Fortum Oyj osavuosikatsaus Q2 2013 - Hyvä operatiivinen tulos toisella neljänneksellä

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 19.7.2013 klo. 900 EEST

Huhti-kesäkuu 2013

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 298 (284) miljoonaa euroa, +5 %
• Liikevoitto oli 438 (286) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 140 (2) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,35 (0,21) euroa, +67 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,12 (0,00) euroa

Tammi-kesäkuu 2013

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 948 (938) miljoonaa euroa, +1 %
• Liikevoitto oli 1 041 (1 025) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 93 (87) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,80 (0,77) euroa, +4 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,08 (0,10) euroa
• Tehostamisohjelma eteni hyvin suunnitelmien mukaan
• Sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitystyö jatkui

<><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><>
Tunnuslukuja
II/13
II/12*
I-II/13
I-II/12*
2012
 
LTM**
Liikevaihto, milj. euroa
1 327
1 284
3 318
3 185
6 159
6 292
Liikevoitto, milj. euroa
438
286
1 041
1 025
1 874
1 890
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
298
284
948
938
1 752
1 762
Tulos ennen veroja, milj. euroa
388
238
947
893
1 586
1 640
Tulos/osake, euroa
0,35
0,21
0,80
0,77
1,59
1,63
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa
400
319
1 046
872
1 382
1 556
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
10,89
10,50
11,30
N/A
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
8 035
7 420
7 814
N/A
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta
 
 
888 367
888 367
888 367
888 367

 

 
<><><> <><><>
Tunnuslukuja
2012*
LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, %
10,2
10,5
Oman pääoman tuotto, %
14,6
15,4
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,1
3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,2
3,3

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty
eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta. Katso sivu 4 sekä
Liite 2.
** Viimeiset 12 kk


Näkymät

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa
tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
• Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna
2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi
2013 tukkumyynnistä 75 % on suojattu hintaan 45 euroa megawattitunnilta (MWh)
ja 50 % on suojattu hintaan 42 euroa/MWh vuodeksi 2014.
• Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen
liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana.

FORTUMIN TALOUSJOHTAJA MARKUS RAURAMO

Fortumin toisen neljänneksen operatiivinen tulos oli hyvä kaikissa
divisioonissa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 298 miljoonaa euroa
ja liiketoiminnan rahavirta oli 400 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva
tehostamisohjelma on edennyt hyvin suunnitelmien mukaisesti ja olemme
vähentäneet kustannuksia, parantaneet käyttöpääoman tehokkuutta ja myyneet
useita ydinliiketoimintaan kuulumattomia omistuksia. Nämä toimenpiteet
vahvistavat liiketoimintaamme myös jatkossa.

Euroopan haastava taloustilanne on jatkunut. Teollinen kysyntä on edelleen
laskenut, mutta sitä on tasoittanut muun kulutuksen kasvu. Tämänhetkisten
sähkön spot- ja futuurihintojen matala taso on myös kaventanut energia-alan
toimintakenttää.

Heinäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n päästökaupan ns.
backloadingia eli ylimääräisten päästöoikeuksien eteenpäin siirtämistä koskevan
direktiivimuutoksen. Päätöksentekoprosessi jatkuu, ja parlamentin sekä
neuvoston on nyt saatava asia lopullisesti hyväksyttyä, jotta yksityiskohdat
saadaan sovittua ja backloading voidaan toteuttaa. Prosessin oletetaan kestävän
vuoden loppuun saakka, jolloin toteutukseen päästäisiin vuoden 2014
ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Päätös on ensimmäinen askel, jolla vahvistetaan
Euroopan hiilidioksidimarkkinoita. Sillä tuetaan myös hiilidioksidipäästöttömän
energiantuotannon lisäämistä Euroopassa. Fortumin mielestä päästökauppa
tarvitsee kuitenkin laajempaa remonttia. Päästömarkkinoita tulee vahvistaa
asettamalla päästövähennystavoite vuoteen 2030, jotta se tukisi
investointiympäristöä pitkällä aikavälillä sekä uudistamalla
päästökauppajärjestelmää esimerkiksi päästöoikeuksien tarjonnan
hallintamekanismilla.

Fortum jätti huhtikuun lopulla Euroopan komissiolle kantelun Ruotsin
vesivoimaan kohdistuvasta kiinteistöverosta selvittääkseen, onko veron rakenne
EU:n vero- ja valtiontukisäädösten mukainen. Sähkön verotusta ei tulisi
kohdistaa sähkön tuotantoon. Eri tuotantomuotojen verotukselliset erot voidaan
tulkita valtiontueksi. Suomeen on suunniteltu vastaavaa valikoivaa, ns.
windfall-veroa. Euroopan komissio ilmoitti Fortumille kesäkuussa tutkivansa
Ruotsin veroasiaa yksityiskohtaisemmin.

Fortum jatkaa sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen
selvittämistä. Arviointi etenee suunnitelmien mukaisesti ja on tarkoitus saada
valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Kesäkuussa ilmoitimme myös
aloittaneemme Inkoon hiilivoimalaitoksen tulevaisuuden vaihtoehtojen
selvityksen.

Kauden aikana saatettiin päätökseen useita uusia investointeja. Klaipedassa,
Liettuassa, vihittiin käyttöön ensimmäinen jätepolttoaineella toimiva sähkön ja
lämmön yhteistuotantolaitos (CHP) ja Järvenpäässä Fortumin uusi biovoimalla
toimiva CHP-laitos. Tavoitteenamme on myös hankkia kokemusta erilaisista
aurinkoteknologioista ja toimimisesta Intian sähkömarkkinoilla. Tämä eteni
yhtiön hankittua 5 megawatin aurinkovoimalaitoksen Rajasthanista, Intiasta.
Tämän lisäksi Fortum ilmoitti katsauskauden aikana laajentavansa
kaukolämpöverkkoaan Tartossa, Virossa. Omistamme nyt koko Tarton
kaukolämpöverkon.

Jatkamme tulevina kuukausina jokapäiväistä työtämme painottaen erityisesti
asiakkaiden, kestävän kehityksen ja työturvallisuuden merkitystä sekä tekemällä
tiivistä yhteistyötä saavuttaaksemme strategisen tavoitteemme olla uuden
sukupolven energiayhtiö.

TEHOSTAMISOHJELMA 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja
vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja
varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia
euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön
vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150
miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne
luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista.
Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt hyvin suunnitelmien mukaan. Tammi-kesäkuun aikana
on saavutettu lisää kustannussäästöjä. Pienvesivoimalaitosten myynti Ruotsissa
saatiin päätökseen. Lisäksi Fortum ilmoitti kesäkuussa myyvänsä
vähemmistöosuutensa Härjeåns Kraft AB -energiayhtiöstä sekä Infratek ASA:sta.

RAPORTOINTIMUUTOS ELÄKKEITÄ KOSKEVAN IFRS-STANDARDIN PÄIVITYKSEN JOHDOSTA

Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013.
Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot
on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole
olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta
sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012.
Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty
ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.

TALOUDELLISET TULOKSET

Huhti–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 1 327 (1 284)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 298 (284) miljoonaa
euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 438 (286) miljoonaa
euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 140 (2)
miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 33
(26) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden
julkaistuun vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Vuoden
2012 toiseen neljännekseen sisältyi myös osuus TGC-1:n vuoden 2011 neljännen
neljänneksen tuloksesta.

 

Liikevaihto divisioonittain

<><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><>
Milj. euroa
II/13
II/12
I-II/13
I-II/12
2012
LTM
Power
547
535
1 211
1 190
2 415
2 436
Heat
283
321
912
946
1 628
1 594
Russia
251
198
595
508
1 030
1 117
Distribution*
230
223
572
531
1 070
1 111
Electricity Sales*
153
135
415
382
722
755
Muut
15
29
31
73
137
95
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-98
-88
-286
-276
-503
-513
Eliminoinnit
-54
-69
-132
-169
-340
-303
Yhteensä
1 327
1 284
3 318
3 185
6 159
6 292

 

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
 
 
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
 
<><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><>
Milj. euroa
I/13
II/12
I-II/13
I-II/12
2012
LTM
Power
210
222
513
564
1 146
1 095
Heat
11
24
181
186
271
266
Russia
20
4
61
52
68
77
Distribution*
60
51
197
161
320
356
Electricity Sales*
13
11
28
20
39
47
Muut
-16
-28
-32
-45
-92
-79
Yhteensä
298
284
948
938
1 752
1 762
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
 
 
Liikevoitto divisioonittain
 
<><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><> <><><>
Milj. euroa
II/13
II/12
I-II/13
I-II/12
2012
LTM*
Power
337
214
600
582
1 175
1 193
Heat
8
21
183
235
344
292
Russia
21
15
61
63
79
77
Distribution*
61
52
197
169
331
359
Electricity Sales*
26
11
31
22
39
48
Muut
-15
-27
-31
-46
-94
-79
Yhteensä
438
286
1 041
1 025
1 874
1 890
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 3 318 (3 185) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 948 (938) miljoonaa euroa, ja
konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
1 041 (1 025) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat
yhteensä 93 (87) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa
sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen
kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 62 (19) miljoonaa euroa.
Tulosparannus oli lähinnä TGC-1:n paremman tuloksen ansiota. Osuus Hafslundin
ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013
ensimmäisen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin.

Konsernin nettorahoituskulut nousivat 156 (151) miljoonaan euroon.
Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon muutos, joka oli 6 (8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 947 (893) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 181 (166) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 19,2 % (18,5 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (21,1 %).

Kauden tulos oli 766 (727) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli
0,80 (0,77) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,08
(0,10) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 51 (43) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on
oikeutettu saamaan 50 %.

TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHAVIRTA

Rahavirta

Tammi-kesäkuun aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 174 miljoonalla eurolla 1
046 (872) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä.
Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 30 miljoonalla eurolla 547 (577)
miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 40
(310) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja
rahoitusta, laski 59 miljoonalla eurolla 520 (579) miljoonaan euroon. Vahva
Ruotsin kruunu ensimmäisellä vuosipuoliskolla vaikutti rahavirtaan
negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyivät
Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli -139
(-113) miljoonaa euroa.

Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa
osinkoja.
Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 587 miljoonalla eurolla 23 974 miljoonaan euroon
(vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat laskivat 425 miljoonalla
eurolla 21 677 miljoonasta eurosta
21 252 miljoonaan euroon. Pääosa laskusta, 246 miljoonaa euroa, liittyi
käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alenemiseen, mikä johtui Venäjän ruplan,
Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen heikkenemisestä. Lyhytaikaiset varat
vähenivät 162 miljoonalla eurolla 2 722 miljoonaan euroon. Väheneminen liittyy
pääosin myynti- ja muiden saamisten pienentymiseen 445 miljoonalla eurolla.
Vaikutusta tasoittivat johdannaisinstrumenttien lisäys, 217 miljoonaa euroa,
rahojen ja pankkisaamisten lisäys, 65 miljoonaa euroa, sekä 57 miljoonan euron
lisäys myytävinä olevissa omaisuuserissä liittyen sovittuihin divestointeihin.

Sijoitettu pääoma pieneni 72 miljoonalla eurolla ja oli 19 348 miljoonaa euroa
(vuoden 2012 lopussa 19 420). Lasku johtui taseen loppusumman pienenemisestä
587 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 515 miljoonalla
eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 285 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta
emoyhtiön omistajien osuus oli 9 671 miljoonaa euroa (10 040) ja
määräysvallattomien omistajien osuus 614 (603) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 369 miljoonaa euroa.
Lasku johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 715 miljoonaa euroa sekä 888
miljoonan euron osingonmaksusta. Muuntoerojen vaikutus oli -268 miljoonaa
euroa.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2013 tammi-kesäkuussa yhteensä 221 miljoonalla eurolla
8 035 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814), pääasiassa johtuen
huhtikuun 888 miljoonan euron osingonmaksusta.

Toisen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle kolme uutta
joukkovelkakirjalainaa, joiden yhteisarvo on noin 330 miljoonaa euroa. Fortumin
luottolimiitin määrä laskettiin 2,5 miljardista eurosta 2,0 miljardiin euroon.
Samanaikaisesti suurin osa luottolimiitistä pidennettiin vuodesta 2016 vuoteen
2017.

Kauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 028 (vuoden 2012 lopussa 963)
miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset,
joiden yhteenlaskettu arvo on noin 162 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa
euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2
miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2013 tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 156 (151)
miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon muutoksen, joka oli -6 (-8) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A-
(negatiivinen näkymä).

Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa.
Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun
alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja
Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa
luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa
liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän
aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä).

Tunnuslukuja

Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA)
suhde oli 3,1 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja
käyttökatteen suhde oli 3,3 (3,2), johon vaikuttivat 888 miljoonan euron
osingonmaksut. Velkaantumisaste oli 78 % (73 %) ja omavaraisuusaste 43 % (43
%). Oma pääoma oli 10,89 euroa (11,30) osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista
kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 10,5 % (10,2 %) ja oman pääoman
tuotto 15,4 % (14,6 %).


NÄKYMÄT

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille,
taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen
avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino,
polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin
investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun
avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus
vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja tämä saattaa
ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä.
Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden
sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden
kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen
olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös
kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena
suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja
Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin
tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen
ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen
sähkönkulutuksen kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien
kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden
kehityksestä.

Toisen neljänneksen aikana öljyn, hiilen ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat
heikentyivät. Myös sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat
Pohjoismaissa ja Saksassa.

Heinäkuun 2013 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2013 oli noin 79 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 4 euroa
hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun 2013 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2013 oli noin 39 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36
euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 34 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2013 oli noin 39 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 38 euroa/MWh.

Heinäkuun 2013 puolivälissä 2013 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 5 TWh
alle keskimääräisen tason ja noin 12 TWh alle vuoden 2012 tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön
saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin
45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon
vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä
poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta
2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa
Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi
huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vaatimusten vuoksi. Tämä
kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan
mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun
vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja
myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös
huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.
Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin
ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat
kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu
kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen
tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen
käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on
mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja
muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä
tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden
maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum arvioi, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla.
Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi
optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin
sekä sähkön myyntiin että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut
Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. CSA-sopimuksen mukaisesti
viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua
2016.

Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin
Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle
Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun
investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk
GRES
-laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa
korotetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo heinäkuussa 2013 on kesäkuun 2013 lopun
valuuttakursseilla laskettuna noin 490 miljoonaa euroa. Se, että
investointiohjelman loppuosan arvo ei ole muuttunut verrattuna maaliskuun lopun
tilanteeseen, johtuu rakennuskustannusten noususta sekä laitteistohankinnoista
Chelyabinsk GRES -voimalaitoksessa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumistuttua vuoden 2014 lopussa
Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen
liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa
positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinoita. Keskeiset
kysymykset liittyvät lämpömarkkinoiden sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja
yhteistuotannon tehokkuuteen.

Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka
mukaisesti vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun
tukkumyyntihintoja lasketaan 3 prosentilla teollisille kuluttajille
ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa
(ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu Euroopassa
vuosineljänneksittäin. Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 1.
heinäkuuta 2013 alkaen. Korotuksen arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 15 %
vuoteen 2012 verrattuna.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013
ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia
yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna
2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa esitettiin laskettavan 24,5 %:sta 20
%:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen
vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen.
Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013.
Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana. Ruotsin
hallituksen budjettiesityksen perusteella on arvioitu, että Fortumin kulut
nousisivat noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012.
Päivitys tehdään kuuden vuoden välein. Fortum on jättänyt huhtikuussa Euroopan
komissiolle kantelun vesivoiman kiinteistöverosta. Euroopan komissio on
päättänyt tutkia tapausta yksityiskohtaisemmin.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että niin sanottua windfall-veroa
leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta, ja se
otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Kesäkuun 2013 lopussa noin 75 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013.
Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 50 % noin 42 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

OSINGONMAKSU

Yhtiökokous päätti että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa
osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013 ja maksupäivä 19.4.2013.


Espoo 18.7.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen,
puh. 010 453 6150, Janna Haahtela, puh. 010 453 2538 ja investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34
Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole
tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:

- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.