Fortum Oyj tilinpäätöstiedote 2012: Erittäin haastava toimintaympäristö vuonna 2012 - tehostamisohjelma etenee suunnitellusti

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 31.1.2013 klo 9.00 EET

Loka–joulukuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 587 (508) miljoonaa euroa, +16 %
• Liikevoitto oli 619 (579) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 32 (71) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,68 (0,47) euroa, +45%, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03 (0,06) euroa. Ruotsin
yritysverokannan muutoksen vaikutus oli 0,22 euroa
• Tehostamisohjelma etenee suunnitellusti
• Venäjällä uusien voimalaitosyksiköiden rakentaminen eteni

Tammi–joulukuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 739 (1 802) miljoonaa euroa, -3 %
• Liikevoitto oli 1 861 (2 402) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 122 (600) miljoonaa euroa; ero edellisvuoden vastaavaan
jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden
myynnistä vuonna 2011
• Osakekohtainen tulos oli 1,59 (1,99) euroa, -20 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,14 (0,55) euroa osaketta kohti;
ero vuoteen 2011verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n
osakkeiden myynnistä vuonna 2011. Ruotsin yritysverokannan muutoksen
positiivinen vaikutus vuonna 2012 oli 0,22 euroa osaketta kohti
• Pohjoismaiset sähkönhinnat selkeästi alemmalla tasolla kuin vuonna 2011
• Fortum käynnisti tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa
kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014
• Hallitus on päättänyt selvittää sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden
vaihtoehdot
• Hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti

 

 

 

Tunnuslukuja
IV/12
IV/11
2012
2011
Liikevaihto, milj. euroa
1 834
1 667
6 159
6 161
Liikevoitto, milj. euroa
619
579
1 861
2 402
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
587
508
1 739
1 802
Tulos ennen veroja, milj. euroa
538
532
1 575
2 228
Tulos/osake, euroa
0,68
0,47
1,59
1,99
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa
399
472
1 382
1 613
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
11,49
10,84
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
7 814
7 023
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta
 
 
888 367
888 367

 

 

 

Tunnuslukuja
2012
2011
Sijoitetun pääoman tuotto, %
10,0
14,8
Oman pääoman tuotto, %
14,3
19,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,1
2,3
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,3
3,0

 



Näkymät

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkönkysyntä kasvaa tulevina vuosina
Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % vuodessa.
• Käyttöomaisuusinvestointisuunnitelma: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013
ja
0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle:
kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynistä 70 % on suojattu 45 euroon
megawattitunnilta (MWh) ja vuodeksi 2014 35 % on suojattu 43 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

"Fortumin vuosi 2012 oli hyvä ottaen huomioon liiketoimintaympäristön
haastavuuden. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 739
miljoonaa euroa vuonna 2012 ja liiketoiminnan kassavirta yhteensä 1 382
miljoonaa euroa. Euroopan- ja maailmanlaajuinen taloustilanne − sekä epävarmuus
sen kestosta − rasitti Fortumia. Tämän lisäksi historiallisen suuret
vesivarastot aiheuttivat lisäpainetta pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jotka
olivat selvästi alemmalla tasolla vuonna 2012 kuin 2011.

Fortum käynnisti syksyllä 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja
vahvistaakseen strategista joustavuuttaan ja kilpailukykyään sekä
varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja, myymällä
ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, vähentämällä toiminnan kiinteitä
kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Kohdennetut toimenpiteet tehostavat
ydinprosessejamme ja vähentävät kuluja.

Vuoden 2012 aikana Fortum jatkoi toimintansa kehittämistä, jotta kasvulle olisi
edellytyksiä myös haasteellisen markkinatilanteen jatkuessa. Vaikka
investointeja jatkettiin pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseksi, oli
painopiste myös olemassa olevien toimintojen tehostamisessa. Vuoden tärkeimmät
tapahtumat divisioonissamme olivat:

Power-divisioonan tulosta rasittivat selvästi Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen
huoltoseisokit, joiden vuoksi tuotantoa menetettiin, ja myös kustannukset
olivat hieman korkeammat. Vesivarastojen tasot olivat korkealla koko vuoden,
minkä vuoksi Fortumilla oli vuonna 2012 kaikkien aikojen suurin
vesivoimatuotanto. Tämä kompensoi vähäisempää ydinvoimatuotantoa ja heikompaa
hintatasoa verrattuna vuoteen 2011.

Heat-divisioonan vuoden merkittävin tapahtuma oli päätös investoida noin 500
miljoonaa euroa uuteen biopolttoaineita hyödyntävään sähkön- ja lämmön
yhteistuotantolaitokseen (CHP) Tukholmassa. Uusi laitos korvaa osan nykyisestä
lämmöntuotannosta ja toimii edullisemmalla biopolttoainevaihtoehdolla. Se myös
lisää Fortum Värmen sähköntuotantoa noin kolmanneksella.

Vuonna 2012 Russia-divisioona kärsi viivästyksistä
Nyaganin-voimalaitosprojektissaan Pohjois-Uralilla. Tammikuun puolessa välissä
vuonna 2013 kaasuturbiinin testaukset olivat kuitenkin jo onnistuneesti
meneillään 1-yksikössä. Lämpömarkkinoiden kehitys jatkui Venäjällä, ja Venäjän
hallitus perusti komission selvittääkseen muun muassa kaukolämpöön liittyvää
lainsäädäntöä.

Distribution-liiketoiminta-alueella pääpaino oli nopeutetussa sähköverkon
luotettavuuden parantamisessa. Vuoden 2011 myrsky, joka oli pahin 30 vuoteen,
aiheutti mittavia vaurioita sähköverkkoihin sekä valitettavia sähkökatkoksia
Fortumin asiakkaille.

Electricity Sales -liiketoiminta-alueella huomio liiketoiminnassa on nyt sähkön
vähittäismyynnissä Fortumin noin 1,2 miljoonalle yksityis- ja
yritysasiakkaalle. Painotus on alkuperämerkityssä ja hiilidioksidivapaassa
sähkössä sekä älykkäissä sähköratkaisuissa ja -palveluissa. Uusia tuotteita
tuotiin markkinoille menestyksekkäästi vuonna 2012.

Tammikuussa 2013 Fortum päätti käynnistää sähkönsiirtoliiketoiminnan
tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen. Fortum arvioi saattavansa
tarkastelun päätökseen vuoden 2013 kuluessa.
Tämä päätös ei vaikuta tehostamisohjelmaan, joka jatkuu suunnitelmien mukaan.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja
tulevien sukupolvien elämää. Tavoitteenamme on vahvistaa ydinliiketoimintaamme
Pohjoismaissa, luoda vakaata tuloskasvua Venäjällä sekä rakentaa perustaa
tulevaisuuden kasvulle.

Olen varma, että Fortum on valmistautunut vuoteen 2013 hyvin, ja haluan kiittää
kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja sitoutumisestaan vuonna 2012."

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti neljännellä neljänneksellä tehostamisohjelman ylläpitääkseen
ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä
haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi
varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia
euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön
kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa
pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne
luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina sen ollessa
mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan ja se on sisällytetty
divisioonien suunnitelmiin vuosille 2013−2014. Jo vuonna 2012 saavutettiin
vähäisiä kustannussäästöjä. Tämän lisäksi Naantalin voimalaitoksen myynti
tuotti nettona noin 50 miljoonan euron kassavirtavaikutuksen.

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden neljännellä neljänneksellä 1 834 (1 667)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 587 (508) miljoonaa
euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 619 (579) miljoonaa
euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 32 (71)
miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli viimeisellä neljänneksellä -5
(19) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden
julkaistuun kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen.

Liikevaihto divisioonittain

 


 

Milj. euroa
IV/12
IV/11
2012
2011
Power
719
654
2 415
2 481
Heat
477
478
1 628
1 737
Russia
319
274
1 030
920
Distribution*
314
244
1 070
973
Electricity Sales*
221
205
722
900
Muut
41
32
137
108
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-161
-134
-503
-749
Eliminoinnit
-96
-86
-340
-209
Yhteensä
1 834
1 667
6 159
6 161




* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

 

 

Milj. euroa
IV/12
IV/11
2012
2011
Power
380
351
1 144
1 201
Heat
93
96
266
278
Russia
28
35
68
74
Distribution*
101
49
317
295
Electricity Sales*
9
2
38
27
Muut
-24
-25
-94
-73
Yhteensä
587
508
1 739
1 802

 



* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Liikevoitto divisioonittain

 


 

Milj. euroa
IV/12
IV/11
2012
2011
Power
387
443
1 173
1 476
Heat
118
100
339
380
Russia
28
35
79
74
Distribution*
103
41
328
478
Electricity Sales*
5
-6
38
3
Muut
-22
-34
-96
-9
Yhteensä
619
579
1 861
2 402



* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Tammi–joulukuu

Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 6 159 (6 161) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 739 (1 802) miljoonaa euroa ja
raportoitu liikevoitto yhteensä 1 861 (2 402) miljoonaa euroa. Fortumin kauden
raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 122 (600) miljoonalla eurolla
kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten
IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon
liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat 122 (600) miljoonaa euroa
vuonna 2012. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten
käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -2 (344) miljoonaa euroa.
Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 155 (284) miljoonaa euroa ja liittyvät
pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 21 (91) miljoonaa euroa.
Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen muuta Hafslund ASA:n ja
TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuoden
2011 toisella neljänneksellä.

Fortumin osakkuusyhtiö Hafslund (Fortumin omistusosuus 34,1 %) ilmoitti
lokakuussa, että sen kolmannen neljänneksen tulosta verojen jälkeen rasitti 551
miljoonan Norjan kruunun kertaluonteinen alaskirjaus ja varaus. Yhtiön mukaan
tämä johtuu haastavasta markkinatilanteesta, BioWood Norway AS:n ja Bio-El
Fredrikstadin negatiivisesta tuloskehityksestä sekä meneillään olevaan
verokiistaan liittyvästä varauksesta. Fortum kirjasi osuutensa alaskirjauksesta
ja varauksesta, noin -25 miljoonaa euroa, viimeisen vuosineljänneksen
tulokseensa.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 307 (265) miljoonaan euroon.
Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin kruunun
korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta
vuonna 2012 kuin vuonna 2011. Nettorahoituskuluihin vaikutti myös
negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -23 (5)
miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 575 (2 228) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 72 (366) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 4,6 % (16,4 %) joka pääosin johtui siitä, että Ruotsin
yritysverokantaa laskettiin 1.1.2013 alkaen 26,3 %:sta 22 %:iin. Laskun
positiivinen kertavaikutus vuodelle 2012 oli 0,22 euroa osaketta kohti.
Veroprosentti oli 21,2 % (21,4 %), kun Ruotsin veromuutosta, osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 1 503 (1 862) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos
oli 1,59 (1,99) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,14
(0,55) euroa osaketta kohti; Fingridin osakkeiden myynnin vaikutus vuonna 2011
oli 192 miljoonaa euroa, 0,22 euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 94 (93) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on
oikeutettu saamaan 50 %.

Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta laski 231 miljoonalla eurolla 1 382 (1
613) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 137 miljoonalla
eurolla 1 422 (1 285) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut
tulot olivat yhteensä 433 (596) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä,
ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 534 miljoonalla eurolla 254 (788)
miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu, erityisesti toisen ja kolmannen
neljänneksen aikana, vaikutti negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet
kurssierot olivat -268 (-239) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet
tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa
osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 630 miljoonalla eurolla 24 628 miljoonaan euroon
(vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 1 534 miljoonalla
eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 21 744 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 1
263 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä
johtui investoinneista, sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen
vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat nousivat 96 miljoonalla eurolla 2 884
miljoonaan euroon. Nousu liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten kasvuun
250 miljoonalla eurolla sekä likvidien varojen kasvuun 232 miljoonalla eurolla.
Nousua lyhytaikaisissa varoissa tasoitti myynnissä olleiden omaisuuserien
myyntien toteutuminen vuoden 2012 aikana 183 miljoonaa eurolla,
vaihto-omaisuuden pieneneminen 100 miljoonalla eurolla ja
johdannaisinstrumenttien väheneminen 103 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma kasvoi 1 667 miljoonalla eurolla ja oli 19 598 miljoonaa
euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta.
Taseen loppusumma oli 24 628 miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 821 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta
emoyhtiön omistajien osuus oli 10 205 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9
632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 616 miljoonaa euroa (vuoden 2011
lopussa 529).

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä yhteensä 50
miljoonalla eurolla 7 814 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023).

Elokuussa Fortum laski liikkeelle miljardin euron kymmenen vuoden
joukkovelkakirjalainan yhtiön EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelman
puitteissa. Velkakirjan nimelliskorko oli 2,25 %.

Vuoden 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 963 miljoonaa euroa (vuoden
2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja
pankkitalletukset, noin 128 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211).
Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia
euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuonna 2012 konsernin nettorahoituskulut olivat 307 (265) miljoonaa euroa.
Rahoituskulut nousivat pääasiassa konsernin kasvaneen keskimääräisen nettovelan
vuoksi verrattuna vuoteen 2011. Nettorahoituskulut sisältävät myös
rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -23 (5) miljoonaa
euroa.

Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta A
tasoon A- (negatiivinen näkymä). Moody's piti ennallaan pitkäaikaisen
luottoluokituksensa A2 mutta laski näkymiään vakaasta negatiiviseen.

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuonna 2012 oli 3,1 (vuoden 2011
lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,3
(vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu.
Velkaantumisaste oli 72 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 44 %
(vuoden 2011 lopussa 44 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,49 euroa (vuoden
2011 lopussa 10,84). Vuonna 2012 sijoitetun pääoman tuotto oli 10,0 % (vuoden
2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 14,3 % (vuoden 2011 lopussa 19,7
%).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Vuoden 2012 alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat selvästi pitkän aikavälin
keskiarvoa suuremmat johtuen harvinaisen rankoista sateista vuonna 2011.
Vesivarastot olivat historiallisen suuret aina marraskuun 2012 loppuun saakka,
minkä jälkeen ne ovat normalisoituneet. Pohjoismaiden sähkönhinnat olivat
Manner-Euroopan hintoja alemmat vuonna 2012, minkä vuoksi sähköä vietiin lähes
jatkuvasti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä neljännen
neljänneksen aikana 109 (102) terawattituntia (TWh) eli noin 7 % vuoden 2011
vastaavaa jaksoa enemmän. Kulutuksen kasvu johtui viileämmästä säästä ja näin
ollen yksityisen kulutuksen kasvusta, kun taas teollisuuden kysyntä pysyi
suhteellisen ennallaan. Vuonna 2012 sähkönkulutus Pohjoismaissa oli 391 (384)
TWh eli noin 2 % edellisvuotta enemmän.

Vuoden 2012 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 95 TWh eli 12 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa suuremmat. Neljännen neljänneksen alussa vesivarastot
olivat 109 TWh eli 8 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 5 TWh
suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Neljänneksen lopussa
Pohjoismaiden vesivarastotasot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin
keskiarvoa korkeammat mutta 10 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna
2011.

Neljännen neljänneksen aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa
oli 37,3 (34,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 40,8 (37,4)
euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 37,5 (35,7) euroa/MWh. Vuonna 2012 keskimääräinen
systeemihinta oli 31,2 (47,1) euroa/MWh. Vuoden keskimääräinen aluehinta
Suomessa oli 36,6 (49,3) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 32,3 (47,9) euroa/MWh.

Vuoden 2012 systeemihinta pysyi alle vuoden 2011 tason johtuen selkeästi
vahvemmasta vesitilanteesta, joka painoi hintoja vesivoimapainotteisilla
alueilla varsinkin kolmannella neljänneksellä. Pitkät huoltoseisokit
siirtokapasiteetissa rajoittivat sähköntuontia Ruotsista Suomeen, mikä kasvatti
Suomen aluehinnan ja systeemihinnan eroa suhteessa edelliseen vuoteen. Keväällä
2012 Fenno-Skan 2 -siirtoyhteys oli poikki kahden kuukauden ajan, ja Fenno-Skan
1 on ollut poissa toiminnasta elokuusta lähtien. Suomen aluehintaan vuonna 2012
vaikutti myös sähköntuonnin väheneminen Venäjältä verrattuna edelliseen
vuoteen.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta neljännen vuosineljänneksen aikana oli 41,4
(49,9) euroa/MWh ja vuonna 2012 42,6 (51,1) euroa/MWh.

Vuoden 2012 alussa CO2-päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta oli noin 6,6
euroa/tonni. Vuoden aikana CO2-päästöoikeuksilla käytiin kauppaa noin hintaan
5,7−9,5 euroa/tonni, ja vuoden päätöskurssi oli noin 6,7 euroa/tonni.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Sekä öljy- ja
kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin että metalliteollisuuteen
painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi marginaalisesti
vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2011 vastaavaan
jaksoon.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2012
neljännellä neljänneksellä 284 (279) TWh. Vastaava luku Fortumin
toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja
Uralin alue), oli 209 (207) TWh.

Vuonna 2012 Venäjällä kulutettiin sähköä 1 037 (1 020) TWh. Vastaava luku
Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 769 (760) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien kasvoi 13 %
vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä 1 037 (918) ruplaan/MWh
hintavyöhykkeellä 1.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien vuonna 2012
kasvoi 1%,
1 001 (990) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Fortum ilmoitti 31.1.2013 käynnistävänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan
tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen tavoitteenaan kasvaa strategiansa
mukaisesti vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja
lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä. Nyt käynnistetyllä selvityksellä ei
ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske
lainkaan yhtiön sähkönmyyntiliiketoimintaa. Fortum arvioi saattavansa
tarkastelun päätökseen vuoden 2013 kuluessa.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille,
taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen
avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino,
polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin
investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun
avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus
vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin. Tämä ja runsas
vesitilanne Pohjoismaissa saattavat ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta
Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta
avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä
sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan
liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja
voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla
alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan
osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö
on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen
sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta
lähimpien vuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin
Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Neljännellä neljänneksellä 2012 öljyn ja hiilen hinta oli suhteellisen
tasaista, kun taas CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät selvästi.
Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle nousivat hieman Pohjoismaissa
mutta laskivat Saksassa.

Tammikuun 2013 loppupuolella hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2013 oli noin 92 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2013 noin 4 euroa
hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun 2013 loppupuolella sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2013 oli noin 37 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36
euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2013 oli noin 41 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 41 euroa/MWh.

Tammikuun 2013 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat
keskimääräisellä tasolla ja 12 TWh alle vuoden 2012 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön
tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan
euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa
mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä
poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu
turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan
ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu
niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan
komissio jätti Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun
kokonaisraportin lokakuussa 2012. Joitakin uusia turvallisuusvaatimuksia
esitettiin jo keväällä suoritetun ydinvoimalaitosten katselmuksen pohjalta.
Vaadittavat parannukset voidaan toteuttaa ydinvoimalaitosten suunniteltujen
vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki
sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden
kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta)
kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä
hinnoilla.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta
2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa
Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi
huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi.
Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan
mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä
Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja, ja uudelle
tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia
kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut vaihtelevat
ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden
mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien
sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee
tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua, ja on mahdollista,
että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden
kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä
tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden
maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönottoa
Njaganissa lykättiin toistamiseen hieman vuoden 2012 toisella neljänneksellä.
Fortum on panostanut vahvasti viivästymisen syiden selvittämiseen ja arvioi
tällä hetkellä, että Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden 2013 ensimmäisen
neljänneksen aikana ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana
rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta
investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin.
Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia
sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa
asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan
viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi
viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli
tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna
2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan
Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto
uudistetaan ja tehoa korotetaan. Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5
miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden
2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on joulukuun 2012
lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 540 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin
tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa
positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät
asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja
yhteistuotannon tehokkuuteen.

Venäjän hallitus nostaa todennäköisesti kaasun hintoja 1.7.2013 alkaen;
korotuksen arvioidaan olevan 15 %.

Tehostamisohjelma 2013−2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen
strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa
liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön
taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen
kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna
2012.

Fortumin hallituksen päätös tarkastella sähkönsiirtoliiketoiminnan
tulevaisuuden vaihtoehtoja ei vaikuta tehostamisohjelman perusteisiin, joka
jatkuu suunnitelmien mukaan.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum odottaa investointien olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja
0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia
yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna
2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon.Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012.
Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013.
Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2013 puolivälissä. Päivitys tehdään kuuden
vuoden välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero
otetaan käyttöön vuonna 2014.


Suojaukset

Joulukuun 2012 lopussa noin 70 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013.
Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 35 % noin 43 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 4 561 649 150,11 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole
tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa
1,00 euroa osaketta kohti eli 30.1.2013 rekisteriin merkittyjen osakkeiden
lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi
ehdotetaan 19.4. 2013

Yhtiökokous 2013

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013 kello 14:00
Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.


Espoo, 30.1.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 / investors@fortum.com

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja
tilintarkastajat ovat 30.1.2013 antaneet vakiomuotoisen
tilintarjastuskertomuksen tilikaudelta 2012. Tiivistetty osavuosikatsaus on
laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Tulostiedotus vuonna 2013:

- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle
2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

- Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
- Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot,
on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.