Viranomaiset, päättäjät ja alan organisaatiot


Energiakysymysten merkitys kasvaa yhteiskunnassamme jatkuvasti: ilmastonmuutos sekä energian toimitusvarmuus ja hinta ovat osa jokapäiväistä keskustelua. Tämän vuoksi yhteistyö viranomaisten, päättäjien ja energia-alan organisaatioiden kanssa on tärkeää. Olemme suorasti ja epäsuorasti mukana yli 62 toimialajärjestön ja -organisaation toiminnassa EU-tasolla ja toimintamaissamme.

Käymme aktiivista vuoropuhelua alan kehittämiseksi. Tuomme esiin näkemyksiämme ja tarjoamme asiantuntemuksemme päättäjien ja alan organisaatioiden käyttöön. Julkaisemme vuosittain kannanottoja keskeisiin asiakysymyksiin ja osallistumme sidosryhmä­konsultaatioihin. Tavoitteemme on tarjota rakentavia ehdotuksia politiikkojen ja lainsäädännön pohjaksi.

Edunvalvonnan teemoja 2016

​Pariisin ilmastokokouksessa saavutettu kansainvälinen sopimus ja sen vaikutus EU:n ilmastopolitiikkaan aikaansaivat vilkasta keskustelua alkuvuodesta 2016. Vaikka EU:n tavoiteasetantaan ei olekaan odotettavissa muutosta lähivuosina, on koko ilmastolainsäädäntö (päästökauppa ja päästökaupan ulkopuoliset sektorit) vuoden 2020 jälkeiselle ajalle parhaillaan valmistelussa. Näiden lisäksi EU tulee antamaan vuoden 2016 aikana joukon muita lainsäädäntöehdotuksia vuoden 2030 tavoitteiden ja Energiaunionin toteuttamiseksi.

EU:n talouden ongelmat, lisääntynyt turvallisuuspoliittinen epävarmuus sekä Iso-Britannian päätös erota yhteisöstä aikaansaavat epävarmuutta EU:n lainsäädäntövalmisteluun. Brexit-neuvottelut saattavat hidastaa prosesseja lähivuosina samalla kun EU-jäsenmaiden polarisoituminen ilmastopolitiikassa tuo lisähaastetta alan edunvalvontaan.

Keskustelu EU:n sähkömarkkinamallista jatkuu ja komissiolta loppuvuodesta odotettavat ehdotukset markkinamallista, uusiutuvan energian direktiivistä sekä biomassan kestävyyskriteereistä tulevat vaikuttamaan olennaisesti energian hinnan kehitykseen ja energiayritysten toimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen.

Energia-alan verotus on alati muutoksessa, Fortumin toimintamaista etenkin Ruotsissa ja Suomessa. Alkukesästä Ruotsissa saavutettiin energia-alan kannalta suotuisa ratkaisu ydin- ja vesivoiman verotuksessa, kun parlamentaarinen energiakomitea ehdotti verotason merkittävää alentamista. Suomessa energiaverotuksen kokonaistarkastelu ja etenkin CHP-tuotannon verotus on mielenkiinnon kohteena. Energian varastointiin liittyvät verotuskysymykset ovat nousemassa mukaan keskusteluun sekä kansallisesti että EU:ssa.

Kansallisten ilmasto- ja energiastrategioiden sekä uusiutuvaa energiaa koskevien tukijärjestelmien valmistelu jatkuu Suomessa ja Ruotsissa. Muita Fortumille tärkeitä teemoja vuonna 2016 ovat mm. EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategia, kiertotalousohjelma sekä energiatehokkuuteen ja bioenergian kestävyyteen liittyvät EU:n lainsäädäntöaloitteet.

Edunvalvonnan teemoja 2015                  

Vuoden 2015 aikana käytiin vilkasta energiakeskustelua kun energiaunionin käsite julkistettiin ja huoli EU:n energiariippuvuudesta, toimitusvarmuudesta ja energian sisämarkkinoiden toiminnasta heräsi. Sähkömarkkinamalli ja kapasiteettimekanismien rooli herätti laajaa keskustelua. Verotuksesta johtuva kiinteiden kulujen nousu osui samaan aikaan pohjoismaisten sähkömarkkinoiden alenevan tukkumarkkinahinnan kanssa.

Pariisin kansainvälisen ilmastokokouksen alla keskustelu EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta kävi vilkkaana. Lisäksi resurssitehokkuus ja kiertotalous nostettiin poliittiseen keskusteluun. Muita meille tärkeitä teemoja olivat ydin- ja vesivoiman verotus, erityisesti Ruotsissa.

Pariisi COP21

Kansainväliset ilmastoneuvottelut huipentuivat Pariisissa, jossa solmittiin kunnianhimoinen kansainvälinen sopimus. Sopimuksen odotetaan vauhdittavan siirtymistä vähäpäästöiseen energiajärjestelmään ja luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sillä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta esimerkiksi EU:n päästöoikeuksien hintoihin ellei ilmastotavoitteita päivitetä.

Vuoden aikana Fortum painotti hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun ja markkinoiden tärkeyttä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Pariisin lopputuloksen ollessa odotettua parempi, EU:n tulisi Fortumin näkemyksen mukaan nostaa ilmastopolitiikkansa kunnianhimoa.

Energiaunioni

Energiaunioni - viisi ulottuvuutta (vähäpäästöisyys, energiatehokkuus, energian sisämarkkinat, energiavarmuus sekä tutkimus & innovaatiot) kattava korkeatasoinen ja kattava EU:n energiastrategia julkaistiin vuonna 2015. Strategia tähtää vähäpäästöiseen, turvattuun ja kilpailtuun talouteen.

Marraskuussa 2015 julkaistussa ensimmäisessä energiaunionin tilaa kuvaavassa raportissa korostettiin edessä odottavaa suurta lainsäädännöllistä työtä, johon sisältyy ehdotus markkinamallista, uudistettu RES- ja energiatehokkuusdirektiivi sekä Euroopan ensimmäinen lämmitys- ja jäähdytysstrategia.

Fortum kannattaa energiaunionin lähestymistapaa ja tukee komission pyrkimystä kehittää yhtenäinen energiastrategia ja luoda pohja eri politiikkojen tiiviimmälle koordinoinnille.

EU:n sähkömarkkina

Sähkön tukkuhinta jatkoi laskua vuonna 2015. Sähköntuotannon kannattavuus sekä toimialan houkuttelevuus investointikohteena herättivät kasvavaa huolta ja keskustelua.

Fortum osallistui aktiivisesti eurooppalaiseen keskusteluun tukkumarkkinamallista ja uusiutuvan energian tukien tulevaisuudesta. Kapasiteettimekanismit, joita yhä  useampi jäsenvaltio joko suunnittelee tai ottaa jo käyttöön vastauksena tukien aiheuttamaan vääristymään, ovat aiheuttaneet keskustelua. Komissio aloitti julkisen konsultaation uudesta sähkömarkkinamallista ja käynnisti erillisen toimialaselvityksen koskien eri jäsenvaltioissa käytettäviä kapasiteettimekanismeja.

Fortum vastasi konsultaatioon korostaen energiapohjaista sähkömarkkinaa tulevan sähkömarkkinamallikehityksen lähtökohtana ja tarvetta aikaansaada yhteiseurooppalainen kilpailtu energian sisämarkkina, jossa on vahvat siirtoyhteydet ja jossa markkinaehtoinen uusiutuva energia on integroitu osaksi markkinaa.

EU:n ilmastopolitiikka

Valmistautuminen kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin hallitsi ilmastopolitiikasta käytävää keskustelua. EU oli yksi ensimmäisistä osapuolista, joka jätti oman sitoumuksensa  ja jatkoi samanaikaisesti oman lainsäädäntönsä valmistelua. EU:n päästömarkkinoillavallitsi edelleen valtava ylitarjonta ja hinnat pysyivät matalina. Markkinavakausmekanismia koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin ja komissio antoi ehdotuksensa päästökauppadirektiivin uudistamisesta.

Fortum pitää tervetulleina toimia päästökaupan toiminnan tehostamiseksi, mutta painottaa tarvetta poistaa päällekkäisiä politiikkoja ja toimia, jotka johtavat tehottomaan ja kalliiseen päästöjen vähennykseen ja vääristävätmarkkinoita.

Verotus

Keskeisten toimintamaittemme verotusympäristö kehittyi edelleen negatiiviseen suuntaan.

Suomessa uusi hallitus päätti nostaa voimalaitosten kiinteistöverokantaa, joka on jo nyt korkeampi kuin muiden teollisten rakennusten verokanta. Vero aiheuttaa raskaamman verotaakan erityisesti vesi- ja ydinvoimaloille. Lisäksi hallitus päätti nostaa CHP-tuotannon hiilidioksidiveroa vuodesta 2017 lähtien; lopullista päätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Ruotsissa uusi hallitus päätti nostaa ydinvoiman kapasiteettiveroa 17 % elokuun puolivälistä lähtien. Yhdessä Fukusiman jälkeisistä vaatimuksista johtuvien merkittävien investointien ja tämänhetkisen sähkömarkkinoiden tilanteen kanssa tämä on johtanut päätökseen jo neljän reaktorin ennenaikaisesta sulkemisesta. Myös vesivoiman verotuksesta käytiin laajaa keskustelua. Vesivoimaloihin sovellettava veroaste on moninkertainen verrattuna muihin energianlähteisiin (sekä fossiilisiin että uusiutuviin) sovellettavaan veroasteeseen.
Fortum peräänkuuluttaa tasapuolista verotuskohtelua, jolloin esimerkiksi kaikkia päästöttömiä energiantuotantoteknologioita kohdeltaisiin verotuksellisesti samalla tavalla.

Kiertotalous

EU-komission uusi kiertotalouspaketti sekä jätettä koskeva lainsäädäntöehdotus olivat laajan keskustelun aiheita. Ehdotus tehostaa kierrätystä ja kaiken jätteen uudelleenkäyttöä, ja sen tavoitteena on vähentää merkittävästi kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntaätteen määrää. Fortum korostaa kierrätyskelvottoman jätteen energiakäytön tärkeyttä yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista vähentää kaatopaikkajätteen määrää. Mielestämme jätteen energiahyötykäyttö tulisi aina asettaa etusijalle kaatopaikkasijoitukseen nähden.

Kansalliset energiapolitiikat

Ruotsissa energiakomissio aloitti työnsä tavoitteenaan aikaansaada pitkäaikainen ja laaja, vuoden 2025 jälkeistä aikaa koskeva poliittinen sopimus energia-asioista, sisältäen verot ja tuet. Poliitikkoihin kohdistuu lisääntyvä painetta sopimuksen aikaansaamiseen, sillä yritykset ovat jo päättäneet sulkea neljä ydinreaktoria ja uusista sulkemisista keskustellaan. Tämä on johtanut kiivaaseen keskusteluun ydinvoiman verotuksesta, ja toimiala vaatii kapasiteettiveron poistamista ennen kuin päätöksiä vaadituista turvallisuusinvestoinneista (niin sanotuista Fukusima-investoinneista) voidaan tehdä.

Keskustelu vesivoimasta osana uusiutuvan energian järjestelmää tiivistyi ja poliitikot ovat alkaneet ymmärtää vesivoimaa paremmin kun investoinnit vaihtelevaan ja ei-markkinaehtoiseen uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuuleen, ovat lisääntymässä. Vesivoimaa koskeva kansallinen strategia ja ympäristölainsäädännön muutosehdotus nousivat esiin viranomaisten, järjestöjen ja vesivoimayhtiöiden välisissä keskusteluissa. Fortum painotti vesivoiman välttämätöntä roolia vähäpäästöisessä energiajärjestelmässä.

Suomessa Posiva (Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhteisomistuksessa oleva yhtiö) sai - ensimmäisenä maailmassa - rakennusluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Fortum ilmoitti osallistumisestaan Fennovoiman ydinvoimaprojektiin, ja Fennovoiman venäläinen omistus herätti kiivasta keskustelua.

Kansalliset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 2015 kahdessa Fortumin toimintamaassa: Suomessa ja Puolassa. Suomen uusi kolmen puolueen muodostama oikeistohallitus pyrkii korvaamaan fossiilista tuontienergiaa kotimaisella energialla ja nosti biotalouden yhdeksi poliittisista kärkihankkeistaan. Puolassa uusi konservatiivisen laki ja oikeus -puolueen (PiS) muodostama hallitus korostaa kotimaisen hiiliteollisuuden kilpailukykyä ja haluaa säilyttää hiilen energiantuotannon peruspolttoaineena.

Loppuasiakkaan lämmityskulut oli merkittävä keskustelunaihe kaikissa Baltian maissa. Sen lisäksi keskityimme kaukolämmön kilpailukykyyn ja vapauttamiseen liittyviin kysymyksiin, energiatukiin sekä jätteenkäsittelyyn.

Venäjällä, Fortum toi esille näkemyksiään meneillään olevasta lämpöreformista. Fortum teki ehdotuksen "vaihtoehtoisen lämpökattilan" -mallista, joka on parhaillaan tarkasteltavana hallituksen suunnitelmassa lämpösektorin uudistamiseksi. Osallistuimme myös aktiivisesti keskusteluun kunnallisten lämpösuunnitelmien pitkän aikavälin kehityksestä tärkeimmillä toiminta-alueillamme Venäjällä.Tavoitteenamme on varmistaa tehokas ja taloudellisesti järkevä lämmöntoimitus asiakkaillemme Tseljabinskin ja Tjumenin alueilla.

Avointa edunvalvontaa

Huhtikuussa 2015 Fortun päivitti yhtiön tiedot Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhdessä ylläpitämään avoimuusrekisteriin. Rekisteri tarjoaa tietoa organisaatioista, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Noudatamme avoimuusrekisterin toimintaohjetta kaikissa edunvalvontatoimissamme.

Fortumin Corporate Relations -yksikkö raportoi toimitusjohtajalle, joka on vastuussa kaikista edunvalvontatoimista. Yhtiö ei käytä kolmansia osapuolia edunvalvontatarkoituksessa. Julkaisemme kannanottomme ja vastineemme internet-sivuillamme.

6.9.2016