Vuosi 2020 lähenee − päivitetyn energia- ja ilmastostrategian tavoitteet saavutettavissa investointiympäristöä muokkaamalla

Hallituksen päivitetyn energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomi saavuttaisi nykyisillä ohjauskeinoilla vuodelle 2020 asetetut uusiutuvan energian, päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet. Fortum pitää tätä mahdollisena, mikäli investointiympäristöä muokataan suotuisempaan suuntaan, eikä uusia esteitä rakenneta. Vuosi 2020 on kuitenkin niin lähellä, että katseet tulisi kääntää jo pitemmälle tulevaisuuteen.

 

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Fortum pitää hallituksen pian käynnistyvää tiekartta 2050 -työtä erityisen tärkeänä, koska siinä luodaan edellytykset pitkän aikavälin energiatulevaisuuden rakentamiseksi. Fortumin mielestä energiajärjestelmän muutos tarjoaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia cleantech-osaamisen ja vihreän teknologian hyödyntämiseen sekä kotimarkkinoilla että maailmanlaajuisesti. Valtaosa energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista ja ohjauksesta on EU-tasoista, joten huomiota tulee kiinnittää yhtäältä EU-päätöksiin varhaiseen vaikuttamiseen ja toisaalta kansallisten toimien sopeuttamiseen EU-kehikkoon.

Päästötavoite ja päästökauppa ensisijaisia

 

Fortum pitää strategian lähestymistapaa vuoden 2020 jälkeisiin ilmastotavoitteisiin kannatettavana; hiilidioksidipäästötavoitteen tulee olla ensisijainen ja kaikki nykyiset tavoitteet – kasvihuonekaasupäästöt, uusiutuva energia sekä energiatehokkuus – eivät voi olla sitovia. Nykyisiä päällekkäisiä tavoitteita ja toinen toistaan vesittäviä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ei tule jatkossa asettaa.

 

Päästökauppa on huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino kannustaa puhtaisiin investointeihin kuin kullekin tuotantomuodolle räätälöidyt kansallisen tason tuet. Viime aikojen päästökauppajärjestelmän haasteet ja päästöoikeuden erittäin alhainen hinta ovat talouden taantuman lisäksi seurausta päällekkäisistä ohjauskeinoista. Päästökauppajärjestelmän uskottavuus on palautettava nopeasti ja järjestelmää on kehitettävä rakenteellisesti. Fortum tukee EU-komission ehdotuksia päästökaupan muutoksiksi. Välittöminä toimenpiteinä tulee toteuttaa päästöoikeuksien huutokauppojen siirto (backloading) sekä päästöoikeuksien pysyvä mitätöinti (set-aside). Mikäli näin ei tehdä, päästökauppaa uhkaa marginalisoitua kokonaan, ja tilalle tultaneen asettamaan kansallisia CO2-veroja, jotka sisämarkkinoilla aiheuttavat merkittäviä vääristymiä. Siksi Suomen valtionkin tulisi kannattaa komission esityksiä asiasta päätettäessä Brysselissä.

 

Kotimaassa päästökaupan kanssa päällekkäistä ohjausta tulee purkaa. Strategia kantaa huolta mm. energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta (CHP). Lämmöntuotannon polttoaineverojen CO2-verotus tulisikin poistaa CHP:n ja kaukolämmön kilpailukyvyn turvaamiseksi.

 

Tukia kehitettävä kustannustehokkaammiksi 

Talouskriisin ravistellessa Eurooppaa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ilmastotoimenpiteiden kustannuksiin. Vuosikymmenen lopulla uusiutuvalle energialle Euroopassa maksettavat kansalliset tuotantotuet lähentelevät mittasuhteiltaan jo maataloustukia. Tukia onkin nopeasti kehitettävä kustannustehokkaampaan suuntaan ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava maiden välillä. Vuoden 2020 jälkeen uusiutuvan energian tuotantotuista on pyrittävä kokonaan eroon ja tuet keskitettävä T&K-toimintoihin.

 

Metsäenergian käyttö energiantuotannossa varmistettava

Strategia tavoittelee metsähakkeen käytön lisäämistä sähkön ja lämmön tuotannossa 25 TWh:iin vuonna 2020. Fortum pitää tavoitetta realistisena, mutta se edellyttää toimivia metsäbiomassan markkinoita. Merkittävä huoli liittyy EU:ssa valmisteilla oleviin kiinteän biomassan kestävyyskriteereihin ja niiden vaikutukseen metsäbiomassan saatavuuteen. Fortum pitää tärkeänä EU-laajuisten sitovien kestävyyskriteereiden laatimista ja erilaisten kansallisten kriteerien välttämistä. Vastavuoroisuusperiaatteen toteutuminen jäsenmaiden kesken on myös ensiarvoisen tärkeää kilpailun ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta – kriteerien täyttyminen yhdessä EU-maassa tarkoittaa automaattisesti kriteerien täyttymistä kaikissa EU-maissa. Pohjoismaissa käytössä olevia metsäsertifiointeja tulee voida käyttää kestävyyskriteerien todentamisessa.

 

Sähkön pientuotanto hyödyttää kuluttajia ja koko yhteiskuntaa  

Fortum suhtautuu myönteisesti sähkön pientuotannon yleistymiseen, sillä pientuotanto lisää kuluttajien valinnanvapautta, parantaa markkinoiden toimintaa ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Suurin taloudellinen hyöty pientuotannosta seuraa siitä, että ostosähkön määrä pienenee. Sen lisäksi pientuottajat voivat myös saada lisätuloja takaisin verkkoon myymästään sähköstä.

 

Fortum katsoo, että pientuotannon nopeaa leviämistä edistää parhaiten markkinoilla toimivien sähkön vähittäismyyjien välinen kilpailu. Sähkön pientuotannon teknologia on vielä suhteellisen uutta, eikä se ole aina kilpailukykyistä markkinahintoihin verrattuna. Pientuotantoa tulisikin tukea ensisijaisesti laatimalla yhteiset raamit verkkoon pääsystä, verotuksesta ja muista markkinoiden toimivuutta edistävistä säännöistä. Pienimuotoisuuden ja siitä aiheutuvien korkeiden hallinnollisten kustannusten vuoksi muiden uusiutuvien energianlähteiden tuet eivät käytännössä sovellu pientuotannolle. Jos pientuotantoa halutaan tukea, käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi suoria investointitukia tai niitä koskevia, joko tuloveroihin tai arvonlisäveroon kohdistettavia helpotuksia. Takaisinostovelvoitteet, pakollinen netottaminen tai hintasäännöstely jähmettävät markkinoita sekä lisäävät tehottomuutta ja kustannuksia. Vähittäismyyntiyhtiöiden pitäisi voida kilpailla vapaasti takaisinostoasiakkaista hyödyntämällä hintoja, liiketoimintamalleja ja yhdistettyjä palveluita kilpailukeinoinaan.

 

 

Takaisin