Fortumin kannanotto EU:n ilmastopolitiikkaan

Euroopan päättäjät valmistautuvat keskustelemaan EU:n vuoden 2030 ilmastopolitiikan suuntaviivoista ja päästökauppajärjestelmän muutoksista. Päästöoikeuksien siirrosta (backloading) odotetaan päätöstä vuoden loppuun mennessä ja vuoden 2030 suuntaviivoista ehdotusta vuodenvaihteen tienoilla. Fortumin näkemykset ja kannat esitellään alla.

Pitkän aikavälin vakautta ja kustannustehokkuutta Euroopan ilmastopolitiikkaan

Euroopan unioni on poliittisesti sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä energiasektorin täytyy siis päästä kokonaan eroon hiilidioksidipäästöistä. Fortum on osana Euroopan energiateollisuutta sitoutunut tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen. Tämän tavoitteen saavuttaminen yhteiskunnalle mahdollisimman edullisella tavalla vaatii EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivojen sekä päästökauppajärjestelmän pikaista päivittämistä. EU:n päästökauppajärjestelmä ei nykymuodossaan anna tarvittavaa vetoapua vähähiilisiin investointeihin.

Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen vaatii kustannuksia ja niiden minimoimiseksi EU:n täytyy keskittyä vain ja ainoastaan päästöjen vähentämiseen sekä priorisoida markkinavetoisia ratkaisuja ja hiilidioksidihinnoittelua. Päästökauppa parantaa vähähiilisten teknologioiden kilpailukykyä energia- ja muilla sektoreilla sekä mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman matalilla kustannuksilla.

Tärkeimpänä vuoden 2030 ilmastotavoite

Vuoden 2030 ilmastotavoitteen asettaminen on tärkein keino EU:n päästökauppajärjestelmän vahvistamiseksi sekä nykyisen ilmastopolitiikan vääristymien poistamiseksi. Fortum rohkaisee EU:n valtionpäämiehiä heidän kokoontuessaan maaliskuussa 2014 sitoutumaan kunnianhimoiseen kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteeseen vuodelle 2030. Vuoden 2050 tiekartan kanssa linjassa oleva ja ajoissa tehty päätös vuoden 2030 tavoitteesta voisi antaa positiivisen ja rakentavan signaalin kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Sijoittajille se kertoisi ilmastopolitiikan lisääntyvästä vakaudesta ja ennustettavuudesta.

EU:n päästökatto (vuosittainen lineaarinen vähennyskerroin) tulisi päivittää vuoden 2030 tavoitteen mukaisesti mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuodesta 2020 alkaen. Tehokas päästökauppa ja hiilidioksidin hinnoittelu on tärkein uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa edistävä tekijä, mistä syystä niille ei tarvita uutta, sitovaa tavoitetta.

Päästöoikeuksien joustolla parannetaan pitkän aikavälin kustannustehokkuutta  

EU:n nykyisessä päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien määrä on vakio, mutta kysyntä vaihtelee. Etukäteen sovittuihin sääntöihin perustuva päästöoikeuksien joustomekanismi (Allowance Supply Adjustment Mechanism, ASAM) pystyisi parantamaan päästöoikeuksien saatavuuden joustavuutta lyhyellä aikavälillä vaikuttamatta kuitenkaan pitkän aikavälin tavoitteisiin. ASAM lieventäisi ulkoisten tekijöiden, kuten talouden nousu- ja laskusuhdanteiden, vaikutusta päästökauppaan.  Se myös parantaisi kustannustehokkuutta pehmentämällä suurten talouden muutosten vaikutusta päästökaupan ohjausmekanismeihin.

ASAM ei ole vaihtoehto backloadingille, eikä varsinkaan rakenteellisille muutoksille. Se ei myöskään vaikuttaisi päästökattoon.

Backloading käyttöön mahdollisimman pian

Fortumin mielestä päästöoikeuksien siirto eli backloading pitäisi ottaa käyttöön komission ehdotuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa 900 miljoonaa päästöoikeuden huutokauppaamista myöhemmällä aikataululla. Backloading tulisi nähdä ensimmäisenä monista päästökauppajärjestelmän korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on palauttaa luottamus järjestelmään sekä palauttaa hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähähiilisiin teknologioihin.

Parempi kilpailukyky tehokkaiden hiilidioksidimarkkinoiden avulla

Kilpailukyvyn turvaaminen on aito huolenaihe.  Hiilineutraalin tulevaisuuden luomisessa painopiste tulisi olla kustannustehokkuudessa. Kuluttajien sähkönhintoja nostavat poliittiset tekijät; verot, uusiutuvien energianlähteiden tuet sekä muut maksut. Kun samalla sähkön tukkuhinta pysyy samalla tasolla tai halpenee, uhkaa hintojen epäsuhta sähköntuotannon investointien kannattavuutta. Suuntaviivoja muokkaamalla vääristymistä voidaan päästä eroon ja sähkön kokonaishinta kuluttajille laskee. Asettamalla yksi päästövähennystavoite, turvataan myös kilpailukyky ilmastotavoitteita vaarantamatta.

Lisätietoja:
Esa Hyvärinen, Vice President, Corporate Relations, Fortum puh. +358 40 8262646
Kari Kankaanpää, Sustainability Manager, Climate and Environmental Affairs, Fortum puh. +358 50 4532330

Fortum tukee liiketoimintavetoisia ratkaisuja ilmastomuutoksen hillinnässä ja on mukana muun muassa seuraavissa hankkeissa:

6.3.2014