Kommentti Helsingin Sanomien sähköntuotantoa ja -intaa koskevaan artikkeliin

​Heikki Arola käsittelee Helsingin Sanomien Näkökulmassa (14.7.2010) sähköntuotantoa ja -hintaa. Muutamat kirjoituksessa esitetyt väitteet on osoitettu suoraan Fortumille ja vaativat mielestämme lähempää tarkastelua. 

HS kirjoittaa: Vesivoimaloilla tuottaja pystyy tekemään sähköä jopa kymmenesosalla siitä hinnasta mitä tuotanto kivihiilivoimalalla maksaa. Kaiken sähkön hinta perustuu kalleimpaan tuotantomuotoon, joka yleensä on aina kivihiilen poltto.

Fortum kommentoi: Lähes kolme neljäsosaa Pohjoismaissa tuotettavasta sähköstä ja kaikki Fortumin tuottama sähkö myydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa, jossa sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tämä takaa sen, että voimalaitokset käynnistyvät edullisimmasta päästä ja sähkön hinnan määrittävät aina halvimmat tuotantomuodot, jolla kysyntä voidaan tyydyttää.

Pohjoismaisessa markkinamallissa eri tuotantomuodoilla tuotetuilla sähköillä ei ole omia markkinoita. Tämä ei ole mikään sähkömarkkinoita koskeva erikoisuus, vaan näin toimivat lähes kaikkien hyödykkeiden markkinat.

HS: Tämä [hinnanmuodostus] on myös pakottanut suomalaiset teollisuusyritykset perustamaan osuustoiminnallisia ydinvoimayhtiöitä, joilla ne pystyvät tekemään sähköä omakustannehintaan ja välttämään kovat markkinahinnat.

Fortum: Eurostatin tuoreen selvityksen (Electricity prices for second semester 2009, Eurostat Data in Focus 22/2010, julkaistu 27.5.2010) mukaan Suomen ja muiden Pohjoismaisen teollisuuden maksama sähkön hinta (ml. verot ja siirto) on eurooppalaisittain edullista. Ainostaan Ranskan ja Viron teollisuus saa Suomen teollisuutta edullisempaa sähköä, joten väittämä, että Nord Poolin "korkea" tukkumarkkinahinta kannustaa omakustannustuotantoon juuri Suomessa ei välttämättä ole näin yksiselitteinen. Totta on kuitenkin, että osuuskuntamuotoinen sähköntuotanto on suomalainen erikoisuus. Sen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin toimintaympäristö oli tyystin toisenlainen - sähkön hinta oli säännelty eikä pohjoismaisesta sähköpörssistä oltu vielä kuultukaan.

Tämä ns. mankala-toimintaperiaate, jossa yhtiö tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan, ei pienennä sähkön tuotantokustannuksia. Sähköntuotannon kustannukset ovat täysin riippumattomia niiden omistuspohjasta tai rakenteesta. Omistuspohjasta ja toimintaperiaatteesta riippumatta yhtiöt hankkivat laitoksensa samoilta toimittajilta ja polttoaineensa samoilta markkinoilta. Mankala-yhtiöiden omistajilla, suurilla suomalaisilla pörssiyhtiöillä, on tuotantoinvestoinneilleen myös samat pääomantuottovaatimukset kuin energiayhtiöillä. Ydinvoiman tuottajina niitä sitovat lisäksi samat lakisääteiset velvoitteet esimerkiksi ydinvastuista ja ydinjätehuollosta.

HS: Fortum ja Vattenfall toimittavat kotitalouksille erityistä vesisähköä ja Vattenfall myös ydinsähköä -- Eri tuotantomuotojen vaikutuksista markkinoille on kyse vain mielikuvamarkkinoinnista – kaikkien töpselistä tulee sitä yhtä ja samaa tavaraa.

Fortum: Totta on, että töpselistä asiakkaalle tulee aina sekasähköä, mutta valitsemalla vesisähkösopimuksen, asiakas voi varata itselleen tietyn siivun pohjoismaisesta vesivoimatuotannosta. Pitkällä aikavälillä asiakkaiden valinnat ohjaavat myös tuotantoyhtiöiden valintoja ja kannustaa hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon.

Kaikki Fortumin kuluttaja-asiakkaille myymä sähkö on tuotettu vesivoimalla, jolla on alkuperätakuu ns. ympäristöarvo. Fortum ostaa kaiken sähkön sähköpörssistä ja ympäristöarvot erikseen pohjoismaisilta uusiutuvan energian tuottajilta. Erikseen hankittu ympäristöarvo on todiste, että kyseinen sähkömäärä on tuotettu päästöttömillä energialähteillä, ei välttämättä Fortumin tuotantolaitoksilla tai Suomessa, mutta jossain päin Pohjoismaita. Jos asiakas siis ostaa vesisähköä, Fortum joutuu varmistamaan, että asiakkaan käyttämää määrää vastaava määrä vesisähköä on tuotettu ja että myyjä on hankkinut sen tuottajalta.

HS: Vattenfall myöntää olevansa iso ydinvoiman tuottaja, mutta Fortum yrittää sitäkin tosiasiaa piilottaa.

Fortum: Fortum on ylpeä kansainvälisesti tunnustetusta ydinvoimaosaamisestaan ja kertoo laajasti ydinvoiman merkityksestä yhtiölle myös erityisillä ydinvoimaverkkosivuillaan. Yhtiö haki helmikuussa 2008 periaatepäätöslupaa uudelle ydinvoimalaitosyksikölle Loviisaan ja kampanjoi aktiivisesti sen puolesta lähes puolentoista vuoden ajan. Ydinvoiman rooli on kielteisestä periaatepäätöksestä huolimatta merkittävä Fortumille tulevaisuudessa. Fortumin vahvaa ydinvoimaosaamista tarvitaan Ruotsin ydinvoimalaitosten modernisointihankkeissa sekä Loviisan nykyisten yksiköiden turvallisen ja luotettavan käynnin turvaamiseen. Myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää osaamista selvitetään. 

Ydinvoimatuotannon piilottelemisesta Fortumia tuskin siis voi moittia.

HS: Fortum ei ole kymmeneen vuoteen tehnyt merkittävää investointia uusiutuvaan tuotantoon. Sen sijaan yhtiö osti Venäjältä useilla miljardeilla euroilla maakaasu- ja kivihiilituotantoa.

Fortum: 2000-luvulla Fortum on investoinut yhteensä 11 miljardia euroa. Tästä summasta noin 5,5 miljardia euroa käytettiin Stora Enson vesivoiman ja ruotsalaisen Birka Energin hankintaan. Yrityskaupoilla kolminkertaistettiin Fortumin vesivoimatuotanto Pohjoismaissa. Nämä investoinnit, kuten Venäjältä vuonna 2008 noin 2,5 miljardilla eurolla hankittu tuotantoyhtiö, perustuvat jo olemassa olevaan tuotantoon.

Fortum on myös investoinut uuteen uusiutuvaan tuotantoon 2000-luvulla. Vuoteen 2015 ulottuva vesivoiman perusparannusohjelmamme tuo markkinoille uutta vesivoiman tuotantokapasiteettia noin 150 MW:a. Lisäksi olemme jo ottaneet tai ottamassa käyttöön useita jäte- ja biopolttoaineita käyttäviä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Käynnissä on myös useita tuulivoimahankkeita Pohjoismaissa.

Fortumin sähköntuotannosta EU:n päästökauppa-alueella yli 90 % on hiilidioksidipäästötöntä. Kun mukaan lasketaan tuotanto Venäjällä on luku noin 70 %. Verrattuna muihin eurooppalaisiin sähköntuottajiin, Fortumin tuotannon ominaispäästöt ovat toimialan pienimpien joukossa.

 

 

 

Takaisin