Pakkaset eivät tuo sähköpulaa, mutta poikkeustila voi aiheuttaa tehovajeen

Jari Saario kirjoitti kolumnissaan (7.10.2015 Kauppalehti) tulevana talvena mahdollisesti iskevästä sähköpulasta. Sähkönsaanti on tuontisähkön varassa, mutta onko se ongelma?

Jari Saario kirjoitti kolumnissaan (7.10.2015 Kauppalehti) tulevana talvena mahdollisesti iskevästä sähköpulasta. "Suomi elää nyt pitkälti ulkomailta ostetun sähkön varassa, eikä siirtokapasiteettia ole tarpeeksi", hän perustelee. Sähkönsaanti on toki tuontisähkön varassa, mutta onko se ongelma?  Suomi on osa hyvin toimivaa pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja sähkön hinta muodostuu koko alueen kysynnän ja tarjonnan kohtaamispisteestä. Ei ole mielekästä ajatella, että kaikki maat olisivat sähkön suhteen omavaraisia tai olisivat sähkön viejiä – vaikka kaikki ehkä tätä haluaisivatkin. Suomella ei myöskään ole samanlaista etua sähköntuotannossa kuin Ruotsin ja Norjan kilpailukykyinen ja joustava vesivoima. Toisaalta suomalaiset kuluttajat ja teollisuus ovat viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana merkittävästi hyötyneet pohjoismaisen sähkömarkkinan integraatiosta ja edullisista sähköntuontihinnoista.

 

Energiasektori elää nyt murrosta. Kuten Saariokin toteaa, subventoidun tuulivoiman lisääntyminen on aiheuttanut suuria muutoksia. Samalla kun Suomi on lisännyt edullisen, uusiutuviin perustuvan sähkön tuontia muista Pohjoismaista, oman muuttuvilta kustannuksiltaan kalliin, mutta perinteisesti huippukulutuksen varavoimana toimineiden lauhdevoimalaitosten kannattavuus on heikentynyt entisestään. Lähes kaikki Suomen lauhdetuotantolaitokset onkin viime vuosien aikana suljettu tai ne ovat sulkemisuhan alla.
 
Tuleeko Suomessa siis "lunta tupaan ja jäitä porstuaan" jos kunnon pakkaset talvella tulevat? Energiaviraston alkuvuodesta teettämän arvion mukaan ei. Suomi on suhteellisen hyvin varautunut erilaisiin lyhytkestoisiin häiriötilanteisiin, ja Suomen tehojärjestelmä kestää hyvin jopa huippukysynnän aikana ainakin yhden suuren vikaantumisen eli merkittävän laitoksen tai tuontiyhteyden rikkoutumisen.  Normaalitilanteessa ja normaalipakkasilla pitäisi sähkön riittää ja Suomen toimitusvarmuus on hyvä. Sen sijaan poikkeustilanteissa jolloin sähkömarkkina ei enää toimi normaalisti emmekä voi luottaa tuontiin, tilanne voi olla  huolestuttava ja haastava. Perinteisesti huoltovarmuuskeskus on varautunut näihin tilanteisiin kriittisten lauhdelaitosten polttoaineiden varmuusvarastoinnilla. Varapolttoaineen ylläpito ei kuitenkaan takaa kansakunnan sähkönsaantia poikkeusoloissa, jos ei ole laitoksia missä sitä polttaa. 
 
Kun energiajärjestelmä ja sähkömarkkina muuttuvat, poikkeusolojen sähkönsaannin varmistamiseksi on luotava uusia työkaluja. Tarvittava uusi työkalu olisi  passiivinen lauhdevoimaan perustuva huoltovarmuusreservi. Reservi pidettäisiin irrallaan sähkömarkkinasta ja voisi käynnistyä ainoastaan, kun markkinan toimintaedellytykset ovat vakavasti häiriintyneet ja yhteiskunnan huoltovarmuus on uhattuna. Mahdollisesta huoltovarmuusreservistä on aika tehdä poliittinen päätös ennen kun toimijat sulkevat ja purkavat jäljellä olevat lauhdelaitoksensa. Tämän jälkeen huoltovarmuusreservin perustaminen on liian myöhäistä.
 

 

Simon-Erik Ollus
Pääekonomisti
Fortum

 

Takaisin