Fortum tukee Euroopan komission pyrkimystä selkeyttää energia- ja ympäristöperusteisten valtiontukien sääntöjä

​Euroopan komissio julkaisi 18.12.2013 valtiontukia koskevan suuntaviivaehdotuksen, joka asettaa oikeudellisesti sitovat kriteerit kapasiteettimekanismeille ja uusiutuvan energiantuotannon tukijärjestelmille. Tuemme komission pyrkimystä minimoida tukien ja kapasiteettimaksujen markkinoita vääristävää vaikutusta luomalla niille yhteiset, Euroopan-laajuiset kriteerit.

 

EU:n jäsenmaissa sovellettavat ja toisistaan eroavat kansalliset uusiutuvan energian tukimekanismit ovat aiheuttaneet haasteita EU:n sähkömarkkinoiden toiminnalle ja kehittämiselle. Samaan aikaan kun tukiin ja erilaisiin muihin etuoikeuksiin perustuva uusiutuvan energian tuotanto ja investoinnit ovat painaneet sähkön tukkumarkkinahintoja alas koko Euroopassa, maksavat kuluttajat paradoksaalisesti sähköstään yhä hintaa. Samalla vaihtelevasti saatavilla olevan uusiutuvan energian vastapainoksi tarvittavasta säätövoimasta on tullut kannattamatonta ja tätä kapasiteettia uhkaa alasajo, mikäli sitä ei ryhdytä tukemaan kapasiteettimaksuilla.

Yhden tukimuodon kielteisiä vaikutuksia pyritään siis paikkaamaan ottamalla käyttöön uusia tukia. Komission suuntaviivat auttavat harmonisoimaan tukijärjestelmien viidakkoa ja luomaan puitteet, jossa energian sisämarkkinoiden toiminta ei täysin murentuisi. Sinänsä tavoitellun ja myönteisen uusiutuvan energian osuuden kasvun kielteisiä markkinavaikutuksia pyritään siis minimoimaan.

  
 

Fortum tukee komission lähtökohtia tukijärjestelmien kehittämiseksi markkinaehtoisemmiksi

Tuemme komission uusiutuvan energian tukijärjestelmien markkinaehtoisempaa kehittämistä. On tärkeää, että kiinteiden, ja joissain tapauksissa ylimitoitettujen, tukien sijaan uusiutuvan energian tuet sidotaan tiiviimmin sähkön tukkumarkkinahintaan ja erilaiset markkinavelvoitteet ulotetaan koskemaan myös uusiutuvaa energiaa. Uskomme, että teknologianeutraali lähestymistapa sekä kansallisten tukijärjestelmien avaaminen muiden ETA-maiden yrityksille tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista yhteiskunnan ja asiakkaiden kannalta mahdollisimman edullisesti.

 

Kapasiteetin riittävyys alueellisella tasolla saattaa muodostua ongelmaksi uusiutuvan energian tuotannon nopean lisääntymisen vuoksi, koska tuotanto on luonteeltaan hyvin vaihtelevaa. Kuten suuntaviivaehdotuksessa määritellään, on tärkeää, että mahdolliset kapasiteettimekanismit perustuvat huolelliseen tarveharkintaan, ovat teknologianeutraaleja ja kohtelevat tasapuolisesti sekä uusia että vanhoja tuotantolaitoksia. Lisäksi kapasiteettimekanismien tulee olla avoimia muiden maiden tuotantolaitosten osallistumiselle.

 

 

Taustatietoa:

Mitä muutoksia komission suuntaviivat tuovat valtiontukiin?

 

Suuntaviivoissa määritellään muutoksia muun muassa uusiutuvan energian tuotannon tuille sekä ehtoja kapasiteettimekanismien luomiselle. Tässä muutamia ehdotuksen pääkohtia:

 

Uusiutuvan energian tuotantotukiin lisää kilpailua

 

Suuntaviivaehdotuksessa uusiutuvan energian tuotantotuelle asetettavat säännöt tekisivät eron ns. kypsien ja vähemmän kypsien tuotantomuotojen välillä. Molemmissa tapauksissa tukien myöntäminen perustuisi tarjouskilpailuun, johon lähtökohtaisesti kaikki teknologiat voivat tasapuolisesti osallistua.

 

Tuotantotukijärjestelmien pitäisi myös periaatteessa olla avoimia muiden ETA-maiden osallistumiselle. Lisäksi edellytetään, että kiinteät syöttötariffit korvataan markkinahintojen vaihtelua heijastavilla ns. premium-tuilla. Uusiutuvan energian tuottajaa koskisi myös samat markkinointia ja verkon tasapainottamista koskevat velvoitteet kuin muita markkinatoimijoita. Tukea voidaan maksaa siihen saakka kunnes investointi on normaalien laskentasääntöjen mukaisesti kuoletettu. Jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus perustellusta syystä poiketa useista ehdotetuista velvoitteista.

 

Kapasiteettimekanismien käyttöönotolle ennakkoehdot

  

Suuntaviivaehdotus suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti kapasiteettimekanismien käyttöönottoon, koska niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia markkinoiden toimintaan ja ne ovat vastoin tavoitetta luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta. Kapasiteettimekanismien tuleekin perustua todennettuun tarpeeseen ja tuen on rajoituttava ainoastaan kapasiteetin käytettävyyteen. Niiden ei myöskään pitäisi kannustaa investoimaan uuteen fossiiliseen energiantuotantoon. Suuntaviivat pitävät avointa ja teknologianeutraalia tarjouskilpailua vähiten markkinoita vääristävänä menettelynä. Kapasiteettimekanismien pitäisi myös periaatteessa olla avoimia sekä olemassa oleville että uusille teknologioille.

 

Biomassapohjaista tuotantoa mahdollista tukea investointikustannusten jälkeen

 

Biomassaan pohjautuva tuotanto poikkeaa muista teknologioista siitä, että investointikustannukset ovat yleensä suhteellisen alhaiset, mutta muuttuvat kustannukset korkeat. Sen vuoksi biomassapohjaisen tuotantoa on suuntaviivaehdotuksen mukaan tietyin edellytyksin mahdollista tukea vielä senkin jälkeen kun investointikustannukset on kuoletettu. Tuella pyritään erityisesti kompensoimaan biomassapohjaisen ja fossiilisen polttoaineen välinen hintaero.

 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

- Suuntaviivaesitystä on mahdollisuus kommentoida 14.2.2014 saakka. Komissio julkaisee lopulliset valtiontuen suuntaviivat 30.6.2014 mennessä. Suuntaviivat tulevat voimaan niiden julkaisua seuraavana päivänä ja ne ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.

 

- Kun suuntaviivat tulevat voimaan, jäsenmaiden täytyy vuoden sisällä muuttaa olemassa olevat tukijärjestelmät uusien sääntöjen mukaisiksi. Jäsenmaiden täytyy muuttaa uusiutuvan energian tuotantotukijärjestelmiään kuitenkin vasta siinä yhteydessä kun olemassa olevia tukijärjestelmiä muutetaan.

 

 

 

 

Takaisin