Päästökauppaa kehitettävä kokonaisvaltaisesti

K​ari Kankaanpään mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 16.7.2013

Olli Kauppi kirjoitti HS:n Vieraskynä-palstalla 11.7.2013 ansiokkaasti otsikolla "EU:n päästökaupparatkaisu voi kääntyä itseään vastaan". Kauppi nosti hyvin esiin keskeiset kipukohdat, kuten päällekkäisen poliittisen ohjauksen.

Kirjoituksessa päästöoikeuksien väliaikainen siirtäminen markkinoilta oli kuitenkin irrotettu kokonaisuudesta eli päästötavoitteiden kiristämisestä ja päästökaupan rakenteellisesta uudistamisesta.

Yksittäisenä toimena päästöoikeuksien backloadingilla ei ole merkitystä, ja sen vaikutus päästöoikeuksien ja sähkön markkinahintoihin on mitätön. Kokonaisuuden kannalta se on kuitenkin olennainen pelinavaus ja merkittävä poliittinen signaali: EU on ehkä sittenkin sitoutunut päästökaupan kehittämiseen. Backloading on ensimmäinen toimenpide markkinoiden vahvistamiseksi.

Backloadingia tulee seurata muita, vahvempia toimenpiteitä: EU:n päästötavoitteen asettaminen 2030 jälkeiselle ajalle sekä päästökauppajärjestelmän rakenteellinen uudistus. Investointien toteutumisen kannalta riittävän pitkäjänteinen ja ennustettava toimintaympäristö on olennaista.

Päästöoikeuden hintaan liittyvä epävarmuus on järjestelmän suurin ongelma. Siihen ovat vaikuttaneet päällekkäinen poliittinen ohjaus sekä Euroopan taloustilanne. Päästöoikeuden hintakehitystä tulee vakauttaa päästökaupan rakenteellisella uudistuksella, jotta tarve poliittiseen puuttumiseen on mahdollisimman vähäinen.

Ensiksikin päällekkäisiä ohjausmekanismeja tulee purkaa, jolloin päästökaupan asema ainoana ohjauskeinona päästökauppasektorilla vahvistuu. Kuten Olli Kauppi toteaa, päästökauppa ja uusiutuvan energian kansalliset tukijärjestelmät ovat keskenään merkittävässä ristiriidassa.

Toiseksi, järjestelmään tulee olla sisäänrakennettuna mekanismi, joka joustaa taloudellisten suhdanteiden mukaan säilyttäen kuitenkin ohjausvaikutuksensa. Kaupin kirjoituksessa viitattiin myyntioptioihin hintatakuuna. Suora päästöoikeuden hintaan puuttuminen on kuitenkin päästökaupan toimintaperiaatteelle vierasta, koska hinta ei silloin enää määräydy aidosti kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Parempi ratkaisu olisi päästöoikeuksien tarjonnan hallintamekanismi. Nykyisessä järjestelmässä oikeuksien tarjonta on joustamaton, eikä se reagoi kysyntään eikä muihin olosuhteiden vaihteluihin. Uusi mekanismi säätäisi automaattisesti päästöoikeuksien tarjontaa talouden merkittävissä vaihteluissa, jolloin tarve toistuvaan poliittiseen puuttumiseen poistuisi.

Päästökaupan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sisältyvät siis backloading, rakenteellinen uudistus sekä päästötavoitteen asettaminen nykyistä pidemmälle tulevaisuuteen.

Päästötavoitteen kiristäminen ja päästökaupan uudistus vaikuttavat osaltaan energian hintaan tulevaisuudessa. Kaiken taustallahan on tarve hillitä ilmastonmuutosta ja se väistämättä maksaa. Vaikka tulevaisuudessa päästöoikeuden korkeampi hinta todennäköisesti nostaa sähkön tukkuhintaa, saavutetaan kansantaloudellisesti edullisempi ratkaisu, koska samanaikaisesti voidaan luopua uusiutuvan energian tukemisesta, jonka kaikki me veronmaksajat nykyisin maksamme. Nykyisessä taloustilanteessa on käytettävä kustannustehokkaimpia ohjauskeinoja. Vain näin voimme yhteen sovittaa talouden ja ympäristön asettamat reunaehdot sekä turvata EU-kansalaisten tuen ilmasto- ja energiapolitiikalle.


Kari Kankaanpää
Kestävän kehityksen päällikkö
Fortum Oyj

 

 

Takaisin