Päätökset tulevien sukupolvien energiaratkaisuista tehdään nyt

(pääkirjoitus, Tekniikka & Energia 2010)

Sanotaan, että energiateollisuudessa kvartaali on 25 vuotta. Tällä viitataan usein toimialan investointien pitkiin luvitus- ja valmisteluprosesseihin sekä takaisinmaksuaikoihin, mutta mielestäni sanonta kuvaa ennen kaikkea sitä vastuuta, jota energiayhtiöt kantavat energian saatavuudesta yhteiskunnassa. Energiayhtiöiden on taattava riittävä sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetti, energian häiriötön toimitus ja laadukkaat palvelut yrityksille ja kotitalouksille. Samanaikaisesti energiayhtiöillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa.

Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat useiden sukupolvien elämään, sillä voimalaitosten keskimääräinen käyttöikä on 40–60 vuotta. Keskustelussa tulevaisuuden energiaratkaisuista katseet pitäisikin siirtää pois tämän päivän kapasiteettiluvuista ja sähkönhinnoista, ja suunnata horisontti pidemmälle tulevaisuuteen, vuoteen 2030 ja eteenpäin.

Tultaessa 2030-luvulle Suomi on osa eurooppalaista sähkömarkkinaa. Lisääntyneiden siirtoyhteyksien ansiosta sähkö virtaa yhä vapaammin Pohjolasta Keski-Eurooppaan ja takaisin. Sähköä tuodaan sekä viedään eri alueiden välillä kulloisenkin kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaisesti. Hyvin toimivalla markkinalla on myös yksi hinta niin sähkölle kuin hiilidioksidillekin. Kun tänään päätämme, millä keinoin energiaa tuotetaan tulevina vuosikymmeninä, olisi keskeistä myös harmonisoida erilaiset kansalliset tukijärjestelmät ja noudattaa siten johdonmukaista energiapolitiikkaa koko Euroopan Unionissa. Näin saavutamme ilmastotavoitteet alhaisimmin mahdollisin kustannuksin koko yhteiskunnan kannalta, parannamme kilpailukykyä ja pystymme parhaiten turvaamaan energian toimitusvarmuuden.

Itse energiajärjestelmä on vuonna 2030 hyvin samankaltainen kuin tänään: täysin uusia, tuotantomuotoja on tuskin suuressa mittakaavassa otettu käyttöön. Sen sijaan energian hyödyntämätön potentiaali on valjastettu paremmin käyttöön uusien energiatehokkaiden ja ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtäävien innovaatioiden myötä. Olen varma, että tulevaisuudessa sähkön suhteellinen osuus kokonaisenergian kulutuksesta lisääntyy sen korvatessa tehottomampia voimanlähteitä esimerkiksi liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa.

Yksi tulevaisuuden energiajärjestelmän kulmakivistä on älykkäät sähköverkot, jotka auttavat reaaliaikaisen sähkömittauksen avulla kuluttajia säästämään energiaa ja edistävät markkinoiden toimivuutta mahdollistamalla pientuotannon sähkön syöttämisen verkkoon. Tulevaisuudessa energiatehokkuutta voidaan huomattavasti parantaa myös sähköautoilla, joiden energiankulutus on jopa 70 % vastaavia polttomoottoriautoja pienempi. Älykkään sähköverkon avulla auto voidaan esimerkiksi ajastaa latautumaan niinä tunteina, kun sähkön hinta on edullisimmillaan.

Fortum kehittää aktiivisesti niin älykkäitä sähköverkkoihin liittyviä ratkaisuja kuin sähköautoiluakin, sillä ne vievät meitä kohti hiilidioksiditonta energiajärjestelmää. Kehittäessämme tulevaisuuden energiaratkaisuja ja investoidessamme uuteen energiantuotantoon otamme aina huomioon yhtä lailla kapasiteetin tarpeen, ilmastonäkökohdat ja taloudelliset realiteetit. Harva esimerkiksi tietää, että yhtiömme on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja ja että valtaosa tästä lämmöstä tuotetaan energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Kestävä kehitys on tärkeä osa Fortumin strategiaa ja visiota, ja uskon vahvasti sen olevan yksi liiketoiminnan menestystekijöistä myös tulevaisuudessa. Kaikki keinot ovat tarpeen, eikä kyse ole pelkästään teknologiasta. Paras tapa vähentää ympäristövaikutuksia on energian tehokas käyttö.



Tapio Kuula
Toimitusjohtaja
Fortum Oyj

 

Takaisin