Fortumin kommentit hallituksen esitykseen laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä

Talousvaliokunnan kuuleminen 11.4.2013.

​Talousvaliokunta on kutsunut Fortum Oyj:n (Fortum) kuultavaksi talousvaliokunnan kokoukseen 11.4.2012. Fortum kiittää mahdollisuudesta päästä kuultavaksi kokoukseen ja esittää seuraavaa.

Fortumin pyrolyysiöljyn tuotanto

Syksyllä 2013 Fortum alkaa tuottaa Joensuun voimalaitoksen yhteyteen rakennettavassa pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksessa pyrolyysiöljyä metsäraaka-aineesta. Pyrolyysiöljyä voidaan käyttää energiantuotannossa raskaan polttoöljyn korvaajana, jolloin se vähentää elinkaaren aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä jopa 93% ja lisäksi vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Vuotuinen pyrolyysiöljyn tuotanto on 50 00 tonnia, vastaten noin 210 GWh.

 

Pyrolyysiöljyä tuotetaan paikallisesta metsäraaka-aineesta, jonka reitti voimalaitokselle voi olla hyvin moninainen. Fortum näkee, että tulevaisuudessa metsäraaka-aineesta valmistetulla pyrolyysiöljyllä on merkittävä rooli fossiilisen polttoöljyn korvaajana energiantuotannossa.

 

Pyrolyysiöljyllä pystytään korvaamaan raskaan polttoöljyn käyttöä. Suomessa raskaan polttoöljyn käyttö on noin 7 TWh vuodessa. Koko raskaan polttoöljyn käyttö voitaisiin korvata käyttämällä noin 1,7 miljoonaa tonnia pyrolyysiöljyä. Euroopan Unionin alueella polttoöljyjen käyttö on noin 800 TWh vuodessa.

 
 

Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä

 

Hallituksen esitys asettaa vaatimuksia toiminnanharjoittajille osoittaa tuotetun pyrolyysiöljyerän kestävyyskriteerien mukaisuus. Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketjuja on olemassa hyvin erilaisia. Tuotantoketjut voivat sisältää monia vaiheita alkaen raaka-aineen alkuperästä ja päättyen lopputuotteen kulutukseen saakka. Biopolttoaineen ja bionesteen tuottaja on täten vain yksi osa koko tuotantoketjua.

Raaka-aineen luokittelulla jätteeksi tai tähteeksi on erittäin suuri merkitys. Suoraan metsästä tulevan raaka-aineen kestävyyden arviointiin sovelletaan alkuperän kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasu -päästövähennyksen kestävyyskriteeriä. Kun taas esimerkiksi prosessitähteeksi luokiteltavan raaka-aineen kestävyyden arviointiin sovelletaan vain kasvihuonekaasupäästövähennyksen kestävyyskriteeriä. Tämä asettaa raaka-aineet eriarvoiseen asemaan ja lisäksi tulee huomioida, että saman hakkuun yhteydessä rungolle ja oksille voidaan soveltaa eri kriteerejä riippuen loppukäyttökohteesta.

Biopolttoaineen ja bionesteen tuotantoketjujen kestävyyskriteerien todentaminen tulee aloittaa jo raaka-aineen hankintapaikalta. Raaka-ainehankinnan yhteydessä tulee raaka-aineen alkuperää koskevat kestävyyskriteerit pystyä todentamaan. Koko tuotantoketjun aikaista kestävyyskriteerien monitorointia on tuotantoketjun yhden yksittäisen toimijan hyvin vaikea tehdä. Täten tuottajan tulee voida asettaa vaatimuksia myös tuotantoketjun alkupäähän. Biopolttoaineen ja bionesteen tuotantoketjun alkupäässä raaka-ainetoimittajat ovat avainasemassa.

Fortum esittää, että hallituksen esityksen 4§ pykälän 9 määritelmää toiminnanharjoittajasta muutetaan niin, että myös raaka-ainetoimittajilla on oikeus hyväksyttyyn kestävyysjärjestelmään. Tällöin myös raaka-ainetoimittajilla olisi mahdollisuus antaa kestävyystodistuksia raaka-aine-erille ja täten myös tuottajat saavat luotettavaa tietoa raaka-aineen alkuperän kestävyyskriteerien täyttymisestä. Vastaavanlainen menetelmä on käytössä myös monissa komission hyväksymissä vapaaehtoisissa järjestelmissä sekä useissa kansallisissa järjestelmissä.

 

Kansallinen karttajärjestelmä 

 

Käytännön toiminnassa kestävyyskriteerien mukaisuuden todentaminen on erittäin haasteellista. Kansallisesti hallituksen esityksessä mainituista alueista ei ole olemassa julkisesti saatavilla olevaa tietoa tai karttajärjestelmää, jota toimijat voisivat hyödyntää vapaasti. Fortum esittää, että hallituksen esityksessä kestämättömäksi maa-alueiksi luettavista alueista tulisi luoda karttajärjestelmä, jota toimijat voisivat hyödyntää todentamisessa. Tällöin esimerkiksi pienemmille toimijoille aiheutuva taakka pienenisi merkittävästi. Tulee muistaa, että yhden toiminnanharjoittajan kautta samat vaatimukset voivat kohdistua välillisesti moneen mikrokokoluokan yritykseen. Tällaisille mikrokokoluokan yrityksille todentamisen taakasta voi ilman karttajärjestelmää muodostua liian suuri, jolloin Suomen metsäalan yrittäjyys voi kärsiä. Esimerkiksi Ruotsissa on toiminnanharjoittajien käyttöön rakennettu karttajärjestelmä, jota toiminnanharjoittajat voivat käyttää todentamisen työkaluna. 

 

Metsäraaka-aineen osalta Fortum esittää, että maankäytön muutosta koskevaa kestävyyskriteeriä ei sovellettaisi talouskäytössä oleviin metsiin. Vertailuajankohdan ollessa vuoden 2008 tammikuu, ei talousmetsissä ole voinut vertailuajankohdan jälkeen tapahtua hallituksen esityksen mukaisia maankäytön muutoksia. Tällöin talouskäytössä olevia metsiä voitaisiin hyödyntää nykyisellä tavalla kestävästi, eikä ylimääräinen todistamisen taakka vaarantaisi tätä.

Hallituksen esityksen kestävyyskriteerit vastaavat suurelta osin Suomessa nykyisinkin käytössä olevia käytäntöjä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä lähes kaikki on sertifioitu jonkun metsäsertifioinnin mukaisesti. Metsäsertifiointien kriteerit vastaavat suurelta osin kestävyyskriteerejä. Fortum esittää, että Suomessa jo laajasti käytössä olevia metsäsertifiointeja tulee voida käyttää myös kestävyyskriteerien todentamisessa. Näin voidaan taata nykyisten järjestelmien ja käytäntöjen tehokas käyttö myös tulevaisuudessa.

 
 

Vastavuoroisuus jäsenmaiden kesken

Hallituksen esityksessä on mainittu, että Euroopan Unionin jäsenvaltioiden vastavuoroisuus ei näyttäisi ainakaan aluksi toteutuvan. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden keskeinen vastavuoroisuus on erityisen tärkeää kilpailun ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta. Fortum toivoo, että Suomi toimisi aktiivisesti jäsenvaltioiden välisen yhteystyön tehostamiseksi ja vastavuoroisuuden edistämiseksi.

 
 

Lain voimaantulo

Hallituksen esityksen mukaan ensimmäinen kestävyyskriteeriselvitys on toimitettava energiamarkkinavirastoon vuoden 2014 aikana kulutukseen luovutetuista biopolttoaine- ja bioneste-eristä. On huomattava, että hankittujen metsäraaka-aineiden tulee kuivua metsässä vähintään yhden kuivumiskauden yli ennen kuin niiden käyttäminen tuotannossa on ylipäätään mahdollista. Vuoden 2014 tuotantoa varten Fortum on siis hankkinut jo metsäraaka-aineita, vaikka laki ei ole voimassa eikä tarkempia säädöksiä kriteereistä ei ole olemassa. Lain voimaantulon jälkeen toiminnanharjoit-tajille ei jää riittävästi aikaa vastata sen asettamiin vaatimuksiin läpi koko tuotantoketjun.

Fortum esittää, että toiminnanharjoittajille varataan enemmän aikaa viedä hallituksen esityksen mukaiset vaatimukset tuotantoketjun muille osapuolille, rakentaa kestävyysjärjestelmä, hankkia todentajan lausunto kestävyysjärjestelmästä ja tehdä hakemus energiamarkkinavirastolle kestävyysjärjestelmän hyväksymisestä. Esitämme, että siirtymäaikaa pidennettäisiin niin, että ensimmäinen kestävyyskriteeriselvitys tulisi toimittaa vuoden 2015 aikana kulutukseen luovutetuista biopolttoaine- ja bioneste-eristä.

 
 

Takaisin