Kauppalehti, mielipidekirjoitus, 14.8.2014: Hintalappu päästöille luo imua cleantechille

​Ihmiskunnalla on käsissään kaikkien aikojen haaste: ilmastonmuutos. Kyseessä on maapallomme tulevaisuus, mutta muutokseen kytkeytyy myös valtavia taloudellisia mahdollisuuksia.

Yksin Euroopan energiantuotantoon tarvitaan 5 000–7 000 miljardin euron investoinnit vuoteen 2050 mennessä. Tästä leijonanosa kohdistuu päästöttömään tuotantoon ja verkkoyhteyksien vahvistamiseen.

 

Tarvittavasta pääomasta entistä suurempi osa tulee yksityiseltä sektorilta. Jotta päästöttömästä tulevaisuudesta tulee totta, pitää hiilidioksidipäästöille asettaa hinta ja valjastaa markkinavoimat toteuttamaan muutosta.

 

Ratkaisuna on päästökatto ja -kauppa: päästöistä joko maksetaan tai niitä vähennetään erilaisin toimenpitein. Yritys valitsee, kumpi sille on edullisempi vaihtoehto. Näin päästökauppa ohjaa mm. teknologiavalintoja investoitaessa uusiin voimalaitoksiin ja polttoainevalintoja laitosten käytössä.

 

Markkinamekanismeja on jo käytössä usealla alueella maailmassa. Niiden piirissä on jo lähes kuusi miljardia päästötonnia, mikä vastaa noin 12 prosenttia vuosittaisista globaaleista päästöistä.

 

Kiinassa on käynnistetty useita alueellisia kauppajärjestelmiä, joiden piirissä on 1,1 miljardia päästötonnia. USA:ssa Kalifornian ja Quebecin osavaltiot ovat kytkeneet päästömarkkinansa toisiinsa. Muita toiminnassa olevia markkina-alueita ovat mm. Uusi-Seelanti, Tokion kaupunki, Sveitsi sekä RGGI-markkina Koillis-USA:ssa.

 

Maailmanlaajuinen päästökauppa on tällä hetkellä utopiaa, mutta markkinat esim. maailman rikkaimpien G20-maiden laajuisena jo varsin realistinen tavoite. Kiinan ja USA:n vuonna 2013 käynnistämä keskustelu ilmastotoimista muodostaa hyvän pohjan G20-yhteistyölle. Yhteensä nämä maat tuottavat lähes puolet maailman päästöistä.

 

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että kahden asteen ilmastotavoite edellyttää tuhannen miljardin dollarin vuotuiset lisäinvestoinnit puhtaaseen teknologiaan eli cleantechiin vuosisadan puoliväliin mennessä.

 

Tanskalaisen Danfossin toimitusjohtajan mukaan EU:n ilmastotavoitteissa piilee tuhansien työpaikkojen potentiaali ja ratkaisu hitaan talouskasvun ongelmaan. Tiukat päästötavoitteet vauhdittavat vihreän teollisuuden ja innovaatioiden syntymistä.

 

Suomi on jo nyt maailman johtavia cleantech-maita: alan yritysten liikevaihto oli noin 25 miljardia euroa vuonna 2012. Päästöjen hinnoittelu luo cleantechille imua merkittävästi enemmän kuin mitä Suomi voi omilla toimillaan yksinään edistää. Kyseessä on valtava mahdollisuus Suomen elinkeinoelämälle.

 



Kari Kankaanpää

Ilmastoasioiden päällikkö, Fortum

 

Takaisin