IEA: Suomi CHP:n ja kaukolämmön edelläkävijä

Kylmässä pohjolassa sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on kustannustehokas ja ilmastomyötäinen energiantuotantomuoto.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n hiljattain julkaistun arvioinnin mukaan Suomi on pitkään ollut maailmanlaajuisesti edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) sekä kaukolämmössä ja kaukojäähdytyksessä (DHC). IEA antoi Suomelle parhaan arvosanan viisi tähteä.     

 

Muutamia kohokohtia raportista:    

 
  • Vuonna 2012 rakennusten lämmittäminen kattoi noin viidesosan energian kokonaistarpeesta Suomessa, ja noin puolet tästä on kaukolämpöä. Tämä osuus kuitenkin ylittää 80 prosenttia suurissa kaupungeissa, minkä vuoksi suomalaiset kaupungit ja koko Suomi ovat maailman suurimpia CHP:llä tuotetun kaukolämmön ja -jäähdytyksen käyttäjiä.
  • Suomi on yksi parhaista esimerkeistä maailmassa sähkön ja lämmön yhteistuotannon kypsästä markkinasta, jota ei tueta vahvalla valtion kannustinjärjestelmällä
  • Sähkön ja lämmön yhteistuotanto käytetään Suomessa erittäin onnistuneesti sekä kaukolämmössä että teollisuudessa, ja maan kylmä ilmasto on antanut hyvän tuoton lämmöntuotannon infrastruktuurin sijoituksille ja pitkälle kehittyneelle metsä- ja paperiteollisuudelle – ja niiden suurelle lämmöntarpeelle
  • Uusiutuvalla energialla on yhä suurempi merkitys kaukolämmössä, kun biomassaa ja jätepolttoaineita käytetään yhä enemmän kunnianhimoisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi
  • Uusiutuvan energian käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kokonaisuudessaan on Suomessa kansallinen menestystarina. Kymmenen vuoden ajan uusiutuvista puuperäisistä lähteistä tuotettu sähkö CHP-tuotannossa on ollut tasaisesti yli 45 prosenttia.
 

Miksi CHP on hyvä tuotantomuoto? 

Kaukolämpöön käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on yksi tehokkaimmista tavoista tuottaa energiaa. Käytetyn primäärienergian tehokkuus on lähes 90 prosenttia. Yhdistetty tuotanto vähentää ympäristöpäästöjä 25–40 prosenttia. Useita polttoaineita hyödyntävä teknologia mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden (kuten biomassan) , jätteen sekä perinteisten fossiilisten polttoaineiden joustavan käytön.      

 

Energiantuotannon yhteydessä syntynyttä lämpöä käytetään kaukolämpöveden lämmittämiseen tai sitä käytetään teollisuuden prosesseissa tarvittavana höyrynä.  

 

Fortum ja CHP  

Energiatehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto on yksi Fortumin strategian kulmakiviä. Tuotamme 29:llä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella lämpöä 90 kaupungin kaukolämpöverkkoihin mm. Ruotsin Tukholmassa, Suomen Espoossa ja Venäjän Tšeljabinskissa. Vuonna 2012 CHP-tuotantomme osuus koko sähköntuotannostamme oli 32 % ja lämmöntuotannostamme 79 %.   

 

Vuonna 2013 olemme ottaneet käyttöön kolme uutta CHP-laitosta, yhden Suomen Järvenpäässä, yhden Liettuan Klaipedassa ja yhden Latvian Jelgavassa. Uusissa laitoksissa käytetään polttoaineina kunnallista ja teollista jätettä, puuhaketta, metsätähdehaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten sahanpurua ja puunkuorta. Lisäksi Bristan voimalaitoksen yhteyteen rakennettu CHP-laitos Tukholmassa Ruotsissa aloittaa kaupallisen toimintansa tämän vuoden lopulla.     

 

Lue koko IEA:n arviointiraportti, jossa on tiivistetty sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja kaukolämmön ja -jäähdytyksen sovellukset Suomessa, käsitellään hallituksen vaikutusta kehitykseen sekä annetaan yleiskuva teollisuuden tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. 

 

 

 

 

 

 

Takaisin