Fortumin näkemykset EU:n vuoden 2020 jälkeisistä energia- ja ilmastotavoitteista

Euroopan komissio esittää joulukuussa 2011 julkaisemassaan Energia 2050 Tiekartassa (Energy 2050 Roadmap) erilaisia skenaarioita päästöttömään energiajärjestelmään siirtymisen vaikutuksista ja tarvittavasta toimintakehyksestä, jolla voidaan saavuttaa tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Fortum pitää komission aikomusta käynnistää jo nyt keskustelu pidemmän aikavälin tavoitteista ja toimista hyvänä. Etenkin vuotta 2030 koskevasta tavoitteista olisi sovittava mahdollisimman nopeasti, mutta samalla olisi keskusteltava myös vuosia 2040 ja 2050 koskevista etenemissuunnitelmista. Energia-alan pitkien investointisyklien vuoksi on tärkeää selvittää myös pidemmän aikavälin välitavoitteita. Epävarmuus politiikan suunnasta ja tavoitteista on investointien näkökulmasta merkittävä riski.

Vaikka keskustelun painopiste on nyt siirtymässä EU:n tuleviin energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteisiin, on tärkeää keskittyä jo sovittujen sitoumusten täytäntöönpanoon. Politiikkatoimet johtavat tuloksiin vain, jos ne toteutetaan asianmukaisesti.

Fortumin näkemyksiä:

• Vuosi 2020 (johon asti EU:lla on sitovia tavoitteita) on hyvin lähellä, kun otetaan huomioon uusien investointien määrä ja energian tuotantokapasiteettiin tarvittavat muutokset. Siksi katse tulisi nyt kohdistaa pidemmän aikavälin tavoitteisiin (2030 ja 2050). Jotta päästäisiin tavoitteeksi asetettuun 80–95 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä, EU:n on sovittava mahdollisimman nopeasti riittävän korkeasta välitavoitteesta vuodelle 2030.

• Kun vuodelle 2030 asetetaan riittävän korkea ilmastotavoite, muita erillistavoitteita (uusiutuva energia, energiatehokkuus) ei tarvita. Jos muita tavoitteita pidetään kuitenkin välttämättöminä, niitä on tarkasteltava hiilidioksidivähennystavoite huomioon ottaen, ja ne on asetettava vasta, kun hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteesta on päästy sopimukseen. Toimenpiteiden tulisi ensisijaisesti keskittyä mahdollisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyvien esteiden poistamiseen. Tässä yhteydessä on varmistettava tavoitteiden yhteensopivuus, jotta ne eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa. Ne eivät myöskään saa vesittää toistensa tehokkuutta, kuten on tilanne nykyisen toimintakehyksen osalta.

• Menestyksekäs ja kustannustehokas siirtyminen kohti vähäpäästöistä taloutta ei ole mahdollista ilman hyvin toimivia energiamarkkinoita. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden sekä toimenpiteiden yhteensopivuus EU:n sisäisten energiamarkkinoiden kanssa on varmistettava.

• Päästökauppajärjestelmä (ETS) on mekanismina toiminut suunnitelmien mukaan. Historiallisen alhainen hiilidioksidin hinta ei ole kuitenkaan pystynyt edistämään vähäpäästöisiä investointeja. Hiilidioksidin hintakehitys ei kuitenkaan johdu ETS-mekanismin ongelmista vaan pääosin taloudellisesta taantumasta ja päällekkäisistä ohjausmekanismeista, kuten ehdotetusta energiatehokkuusdirektiivistä sekä uusiutuvan energian tukijärjestelmistä. Tehokkain keino vakauttaa CO2-markkinat on sopia mahdollisimman nopeasti riittävän kunnianhimoisesta hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteesta vuodelle 2030.

• Ajankohtaisen päästöoikeuksien määrän vähentämistä (ns. set-aside) koskevan keskustelun osalta Fortum ei tue sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään yksinomaan poistamaan taloudellisen taantuman vaikutus hiilidioksidin hintaan. Jos kuitenkin on näyttöä siitä, että muilla lainsäädännöllisillä toimilla (esim. energiatehokkuus, uusiutuvien energian tukijärjestelmät) on vaikutusta EU:n päästökauppajärjestelmään, päästöoikeuksien määrää tulisi vähentää vastaavalla määrällä. Fortum on sen vuoksi tyytyväinen komissaari Hedegaardin epävirallisessa ympäristöneuvostossa 18.–19.4. 2012 tekemään ilmoitukseen siitä, että komissio julkaisee ensimmäisen vuotuisen ETS-raportin jo vuoden 2012 syksyyn mennessä ja antaa raportin perusteella mahdollisesti ehdotuksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

• Talouskriisin ravistellessa Eurooppaa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ilmastotoimenpiteiden kustannuksiin. Sekä vähäpäästöisen energian tuotantoon että siirtoinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit nielevät satoja miljardeja euroja. Tehokkuuden ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi tulisi painottaa EU:n laajuisia mekanismeja kansallisten mekanismien sijaan.

• Ns. energy only -markkinamalli on paras keino taata investoinnit ja tehokkuus. Energiateollisuus ja tutkimuslaitokset keskustelevat kuitenkin yhä kiivaammin nykyisen markkinamallin kyvystä varmistaa riittävän joustava kapasiteetti, jolla voidaan tasapainottaa vaihtelevan uusiutuvan energian kasvavaa osuutta markkinoilla. Suuntaus kohti kapasiteettimaksuja on havaittavissa joissakin jäsenmaissa. Komission tulisi seurata tätä kehitystä tarkasti ja edistää sisämarkkinaperiaatteiden mukaisesti Euroopan laajuisia mekanismeja kansallisten mekanismien sijaan.

19.3.2014