käytetään lämmönsiirtoaineena vettä. Kaukolämpöputkistojen vuotojen vuoksi kaukolämpöverkkoihin on syötettävä aika ajoin lisävettä.
 

Prosessivesi ja muu veden käyttö

Lämpövoimalaitoksella tarvitaan vettä vesi-höyrypiirissä, kun sähköä tuotetaan höyryturbiinin avulla. Putkistojen vuotojen vuoksi vesi-höyrypiiriin joudutaan ajoittain syöttämään lisävettä. Vettä tarvitaan myös erilaisissa voimalaitosten apujärjestelmissä, esimerkiksi savukaasujen rikinpoistoon märkäpesurilla ja nestemäisten radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin ydinvoimalaitoksilla.
 

Vedenotto

Fortumin tärkeimpiä vesilähteitä ovat Itämeri ja paikalliset makean veden vesistöt. Vesijohtovettä käytetään pääasiassa CHP-laitoksilla suurissa kaupungeissa. Joissain tapauksissa vesi hankitaan läheiseltä toisen yhtiön teollisuuslaitokselta.
 
Pääosa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetista on Suomessa, Venäjällä ja Puolassa. Lämpövoimalaitoksemme eivät sijaitse vesikriittisellä alueella missään toimintamaassamme. Intian aurinkovoimalaitoksillamme vettä käytetään aurinkopaneelien puhdistamiseen. Vaikka vesimäärät ovat suhteellisen pieniä, Intiassa selvitetään vaihtoehtoisia vesilähteitä ja puhdistusmenetelmiä.
 

Jätevedet

Voimalaitoksilla syntyvät jätevedet käsitellään joko voimalaitoksen omalla jätevesilaitoksella ja lasketaan ympäröivään vesistöön tai johdetaan kunnalliseen jätevesijärjestelmään edelleen käsiteltäväksi. Venäjällä käytetään tuhkan kuljetuksessa ns. märkämenetelmää, jossa tuhka pumpataan voimalaitokselta veden mukana tuhka-altaisiin. Osa vedestä kierrätetään takaisin voimalaitokselle ja osa johdetaan selkeytyksen jälkeen vesistöön.
 
Jätevesissä on kiintoainetta, ravinteita kuten typpeä ja fosforia sekä raskasmetalleja. Jätevesipäästöillä voi olla paikallisia vaikutuksia veden laatuun sekä vesistöjen ravinne- ja happitasapainoon.
 

Vedenotto vuonna 2015

Vuoden aikana otimme käyttöömme 2 138 (2014: 2 186) miljoonaa kuutiometriä vettä. Tästä meriveden osuus oli noin 70 %.
 

Vedenotto vuosina 20132015 (GRI G4-EN8)

 

 Vedenkäyttö vuosina 2013–2015 (GRI G4-EN8)
 
 
Valtaosan ottamastamme vedestä, 2 060 (2014: 2 094) miljoonaa kuutiometriä, käytimme jäähdytysvetenä. Loviisan ydinvoimalaitos otti ja päästi takaisin mereen 1 403 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä.
 
Raportoidut vedenotto- ja vedenkäyttöluvut perustuvat virtaamamittauksiin voimalaitoksilla ja lämpölaitoksilla.
 

Jätevedet vuonna 2015

Laitoksillamme syntyi jätevesiä 34 (2014: 33) miljoonaa m3, joista 96 % johdettiin puhdistamisen jälkeen ympäristöön ja 4 % johdettiin kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin.
 

Jätevesipäästöt kohteittain vuosina 20132015 (GRI G4-EN22)


 
Jätevesien mukana vesistöihin pääsi öljyä noin 1,2 tonnia. Lisäksi vesivoimalaitoksilta pääsi jokivesiin noin 3,8 tonnia öljyä.
Venäjän voimalaitoksillamme on viime vuosina ollut toistuvia jätevesien lupaehtojen ylityksiä. Niitä on tarkasteltu lähemmin sivulla Ympäristöpoikkeamat.
 
Jäähdytysvesien mukana vesistöihin purettu lämpökuorma oli 17 (2014: 18) TWh. Loviisan ydinvoimalaitoksen osuus tästä oli 16 TWh. Lämpötilamittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 12 astetta 12 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.
Raportoidut jätevesimäärät perustuvat virtaamamittauksiin voimalaitoksillamme ja lämpölaitoksillamme.
 

31.5.2016