Fortumin kommentti päästökauppakeskusteluun: Tuemme päästöoikeuden lattiahintaa

​Päästökauppa puhuttaa. Viimeksi 5.9. asiaan ottivat kantaa julkisuudessa sekä professori Matti Liski, joka varoitti luottamasta liikaa päästökauppaan että ministeri Kai Mykkänen, joka ehdotti pohjoismaista hiiliveroa päästökaupan korjaamiseksi. On todella hienoa, että kissa on nostettu pöydälle ja ratkaisuja mietitään yhdessä.
 

Ei tukia vaan toimivat markkinat

Olemme professori Liskin kanssa yhtä mieltä siitä, että nykymuodossaan päästökauppa ei ohjaa. Miksi ei? Koska päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus vesittää päästökaupan toimintaa. EU-jäsenmaat lisäävät uusiutuvaa sähköntuotantoa ohi markkinoiden erilaisilla tukijärjestelmillä. Päästöt vähenevät, päästöoikeuksien kysyntä vähenee ja hinta laskee. Päästöjen vähennys tapahtuu pitkälti kalliilla tukijärjestelmillä eikä päästökaupan kautta edullisimmilla keinolla. Fortumin viesti on yksinkertainen: emme tarvitse tukia vaan toimivat markkinat.
 

Päästöoikeuden hinta välittyy edelleen sähkön hintaan

Pohjoismainen sähkömarkkina ja sen markkinafundamentit ovat olennaisesti muuttuneet päästökaupan kymmenvuotisen taipaleen aikana: tuulivoiman tuettu ja voimakas kasvu on alentanut tukkusähkön hintaa, jolloin hiilivoiman kannattavuus on heikentynyt ja käyttö vähentynyt. Hiililauhteen ohella markkinalla on edelleen päästöoikeuden hinnasta riippuvaista tuotantoa, etenkin Virossa ja Tanskassa, mutta myös Suomessa. Lisäksi Pohjoismaat ovat siirtoyhteyksin kytköksissä Puolan, Saksan, Hollannin ja tulevaisuudessa myös Englannin fossiilipainotteisiin sähköjärjestelmiin. Näin ollen päästöoikeuden hinta vaikuttaa edelleen merkittävästi sähkön hintaan.
 

Energiamarkkinat eheytettävä

Suomi on osa Pohjoismaista ja yhdentyvää eurooppalaista sähkömarkkinaa. Ja päästökauppa on vain yksittäinen osa energiamarkkinoiden toimintaa. Investointien vauhdittamiseksi tulee tarkastella energiamarkkinoiden eheyttämistä laajemmin: kysynnän ja tarjonnan pitää ohjata sekä tuotantoa että investointeja – ei tukien. Tarvitaan alueellista yhteistyötä, uusiutuvien energiamuotojen tukien poistamista koko EU:n alueella sekä mahdollisesti sähkömarkkinamallin uudelleenajattelua. Investointeja kyllä syntyy markkinaehtoisesti, kunhan sähkön hintataso on oikea.
 

Päästöjen lattiahintaa selvitettävä muiden Pohjoismaiden kanssa

Ministeri Mykkäsen ehdottama ja myös Liskin mainitsema hiilivero, tai oikeammin päästöoikeuden lattiahinta, on nykytilanteessa varsin kannatettava ja sen toteutusta tulisi selvittää. Mikäli halutaan pyrkiä pois tukiaisvetoisesta energiapolitiikasta markkinaehtoisempaan suuntaan, on lattiahinta hyvä työkalu. Kyseisen työkalun käytön tulisi kuitenkin olla EU-tasoista tai vähintäänkin alueellista, esimerkkinä Pohjoismaat.
 
Tuemme lämpimästi Mykkäsen ehdotusta alueellisesta yhteistyöstä. Mykkäsen ehdotus olisi hyvä aloite pohjoismaisen energia- ja ilmastoyhteistyön tiivistämiseksi ja Suomen pitäisi nyt olla tässä aloitteellinen muihin Pohjoismaihin nähden. Nyt päättäjiltä kaivataan rohkeutta kehittää päästökauppaa tukiaisten kanssa puuhastelun sijaan.
 
Suomessa on vastikään budjettiriihen 2017 yhteydessä päätetty toteuttaa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi teollisuudelle. Koska suomalaisen teollisuuden edut on tämän kansallisen toimen sekä EU:n päästöoikeuksien jatkuvan ilmaisjaon myötä turvattu, ei päästöoikeuden lattiahinta rasittaisi teollisuutemme kilpailukykyä.
 
Lisätietoja:
Kari Kankaanpää, yhteiskuntasuhteet, Fortum, puh. 050 453 2330

Takaisin