Suomessa kuluttajasähkön hinta on Euroopan edullisimmasta päästä

Matti Seppälä pohtii Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (10.6.2010), miksi kaikki eivät saa sähköä käyttöönsä säännellyllä hinnalla ja kyseenalaistaa samalla Fortumin toimintaa.

Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta: tuotantokustannuksista, siirrosta ja verosta. Sähköenergian hinnanmuodostus on Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa markkinaehtoista. Lähes kolme neljäsosaa Pohjoismaissa tuotettavasta sähköstä ja kaikki Fortumin tuottama sähkö myydään Nord Poolin tukkumarkkinoilla. Sähköpörssissä sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, mikä takaa sen, että sähköä tuotetaan kulloinkin muuttuvilta kustannuksiltaan edullisimmilla tuotantotavoilla. Sähkö hinnoitellaan siis aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa muu tuote.

Matti Seppälän mukaan sähköntuotanto yhteiskunnan strategisena toimintona tulisi kansallistaa ja lopettaa näin ”näennäiskilpailu”. Käsitys kilpailun puutteesta on virheellinen, sillä tosiasiassa sähkön tukkumarkkinoilla toimii päivittäin jopa 350 eri toimijaa. Useat muut alat ovat huomattavasti keskittyneempiä. Sähkömarkkinoiden tehokkuudesta on todisteena se, että Suomessa kuluttajasähkön hinta on korkeasta veroasteesta huolimatta Eurostatin tuoreen selvityksen mukaan Euroopan edullisimmasta päästä ja ostovoimakorjattuna jopa euro-alueen edullisinta. 

Vapaata kilpailua yhteiskunnan säätämissä rajoissa pidetään yleisesti kustannustehokkaana tapana tuottaa tavaroita ja palveluita, ja tämä johtaa myös kuluttajien kannalta parhaaseen ja edullisimpaan lopputulokseen. Ei ole mitään syytä epäillä, ettei sama pätisi myös sähköntuotannossa.

Seppälä viittaa kirjoituksessaan myös sähkönsiirron hinnoitteluun ja kritisoi erityisesti sen kulutukseen perustuvaa osaa. Sähkönsiirto on eriytetty sähkönmyynnistä. Kun jälkimmäinen on vapaan kilpailun kohteena ja asiakas voi valita sähköntoimittajansa, on sähkönjakelu säänneltyä liiketoimintaa, jonka hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto. Sähkön myyntihinta ja sähkön siirtohinta eivät ole, eivätkä saa olla, toisiinsa linkittyneitä.

Siirtomaksu koostuu kiinteästä perusmaksusta, kulutukseen perustuvasta osasta sekä sähköverosta ja arvonlisäverosta. On totta, että sähkönsiirron kustannuksista suuri osa on kiinteitä, ja niillä katetaan muun muassa sidotun pääoman, verkoston kunnossapidon ja uusimisen sekä ympärivuorokautisen valvonnan aiheuttamia kustannuksia. Osa verkkoyhtiöiden kustannuksista, esimerkiksi kantaverkosta siirrettävän sähkön kustannus, ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, kuinka paljon sähköä yhtiön verkossa siirtyy. Toisaalta kulutukseen perustuvan osan avulla asiakas voi itse kulutustottumuksillaan vaikuttaa siirtomaksunsa loppusummaan ja auttaa energiansäästöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.


Simon-Erik Ollus
Pääekonomisti, Fortum

 

Takaisin