Kemijoki Oy täyttää 60 vuotta

Fortumin operatiivisen johtajan, Matti Ruotsalan, puhe Kemijoki Oy:n 60-vuotisjuhlassa Rovaniemellä 2.10.2014.

Hyvät kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat,

Kun katsomme Kemijoki Oy:n kuusikymmenvuotista historiaa, huomaamme, että yhtiölle on aina ollut ominaista voimakas muutos. Välillä kehitys on virrannut rauhallisesti ja tasaisesti. Välillä vastassa on ollut voimakkaita virtauksia ja muutokset ovat seuranneet toisiaan. Kemijoen varrella ei ole ollut tapana jäädä seisovaan veteen.

Yhtiö perustettiin aikanaan alueensa vesivoiman rakentajaksi. Tuolloin tehtävänä oli turvata maamme jälleenrakennuksen vaatima sähkön tuotanto. Seurasi voimakkaita kasvun ja rakentamisen vuosia, joiden kuluessa rakennettiin patoja ja voimalaitoksia.
60 vuotta sitten, kun Kemijoen rakentaminen aloitettiin, katsottiin pitkälle tulevaisuuteen, asetettiin tavoite ja lähdettiin kulkemaan sitä kohti. Hankkeet toteutettiin yhteistä hyvää ajatellen määrätietoisesti ja ne takasivat sen, että kaikilla elämän alueilla otettiin pitkiä harppauksia eteenpäin. Vesivoimarakentaminen symboloi vahvaa tulevaisuuden uskoa ja uskoa niin omiin mahdollisuuksiin kuin maamme vaurastumiseenkin. Joki ja sen ympärille syntynyt taloudellinen toimeliaisuus rakensi tämän päivän Suomea. Kuuden vuosikymmenen aikana monet sukupolvet ovat kerryttäneet tänne vesivoimaosaamista ja tehneet kukin omalla työsarallaan Suomen vesivoimahistoriaa.

Sittemmin Suomesta on tullut osa eurooppalaista yhteisöä, hyvinvointia ja energiajärjestelmää. Jokivarsilla päällimmäisiksi asioiksi ovat nousseet uuden rakentamisen sijaan säilyttäminen ja uudenlaiset toimintatavat, hartiapankin sijaan tehokkuus ja sähköntuotannon rinnalle muut arvot, joista yhteen palaan tuonnempana.

***

Tämän mukaisesti Kemijoen varrella on jälleen viime aikoina haettu uusia uomia. Siirtymällä erikoistumiseen ja verkottuneeseen osaamiseen perustuvaan toimintamalliin tavoitteenamme on varmistaa tehokas ja kilpailukykyinen energiantuotanto samalla kun vahvistetaan talousalueen elinkeinoelämän kehitysedellytyksiä.

Verkottunut toimintamalli antaa mahdollisuuden luoda joen taloudelliseen vaikutuspiiriin uusia yrityksiä ja yhteistyökumppaneiden palvelukseen uusia työpaikkoja. Se antaa myös mahdollisuuden tarjota aiempaa monipuolisempia työtehtäviä ja laajempia työuria. Nämä kaikki tuovat joustavuutta ja yksilön näkökulmasta myös turvaa työelämän muutoksissa.

Viime vuosikymmenten kuluessa Suomi on siirtynyt puolisuljetusta yhteiskunnasta avoimeen maailmaan. Sama kehitys on nähty myös täällä. Silti joki on edelleen kehityksen keskiössä tarjoten kasvualustaa palvelusektorille. Toimivat tukipalvelut mahdollistavat uusien teollisten ytimien kehittymisen. Näin tuotamme parhaiten omistaja-arvoa, tarjoamme työpaikkoja ja varmistamme tulevaisuuden.

Luonnollisesti uuden toimintamallin tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus ja kilpailukyky. Myös ministeri Haavisto muistutti eräässä haastattelussa valtioneuvoston kanslian omistajapolitiikasta, jonka mukaan ”valtio-omistajan tavoitteena kaupallisesti toimivissa yhtiöissä on kulloinkin parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen. Tätä arvioidaan kannattavuuden ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun perusteella.”

Mikäli keskitymme liikaa menneeseen, edessä on näivettymisen tie. Uudistamalla toimintaa jatkuvasti Kemijoen taloudellinen valuma-alue muodostuu merkittävästi itse yhtiötä suuremmaksi. Uskon vahvasti, että tämä on oikea kehityssuunta, jolla varmistetaan, että yhtiön muodostama teollinen ydin luo palveluliiketoimintaa laajasti pääuomansa ympärille. Näin toteutamme parhaalla mahdollisella tavalla myös taloudellista vastuutamme.

***

Kestävän kehityksen muilta osa-alueita nostaisin esiin ympäristökysymykset ja erityisesti kalaportaita koskevan keskustelun. Siitä ei myöskään ole puuttunut pintavirtauksia eikä pyörteitä.

Kalaportaita koskevan keskustelun pääpaino on ollut sähköntuotannon ja jokien virkistyskäytön vastakkainasettelussa. Pitäisikö meidän kuitenkin kääntää näkökulma toiseksi ja pohtia asiaa lohen näkökulmasta? Ottaa ohjenuoraksi lohen ensisijainen tavoite, tai – yrityskielellä ilmaistuna – lohen missio ja visio?

Lohi aloittaa jokavuotisen nousunsa Itämerestä Pohjanlahden kautta pohjoisen jokiin. Osaamatta lukea tienviittoja ja vaaroista välittämättä se löytää tiensä Kemijokeen ja hakeutuu yhä ylemmäs. Vaisto ohjaa sitä voimakkaimpiin pyörteisiin ja virtauksiin, koska vahvin virtaus merkitsee suorinta tietä tavoitteeseen, kutupaikalle. Voimalaitoksella tämä vaisto kuitenkin johtaa harhaan: voimakkain virtaus vie turbiiniin. Ne kalat, jotka löytävät tiensä kutupaikoille, pääsevät tavoitteeseensa, tuottamaan jälkeläisiä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että matkalla mereltä Ounasjoelle kalateitäkin pitkin lohen hävikki on 40 %. Tällä hävikillä on mahdollista saada aikaan toimiva lohen elinkierto, mutta se vaatii paljon tukitoimia.

Jatketaan ajatusleikkiä ja katsotaan myös seuraavan sukupolven ongelmia lohenpojan näkökulmasta. Vaelluslohen poikaset lähtevät vartuttuaan merille, kuten osa nuorista miehistä taannoin. Poikaset matkaavat jokea alaspäin ja uivat samoille padoille kuin vanhempansakin aikoinaan pyrkien rakennettujen vesiteiden läpi. Matka ei ole stressitön eikä vaaraton eivätkä kaikki siitä selviä.

Vaelluspoikasia pyritään ohjaamaan esimerkiksi ohjausrakenteiden ja turbiinit ohittavan alasvaellusreitin yhdistelmillä. Alasvaellusrakenteet on suunniteltava jokaiselle kohteelle erikseen, sillä yleispätevää ratkaisua ei ole onnistuttu kehittämään.

Kun palataan katsomaan tilannetta meille luontevammasta näkökulmasta, päädytään keskusteluun kalaportaista ja niiden kustannuksista. Monen mielestä kalaportaat ovat paras ajateltavissa oleva ratkaisu vaelluskalojen ongelmiin.

Kalateiden rakentamisen osalta peräänkuuluttaisin kuitenkin myös uutta ajattelua. Entä jos täydentäisimme keinovalikoimaamme kalojen ylisiirron avulla? Esimerkiksi matkalla Taivalkoskelta Valajaskoskelle kalateiden kustannukset yhtä ainoaa vaelluskalaa kohden vaihtelevat 148 eurosta 900 euroon. Kalojen ylisiirron kustannukset jäisivät esimerkkitapauksessa noin 60 euroon kalaa kohden.

Yritysmaailmassa on välillä hyvä ajatella päätöksiä siitä näkökulmasta, että entäpä jos maksaisin tämän kustannuksen itse. Olisimmeko valmiita tähän?

Ruotsissa tämäkin asia nähdään toisin, ratkaisukeskeisesti. Ruotsin kuningashuone on jo 1700-luvulta alkaen tutkinut kalakantojen kehitystä. Kuningashuone on usein ollut edelläkävijä ja valmis kokeilemaan ennakkoluulottomia ratkaisuja. Niin myös tässä asiassa.

Kuninkaallisessa kalastusjoessa, Klarälvenissä, asiaa on ehkä katsottu lohen näkökulmasta, mutta joka tapauksessa siellä on päädytty mielenkiintoiseen ratkaisuun. Lohelle tarjotaan maantiekuljetus tavoitteeseensa pääsemiseksi. Lohen ja kalastajien yhteiseen tavoitteeseen, kalakantojen vahvistamiseen, tähdätään siirtämällä lisääntymisikäiset lohet tankkiautoilla sopiville kutupaikoille. Kalojen ylisiirto on ollut tehokas ja edullinen ratkaisu, lohet ovat alkaneet lisääntyä, eivätkä ole paheksuneet uuden ajan ratkaisuja.

***

Niin muuttuu maailma, Eskoni, kirjoitti Aleksis Kivi. Varmaa on silti, että joki on ja pysyy. Niin myös vesivoiman tarve.

Vesivoima ja Kemijoki kytkeytyy jälleen kerran vahvasti maamme ja koko Euroopan energiasektorin kehitykseen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa maassamme tarvitaan yhtiön alkuvaiheista tuttua jälleenrakennushenkeä ja pitkäjänteistä yhteen hiileen puhaltamista maamme ja maanosamme kilpailukyvyn palauttamiseksi. On katsottava yhdessä yli tämän hetken pitemmälle tulevaisuuteen ja edettävä johdonmukaisesti valittuun suuntaan. Kuten 60 vuotta sitten, jolloin Kemijoen valjastaminen energiantuotantoon aloitettiin.

Ilmastonmuutos ja uusiutuvan energian nopea kasvu edellyttävät tasapainottavaa ja nopeasti säädettävää vesivoimaa. Kun aurinko ei paista eikä tuuli pyöritä myllyn siipiä, vesivoima vastaa kysyntään nopeasti. Itsessään vesivoima vastaa noin 60 prosenttia kaikesta uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä. Vesivoiman avulla voimme kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti.

Siksi olemme Fortumissa valmiita hakemaan ratkaisuja myös vaelluskalojen elinolojen parantamiseen yhdessä muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Se on tehtävissä, kun ymmärrämme yhteisen haasteemme: ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä. Se ei onnistu ilman vesivoimaa, jonka käytettävyys tulee varmistaa hyvällä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. 

Säätövoimaa tarvitaan yhtä enemmän niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopankin tasolla. Kymmenen vuotta sitten tämän saman yhtiön 50-vuotisjuhlapuheessa todettiin, että ”Vesivoiman keskeinen ominaisuus on sen ainutlaatuinen käytettävyys sähköjärjestelmän lyhytaikaisen säädön ja verkon taajuuden ylläpidossa. Vesivoiman tuottajalle tämä antaa mahdollisuuden optimoida tuotantokoneistonsa käyttöä tehokkaimmalla mahdollisella taloudellisella tavalla aidossa kysynnän ja tarjonnan markkinatilanteessa”. Tämä pitää tietenkin edelleen paikkansa.

Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa on lähdetty kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta merkittävästi erityisesti mittavien tukien avulla. Tämä tie on kuitenkin käymässä kestämättömäksi. Sähkön tukkuhinnat ovat matalalla, mutta mittavat tuet kuluttavat loppukäyttäjän kukkaroa ennen näkemättömästi. Teollisuuden ei kannata matalilla hinnoilla investoida, mutta kuluttaja maksaa kallista sähköä.

Pitkällä aikavälillä ainoa toimiva periaate on markkinaehtoisuus. Varmistetaan riittävät siirtoyhteydet ja energian vapaa liikkuvuus yli rajojen EU:n periaatteiden mukaisesti. Annetaan sen jälkeen kysynnän ja tarjonnan ratkaista toimitusvarmuus EU-tasolla eikä pyritäkään rakentamaan kaikkia tuotantomuotoja kansallisista lähtökohdista jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Sen jälkeen voimme käyttää energiantuotannon tukemiseen nyt kuluvat eurot yhteiskunnan kannalta järkevämmällä tavalla kansalaisten hyväksi.

Kemijoki Oy:llä ja sen henkilöstöllä on keskeinen rooli Suomen vesivoiman tuotannossa ja vesivoimaosaamisen kehittämisessä. Uskon vahvasti, että täällä tuotettu sähkö kytkeytyy entistä merkittävämmässä roolissa niin aluetalouden, Suomen ja Euroopankin taloudelliseen kehitykseen. 60-vuotias Kemijoki Oy on nykyaikaisen, sähköriippuvaisen yhteiskunnan keskiössä ja sen tarjoamalla tuotannolla on keskeinen rooli myös tulevaisuudessa. Joki on ja pysyy, yhdistää ihmisiä, yrityksiä ja tuottaa sähköä pohjoismaiden markkinoilla sekä muodostaa osan Euroopan integroituvista markki-noista.

Lopuksi haluan lausua sydämelliset onnittelut 60-vuotiaalle yhtiölle sekä lämpimät kiitokset yhtiön aiemmalle ja nykyiselle henkilöstölle!

 

 

Takaisin