Fortum Oyj osavuosikatsaus Q3 2013: Perinteisesti heikkoa kolmatta neljännestä rasitti myös erittäin pieni vesivoimatuotanto - kassavirta vahva

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 23.10.2013 klo 9.00

Heinä-syyskuu 2013

-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 166 (223) miljoonaa euroa, -26 %
-- Liikevoitto oli 97 (226) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -69 (3) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,04 (0,14) euroa, -71 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,05 (0,01) euroa
-- Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 414 (111) miljoonaa euroa, +273 %
-- Lähes historiallisen pieni vesivoimatuotanto, 3,9 (6,3) TWh
-- Sähkönmyynnistä on suojattu 65 % kalenterivuodelle 2014 hintaan 42 euroa/MWh ja 20 % kalenterivuodelle 2015 hintaan 41 euroa/MWh
-- Venäjän investointiohjelman valmistuminen siirtyy muutamalla kuukaudella; valmis vuoden 2015 puoleenväliin mennessä
-- Sähköntuotanto Inkoon hiilivoimalaitoksella loppuu

Tammi-syyskuu 2013

-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 114 (1 161) miljoonaa euroa, -4 %
-- Liikevoitto oli 1 138 (1 251) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 24 (90) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,84 (0,91) euroa, -8 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03 (0,11) euroa
-- Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 460 (983) miljoonaa euroa, +49 %
-- Tehostamisohjelma eteni hyvin suunnitelmien mukaan
-- Sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitystyö eteni

 

 

Tunnuslukuja
III/13
III/12*
 
I-III/13
I-III/12*
  2012*
 
LTM**
Liikevaihto, milj. euroa
1 148
1 140
4 466
4 325
6 159
​6 300
 
Liikevoitto, milj. euroa
97
226
1 138
1 251
1 874
​1 761
 
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
166
223
1 114
1 161
1 752
​1 705
 
Tulos ennen veroja, milj. euroa
23
150
970
1 043
1 586
​1 513
 
Tulos/osake, euroa
0,04
0,14
0,84
0,91
1,59
​1,52
 
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa
414
111
1 460
983
1 382
​1 859
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
10,81
10,72
11,30
 
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
7 897
7 764
7 814
 
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta
 
 
888 367
888 367
888 367
 

 

 

Tunnuslukuja

2012*

LTM**

Sijoitetun pääoman tuotto, %

10,2

9,5

Oman pääoman tuotto, %

14,6

14,4

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

3,1

3,2

Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)

3,2

3,3

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta.
** Viimeiset 12 kk

 

Yhteenveto näkymistä

-- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
-- Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
-- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2013 tukkumyynnistä on suojattu 85 % hintaan 44 euroa/MWh, vuodeksi 2014 on suojattu 65 % hintaan 42 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu 20 % hintaan 41 euroa/MWh.
-- Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana.

 

Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:

”Teollisuudenalallemme tunnusomainen kausivaihtelu näkyi kolmannen neljänneksen tuloksessamme. Tulosta rasittivat lisäksi erittäin pienet vesivoiman tuotantovolyymit, Inkoon hiilivoimalaitokseen liittyvä arvonalentumistappio sekä suunnittelemattomat huoltoseisokit Venäjällä.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli epätyydyttävällä tasolla - 166 miljoonaa euroa - mutta liiketoiminnan kassavirta oli kaikissa divisioonissa erittäin vahva, 414 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva tehostamisohjelma, sisältäen divestoinnit ja kustannustason pienentämisen, on edennyt erittäin hyvin.

Sähkönkulutus Pohjoismaissa oli hieman alle edellisvuoden tason, 79 terawattituntia (TWh), vaikkakin muun kulutuksen kasvu hieman tasoitti teollisuuden kysynnän laskua. Venäjällä sähkönkysyntä kasvoi hieman ollen 230 TWh. Pohjoismaiden vesivarastot olivat neljänneksen lopulla alle pitkän aikavälin keskiarvon ja selvästi alle edellisvuoden ennätyskorkean tason.

Sademäärät ovat olleet heikot Fortumin toiminta-alueilla. Tämä on painanut vesivoimatuotantoa poikkeuksellisen alas neljänneksen aikana, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti.

Liiketoimintaympäristö on edelleen haastava. Tämä ei koske vain energiayhtiöitä vaan koko taloutta. Fortumilla on hyvät edellytykset tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita muuttuva liiketoimintaympäristö tarjoaa. Parannamme tehokkuuttamme, ja meillä on meneillään kasvua tukeva investointiohjelma. Kuluneen neljänneksen aikana vihittiin käyttöön kaksi uutta voimalaitosta: ensimmäinen suuren mittakaavan biovoimalaitos Jelgavassa, Latviassa, sekä kaasukombilaitos Nyagan GRES, Fortumin mittavin investointi Venäjällä. Toinen Nyaganin voimalaitoksen yksiköistä, Nyagan 2, on tällä hetkellä testikäytössä, ja arviomme mukaan se otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä.

Venäjän hallitus on hiljattain muuttanut tavoitettaan nostaa kaasun hintaa 15 % vuodessa, jotta Venäjän kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi pariteetin vuoteen 2018 mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa paljon alempaa vuotuista korotusta. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat mahdolliset kaasun hinnan, valuuttakurssien ja lainsäädännön muutokset. Nyt suunniteltu kaasun hintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät noin 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoittotasotavoitteen (EBIT) saavuttamisen vuoden 2015 aikana Russia-divisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii vähentämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin tavoin.

Arviointi sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämiseksi etenee hyvin. Aiemman arviomme mukaisesti odotamme selvitystyön valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

Lokakuun alussa yli 700 institutionaalista sijoittajaa edustava Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin parhaimmaksi yritykseksi pohjoismaisessa ilmastoindeksissä. Indeksissä tarkastellaan yritysten suoriutumista ilmastoasioissa. Fortum on kuudetta vuotta mukana CDP:n pohjoismaisessa ilmastoindeksissä ja sai arvioinnissa kaikkien aikojen parhaimman tuloksensa - täydet sata pistettä. Arvostamme tunnustusta erittäin paljon, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on osa Fortumin strategiaa.

Toimintamme painopisteitä ovat jatkossakin asiakkaat, kestävä kehitys sekä turvallisuus. Olen luottavainen, että vuosi 2013 tulee olemaan kokonaisuutena Fortumille hyvä. Jatkamme toimintamme tehostamista, ja vähennämme näin ulkoisten olosuhteiden aiheuttamaa epävakautta.”

 

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa. Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Syyskuun 2013 lopussa Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 200 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa.

 

Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRS- standardin päivityksen johdosta

Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.

 

Taloudelliset tulokset


Heinä–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 1 148 (1 140) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 166 (223) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 97 (226) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -69 (3) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 4 (7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2013 toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen.

 

Liikevaihto divisioonittain

 

Milj. euroa

III/13

III/12

I-III/13

I-III/12

2012

LTM

Power

495

506

1 706

1 696

2 415

2 425

Heat

214

205

1 126

1 151

1 628

1 603

Russia

210

203

805

711

1 030

1 124

Distribution*

219

225

791

756

1 070

1 105

Electricity Sales*

133

119

548

501

722

769

Muut

16

23

47

96

137

88

Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus

-92

-66

-378

-342

-503

-539

Eliminoinnit

-47

-75

-179

-244

-340

-275

Yhteensä

1 148

1 140

4 466

4 325

6 159

6 300

 

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

 

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa

III/13

III/12

I-III/13

I-III/12

2012

LTM

Power

138

201

651

765

1 146

1 032

Heat

-14

-9

167

177

271

261

Russia

-15

-12

46

40

68

74

Distribution*

57

57

254

218

320

356

Electricity Sales*

13

9

41

29

39

51

Muut

-13

-23

-45

-68

-92

-69

Yhteensä

166

223

1 114

1 161

1 752

1 705

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

Liikevoitto divisioonittain

 

Milj. euroa

III/13

III/12

I-III/13

I-III/12

2012

LTM

Power

43

205

643

787

1 175

1 031

Heat

-3

-10

180

225

344

299

Russia

-15

-12

46

51

79

74

Distribution*

75

58

272

227

331

376

Electricity Sales*

14

11

45

33

39

51

Muut

-17

-26

-48

-72

-94

-70

Yhteensä

97

226

1 138

1 251

1 874

1 761

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

 

Tammi–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 4 466 (4 325) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 114 (1 161) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 1 138 (1 251) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 24 (90) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 66 (26) miljoonaa euroa. Tulosparannus oli lähinnä TGC-1:n paremman tuloksen ansiota. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013 ensimmäisen ja toisen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 234 (234) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 7 (16) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 970 (1 043) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 177 (196) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 18,3 % (18,8 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,4 % (21,2 %).

Kauden tulos oli 793 (847) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,84 (0,91) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03 (0,11) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 47 (37) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaan Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50% taloudellinen omistusosuus.

 

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-syyskuun aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 477 miljoonalla eurolla 1460 (983) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä 234 miljoonaa euroa, pienemmistä valuuttakurssieroista syntyneistä tappioista, 187 miljoonaa euroa, sekä matalammista maksetuista veroista, 94 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 42 miljoonalla eurolla 877 (919) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 145 (315) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, kasvoi 325 miljoonalla eurolla 670 (345) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu tammi-syyskuussa vaikutti rahavirtaan negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Kurssierojen yhteisvaikutus oli -46 (-233) miljoonaa euroa.

Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoja. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 731 miljoonalla eurolla 23 830 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat laskivat 227 miljoonalla eurolla 21 667 miljoonasta eurosta 21 450 miljoonaan euroon. Pääosa laskusta, 179 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon alenemiseen, mikä johtui Venäjän ruplan, Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen heikkenemisestä sekä johdannaisten tasearvojen pienenemisestä 129 miljoonalla eurolla. Muut pitkäaikaiset varat nousivat 81 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset varat vähenivät 504 miljoonalla eurolla 2 380 miljoonaan euroon. Väheneminen liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten pienentymiseen 529 miljoonalla eurolla. Vaikutusta tasoitti rahojen ja pankkisaamisten lisäys 132 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma pieneni 207 miljoonalla eurolla ja oli 19 213 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Lasku johtui taseen loppusumman pienenemisestä 731 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 524 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 221 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 9 601 miljoonaa euroa (10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 620 (603) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 439 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin 888 miljoonan euron osingonmaksusta, kauden tuloksesta joka oli 746 miljoonaa euroa. Muuntoerojen vaikutus oli -321 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2013 tammi-syyskuussa yhteensä 83 miljoonalla eurolla 7 897 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814), pääasiassa johtuen huhtikuun 888 miljoonan euron osingonmaksusta.

Tammi-syykuun aikana Fortum Oyj laski liikkeelle uusia pitkäaikaisia lainoja sekä euroissa että Ruotsin kruunuissa yhteensä noin 760 miljoonalla eurolla.

Syyskuun 2013 lopulla konsernin likvidit varat olivat 1 095 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 142 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2013 tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 234 (234) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -7 (-16) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A-(negatiivinen näkymä).

Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä).

 

Tunnuslukuja

Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,2 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,3 (3,2), johon vaikuttivat 888 miljoonan euron osingonmaksut. Velkaantumisaste oli 77 % (73 %) ja omavaraisuusaste 43 % (43 %). Oma pääoma oli 10,81 (11,30) euroa osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 9,5 % (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 14,4 % (14,6 %).

 

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä.

Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana öljyn, hiilen ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat vahvistuivat. Myös sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle vahvistuivat Pohjoismaissa ja Saksassa.

Lokakuun 2013 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2013 oli noin 83 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 5 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Lokakuun 2013 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2013 oli noin 40 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 38 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 36 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2013 oli noin 40 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 38 euroa/MWh.

Lokakuun 2013 puolivälissä 2013 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 12 TWh alle keskimääräisen tason ja noin 19 TWh alle vuoden 2012 vastaavan ajankohdan tason.

 

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

 

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2013. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuodelle 2013. Huutokaupan ulkopuolelle jäi Fortumille 132 MW kapasiteettia, mikä vastaa 4,6 prosenttia kaikesta huutokauppaan osallistuneesta Fortumin käyttöön otetusta kapasiteetista. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.

Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum arvioi, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla ja että Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. Tämä on vuotta aiemmin kuin mitä alun perin vuonna 2008 suunniteltiin. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.

Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Nykyisen Chelyabinsk GRES -laitoksen alueelle rakennettavan kahden uuden yksikön valmistumista, minkä oli suunniteltu tapahtuvan vuoden 2014 loppuun mennessä, on viivästetty hieman lähinnä laajan perustustyön takia. Yksiköt on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eikä tämä viivästyminen johda sakkoihin. Lisäksi Fortum suunnittelee uudistavansa voimalaitoksen nykyistä laitteistoa ja korottavansa sen tehoa.

Investointiohjelman loppuosan arvo lokakuussa 2013 on syyskuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 440 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Venäjän hallituksen aiempana tavoitteena oli nostaa kaasun hintaa 15 % vuodessa, jotta Venäjän kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi pariteetin vuoteen 2018 mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa paljon matalampia vuotuisia korotuksia. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat mahdolliset muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltu kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät tavoiteltavan noin 500 miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen Russia-divisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin keinoin.

Venäjän hallitus on perustanut komission kehittämään maan lämpömarkkinoita. Keskeiset kysymykset liittyvät lämpömarkkinoiden sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu vuosineljänneksittäin. Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka mukaisesti vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 %:lla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. 1.7.2013 alkaen Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 15 %:lla verrattuna kesäkuun 2013 tasoon. Lokakuussa hintoja korotettiin edelleen 1,9 %, jotta saavutettaisiin tavoiteltu 15 % vuotuinen korotus vuoteen 2012 verrattuna. Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhintojen korotuksen arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

 

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

 

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa on esitetty laskettavan 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa meneillään ollut kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013 saatettiin päätöksen kolmannella neljänneksellä. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein ja Fortum arvioi, että yhtiön kulut nousisivat noin 45 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Fortum on jättänyt huhtikuussa 2013 Euroopan komissiolle kantelun vesivoiman kiinteistöverosta Ruotsissa. Euroopan komissio on päättänyt tutkia tapausta yksityiskohtaisemmin.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että sen suunnittelema voimalaitosvero (aikaisemmin windfall-vero) leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta, ja se otetaan käyttöön vuonna 2014. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen voimalaitosverosta 26.9.2013. Mikäli vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotus on parhaillaan komission käsittelyssä.

 

Suojaukset

Syyskuun 2013 lopussa noin 85 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 65 % noin 42 euroon/MWh. Kalenterivuodelle 2015 noin 20% on suojattu noin 41 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

 

Espoo 22.10.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Janna Haahtela, puh. 010 453 2538 ja investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2014:

-- Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 julkaistaan 4.2.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 29.4.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 18.7.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 8.4.2014, ja mahdolliset vuodelle 2014 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

-- Osingon irtoamispäivä 9.4.2014 
-- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 11.4.2014
-- Osingonmaksupäivä 22.4.2014

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.