Fortum Oyj:n osavuosikatsaus Q3 2012: Erittäin haastava toimintaympäristö - tehostamisohjelma käynnistetty

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 19.10.2012 klo 9.00 EEST

Heinä–syyskuu 2012

-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 220 (297) miljoonaa euroa, -26 %
-- Liikevoitto oli 223 (314) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 3 (17) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,14 (0,23) euroa, -39 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,01 (0,02) euroa osaketta
kohti
-- Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa
kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014
-- Käyttöomaisuusinvestointisuunnitelma (CAPEX) päivitetty: vuonna 2012 noin
1,5 (1,6–1,8) miljardia euroa, vuonna 2013 yhteensä 1,1-1,4 miljardia euroa
ja vuonna 2014 yhteensä 0,9–1,1 (1,1–1,4) miljardia euroa.

Tammi–syyskuu 2012

-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 152 (1 294) miljoonaa euroa, -11 %
-- Liikevoitto oli 1 242 (1 823) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 90 (529) miljoonaa euroa; ero edellisvuoden
vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid
Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011
-- Osakekohtainen tulos oli 0,91 (1,52) euroa, -40 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,11 (0,49) euroa osaketta
kohti; ero edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa
     johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011
-- Pohjoismaiset sähkönhinnat selkeästi alemmalla tasolla kuin vuonna 2011
 

 

Tunnuslukuja
III/12
III/11
I-III/12
I-III/11
2011
LTM*
Liikevaihto, milj. euroa
1 140
1 144
4 325
4 494
6 161
5 992
Liikevoitto, milj. euroa
223
314
1 242
1 823
2 402
1 821
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
220
297
1 152
1 294
1 802
1 660
Tulos ennen veroja, milj. euroa
148
240
1 037
1 696
2 288
1 569
Tulos/osake, euroa
0,14
0,23
0,91
1,52
1,99
1,38
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa
111
277
983
1 141
1 613
1 455
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
10,89
10,05
10,84
n/a
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
7 764
6 929
7 023
n/a
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta
 
 
888 367
888 367
888 367
888 367


*) Viimeiset kaksitoista kuukautta

Tunnuslukuja
2011
LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, %
14,8
10,4
Oman pääoman tuotto, %
19,7
13,1
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2,3
3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,0
3,4



Näkymät


-- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa
Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % tulevina vuosina.
-- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi
2012 tukkumyynnistä 70 % on suojattu 48 euroon megawattitunnilta (MWh).
Kalenterivuodeksi 2013 60 % on suojattu 45 euroon/MWh ja vuodeksi 2014 30 %
on suojattu 43 euroon/MWh.


Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2012 kolmannesta neljänneksestä:

" Liiketoimintaympäristö on erittäin haastava, ja vesitilanne aiheuttaa yhä
enemmän paineita pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jotka ovat selvästi alemmalla
tasolla kuin vuosi sitten. Samalla erityisesti Oskarshamnin pidentynyt seisokki
Ruotsissa rasitti tulosta selvästi. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto
kolmannella neljänneksellä oli yhteensä 220 miljoonaa euroa. Tulos oli
odotustemme mukaisesti heikko, mutta hyvin epätyydyttävä.

Fortum on haastavasta liiketoimintaympäristöstä johtuen käynnistänyt
tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan
sekä kilpailukykyään. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön
taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.
Kohdennetut toimenpiteet tehostavat ydinprosessejamme ja vähentävät kuluja.

Euroopan- ja maailmanlaajuinen taloustilanne - sekä epävarmuus sen kestosta -
on heijastunut Fortumin liiketoimintaan. Yhtiöömme vaikuttavien ulkoisten
paineiden ja kustannusten kasvun johdosta joudumme edelleen tehostamaan
toimintaamme. Eurooppalaisten energiayhtiöiden mukaan (Eurelectricin
mielipidetutkimus) poliittiset riskit sekä markkinariskit ovat tällä hetkellä
energiasektorin suurimpia riskitekijöitä. Tämän lisäksi EU:n päästökauppaa sekä
hiilidioksidin päästöoikeuksia koskeva keskustelu ja päätöksenteko ovat
kasvattaneet epävarmuutta tulevaisuuden päästömarkkinoista. Myös Pohjoismaissa
poliittinen ilmapiiri on muuttunut kielteisemmäksi tukijärjestelmistä
riippumattomatonta hiilidioksidivapaata tuotantoa, kuten vesi- tai ydinvoimaa
kohtaan. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa poliittinen ennakoitavuus ja
johdonmukaisuus olisi arvokkaampaa kuin koskaan.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014 strategisen joustavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tämä
toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja, myymällä
ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, vähentämällä toiminnan kiinteitä
kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Valitettavasti tehostamisohjelma voi
vaikuttaa myös henkilöstöömme. Mikäli joudumme vähentämään henkilöstöä,
vähennykset toteutetaan yksikkötasolla luonnollisen poistuman, henkilöstön
liikkuvuuden myötä vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja eläkkeelle
siirtymisten kautta aina kun mahdollista.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja
tulevien sukupolvien elämää. Tavoitteenamme on vahvistaa ydinliiketoiminnaamme
Pohjoismaissa, luoda vakaata tuloskasvua Venäjällä sekä rakentaa perustaa
tulevaisuuden kasvulle. "


Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen
strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa
liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön
taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250-350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia
euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön
kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa
pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne
luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista.
Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.


Taloudelliset tulokset

Heinä–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden kolmannella neljänneksellä 1 140 (1144)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 220 (297) miljoonaa
euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 223 (314) miljoonaa euroa. Fortumin
vuoden 2012 kolmannen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat
yhteensä 3 (17) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa
sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen
kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu. (Liite 4)

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 7
(-2) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden
toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen.


Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa
III/12
III/11
I-III/12
I-III/11
2011
LTM
Power
506
560
1 696
1 827
2 481
2 350
Heat
205
212
1 151
1 259
1 737
1 629
Russia
203
156
711
646
920
985
Distribution*
225
203
756
729
973
1 000
Electricity Sales*
119
139
501
695
900
706
Muut
23
27
96
76
108
128
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-66
-99
-342
 -615
-749
-476
Eliminoinnit
-75
-54
-244
-123
-209
-330
Yhteensä
1 140
1 144
4 325
4 494
6 161
5 992


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

 

 

Milj. euroa
III/12
III/11
I-III/12
I-III/11
2011
LTM
Power
201
268
764
850
1 201
1 115
Heat
-11
-14
173
182
278
269
Russia
-12
-16
40
39
74
75
Distribution*
57
62
216
246
295
265
Electricity Sales*
9
4
29
25
27
31
Muut
-24
-7
-70
-48
 -73
-95
Yhteensä
220
297
1 152
1 294
1 802
1 660


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Liikevoitto divisioonittain

 

 

Milj. euroa
III/12
III/11
I-III/12
I-III/11
2011
LTM
Power
205
273
786
1 033
1 476
1 229
Heat
-12
-10
221
280
380
321
Russia
-12
-16
51
39
74
86
Distribution*
58
60
225
437
478
266
Electricity Sales*
11
6
33
9
3
27
Muut
-27
1
-74
25
-9
-108
Yhteensä
223
314
1 242
1 823
2 402
1 821


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Tammi–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 4 325 (4 494) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 152 (1 294) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 242
(1 823) miljoonaa euroa. Fortumin kauden raportoituun liikevoittoon vaikuttivat
yhteensä 90 (529) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa
sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen
kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2012 tammi-syyskuussa 90
(529) miljoonaa euroa. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen
johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -8 (272) miljoonaa
euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 122 (275) miljoonaa euroa, ja ne
liittyvät pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 26 (72) miljoonaa euroa.
Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja
TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuoden
2011 toisella neljänneksellä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 231 (199) miljoonaan euroon.
Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin
korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta
vuonna 2012 edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Nettorahoituskuluihin
vaikutti myös negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka
oli 16 (2) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 037 (1 696) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 195 (278) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 18,8 % (16,4 %). Veroprosentti oli 21,2 % (20,8 %), kun
osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta
huomioon.

Kauden tulos oli 842 (1 418) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli
0,91 (1,52) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,11
(0,49) euroa osaketta kohti; Fingridin osakkeiden myynnin vaikutus vuonna 2011
oli 192 miljoonaa euroa.

Vähemmistöosuus oli 36 (70) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen,
jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %.
Osuuden lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman
ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä vuoden 2011 ensimmäisellä
neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32
miljoonaa euroa.


Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Tammi–syyskuussa vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta laski 158 miljoonalla
eurolla 983 (1 141) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 55
miljoonalla eurolla 919 (864) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä
saadut tulot olivat yhteensä 315 (574) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen
rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 448 miljoonalla eurolla 345
(793) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti kolmen ensimmäisen
neljänneksen aikana negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet kurssierot olivat
-233 (-215) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet tappiot liittyvät
Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa
osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 147 miljoonalla eurolla 24 145 miljoonaan euroon
(vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 1 266 miljoonalla
eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 21 476 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 1
057 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä
johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen
vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat laskivat 119 miljoonalla eurolla 2 669
miljoonaan euroon. Lasku liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten
vähenemiseen 281 miljoonalla eurolla sekä myynnissä olleiden omaisuuserien
vähenemisestä 183 miljoonaa euroa, mikä johtui tammi-syyskuun aikana loppuun
saatetuista myynneistä. Laskua lyhytaikaisissa saamisissa tasoitti hieman
rahojen ja pankkisaamisten kasvu, joka oli 386 miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma kasvoi 1 189 miljoonalla eurolla ja oli 19 120 miljoonaa
euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta 1
147 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 239 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta
emoyhtiön omistajien osuus oli 9 675 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9
632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 564 miljoonaa euroa (vuoden 2011
lopussa 529).

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yhteensä 344
miljoonalla eurolla 7 764 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023).

Elokuussa Fortum laski liikkeelle miljardin euron kymmenen vuoden
joukkovelkakirjalainan yhtiön EMTN (Euro Median Term Note) -lainaohjelman
puitteissa. Velkakirjan nimelliskorko oli 2,25 %.

Syyskuun 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 117 miljoonaa euroa
(vuoden 2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin
käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 202 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa
211). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7
miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut olivat vuoden 2012 tammi-syyskuun aikana 231
(199) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa konsernin
kruunumääräisen (SEK) ja ruplamääräisen (RUB) velan korkeamman korkotason ja
kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi. Nettorahoituskulut sisältävät myös
rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -16 (-2) miljoonaa
euroa.

Fortumin pitkäaikaiset luottoluokitukset pysyivät ennallaan. Standard &
Poor's:n pitkäaikainen luokitus on A (negatiivinen näkymä) ja Moody’s:n
vastaava pitkäaikainen luokitus on A2 (vakaat näkymät).

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden aikana oli
3,1 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen
suhde oli 3,4 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron
osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 76 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja
omavaraisuusaste 42 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana
sijoitetun pääoman tuotto oli 10,4 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman
pääoman tuotto 13,1 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %). Osakekohtainen oma pääoma
oli 10,89 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84).


Markkinatilanne

Pohjoismaat

Harvinaisen korkeat sademäärät kasvattivat pohjoismaisia vesivarastoja ja
alensivat sähkön hintoja vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Keskimääräiset
aluehinnat Fortumin ydinalueilla Suomessa ja Ruotsissa (SE3) olivat
systeemihintaa korkeammalla tasolla elokuusta syyskuuhun.

Alustavien tietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä kolmannen
neljänneksen aikana 80 (81) terawattituntia (TWh) eli noin 1 % vuoden 2011
vastaavaa jaksoa vähemmän. Kulutuksen väheneminen johtui teollisuuden kysynnän
heikkenemisestä, kun taas muu kulutus pysyi ennallaan. Tammi-syyskuussa
sähkönkulutus Pohjoismaissa oli 280 (282) TWh, eli noin 0,5 % edellisvuotta
vähemmän.

Vuoden 2012 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 95 TWh eli 12 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa suuremmat. Kolmannen neljänneksen alussa Pohjoismaiden
vesivarastot olivat 86 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 3
TWh suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Keskimääräistä hitaampi
lumen sulaminen vaikutti vesivarastojen kasvuun kolmannella neljänneksellä.
Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarastotasot olivat 109 TWh eli 8 TWh
pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 5 TWh korkeammat kuin vastaavana
ajankohtana vuonna 2011.

Kolmannen neljänneksen aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa
oli 20,8 (36,0) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen aluehinta
Suomessa oli 30,9 (43,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 23,2 (38,1) euroa/MWh.
Sekä vesiylijäämä vesivoimapainotteisilla alueilla että suunnittelemattomat
huoltoseisokit ja rajoitukset siirtokapasiteetissa aiheuttivat eroja
aluehinnoissa ja painoivat hintoja etenkin vesivoimapainoitteisilla alueilla.
Tämän lisäksi Suomen aluehintaan vaikutti sähköntuonnin väheneminen Venäjältä.

Vuoden 2012 tammi–syyskuun aikana keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa
oli 29,2 (51,5) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 35,3 (53,4)
euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 30,6 (52,1) euroa/MWh. Fenno-Skan 2 -siirtoyhteys
oli poikki 17.2.–25.4.2012 välisenä aikana, mikä vaikutti Suomen aluehintaan
kyseisenä ajanjaksona ja kasvatti aluehintaeroja.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta kolmannen vuosineljänneksen aikana oli 43,5
(49,2) euroa/MWh ja vuoden 2012 tammi–syyskuun aikana 43,0 (51,6) euroa/MWh.

Vuoden alussa CO2-päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta oli noin 6,6
euroa/tonni. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla CO2-päästöoikeuksien
päätöskurssi oli noin 8,0 euroa/tonni. Korkein noteerattu hinta tammi–syyskuun
aikana oli noin 9,5 euroa/tonni ja matalin hinta 6,2 euroa/tonni.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Sekä öljy- ja
kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin että metalliteollisuuteen
painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi marginaalisesti
vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2012
kolmannella neljänneksellä 229 (226) TWh. Vastaava luku Fortumin
toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja
Uralin alue), oli 172 (170) TWh.

Tammi-syyskuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 753 (741) TWh. Vastaava luku
Fortumin toiminta–alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen
alue ja Uralin alue), oli 560 (553) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi 15 %
vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 1 143 (993) ruplaan/MWh
hintavyöhykkeellä 1.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski vuoden
2012 tammi-syyskuussa 3 % 988 (1 014) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.


Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Euroopan komissio

Euroopan komissio julkisti ydinvoimalaitosten stressitestejä koskevan
loppuraporttinsa 4.10.2012. Johtopäätös oli, että Loviisan voimalaitos on
perusratkaisuiltaan riittävä ulkoisille häiriötekijöille. Lisäksi Fortum on
parantanut Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta kattavin toimenpitein jo
useiden vuosikymmenien ajan. Loviisan voimalaitokselle vaaditut toimenpiteet
voidaan toteuttaa vuotuisten investointiohjelmien puitteissa, eikä niillä ole
vaikutusta voimalaitoksen käytettävyyteen.

Fortumin osittain omistamat ydinvoimalaitokset Ruotsissa, OKG AB Oskarshamnissa
ja FKA Forsmarkissa, ovat toimittaneet suunnitelmat turvallisuuden
parantamisesta 15.9. mennessä Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen (SSM)
pyynnön mukaisesti. Viranomainen arvioi kansallisen suunnitelman olevan valmis
vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmassa linjataan, kuinka SSM ja
ruotsalaiset ydinvoimaluvanhaltijat noudattavat Eurooppa-neuvoston Fukushiman
onnetomuuden jälkeen vaatimia turvallisuusselvityksiä.

Fortumin mielestä ydinvoimalaitosten turvallisuusvaatimusten harmonisointi on
välttämätöntä. Yhtiö pitää tärkeänä, että ydinvoimalaitosten valvontavastuu on
kansallisilla viranomaisilla. Ydinvoiman lainsäädäntö pitäisi implementoida
Pariisin yleissopimuksen raamien mukaisesti ja harmonisoida koko Europaan
tasolla.

Hafslund

Fortumin osakkuusyhtiö Hafslund (Fortumin omistusosuus 34,1 %) ilmoitti 16.10,
että sen kolmannen neljänneksen tulosta verojen jälkeen rasittaa -551 miljoonan
Norjan kruunun kertaluonteinen alaskirjaus ja varaus. Yhtiön mukaan tämä
johtuu haastavasta markkinatilanteesta ja BioWood Norway AS:n ja Bio-El
Fredrikstadin negatiivisesta tuloskehityksestä sekä meneillään olevaan
verokiistaan liittyvästä varauksesta. Fortum kirjaa osuutensa alaskirjauksesta
ja varauksesta, noin -25 miljoonaa euroa, viimeisen vuosineljänneksen
tulokseensa.

Muutoksia Fortumin johtoryhmässä

KTM Helena Aatinen on nimitetty Fortumin viestintäjohtajaksi ja yhtiön
johtoryhmän jäseneksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Konsernin johtoryhmän jäsen ja konsernin viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja
kestävästä kehityksestä vastannut Anne Brunila aloitti Fortumissa syyskuussa
2009. Hän jättää tehtävänsä omasta pyynnöstään. Anne Brunila jatkaa sovituissa
kehitystehtävissä kevääseen 2013 ja raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Muutokset astuvat voimaan 1.11.2012.


Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille,
taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen
avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino,
polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin
investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun
avaintekijöistä.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä
keskipitkällä aikavälillä. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden
ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin. Tämä ja Pohjoismaiden runsas vesitilanne
saattavat ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä
aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja
kapasiteettimarkkinoiden sääntelyn kehitys sekä investointiohjelmaan
sisältyviin hankkeisiin liittyvät operatiiviset riskit. Kaikilla alueilla
polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös
kannattavuuteen. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan
osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen
sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta
lähimpien vuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin
Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Kolmannella neljänneksellä öljyn hinta laski tasaisesti, kun taas hiilen
hinnanlasku tasaantui neljänneksen loppua kohti. CO2-päästöoikeuksien (EUA)
hinnat heikentyivät hieman neljänneksen aikana. Sähkön termiinihinnat
seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Lokakuun 2012 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2012 oli noin 88 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 8 euroa
hiilidioksiditonnia kohti.

Lokakuun 2012 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2012 oli noin 39 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 38
euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 47 euroa/MWh.

Lokakuun puolivälissä 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 8 TWh
keskimääräistä suuremmat ja 4 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön
tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan
euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa
mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä
poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu
turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan
ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu
niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan
komissio jätti Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun
kokonaisraportin lokakuussa 2012. Joitakin uusia turvallisuusvaatimuksia
esitettiin jo keväällä suoritetun ydinvoimalaitosten katselmuksen pohjalta.
Vaadittavat parannukset voidaan toteuttaa ydinvoimalaitosten suunniteltujen,
vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti
säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun 2011 lopussa maksuista ja
takuista jaksolle 2012–2014. Kyseisellä jaksolla niiden negatiivisen
vaikutuksen Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon arvioidaan olevan 15
miljoonaa euroa vuodessa.

Ydinvoiman polttoainekustannusten arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa
kaikissa Fortumin voimalaitoksissa vuonna 2012, mikä johtuu sekä uraanin että
sen rikastamisen markkinahinnan noususta.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki
sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden
kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta)
kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä
hinnoilla.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta
2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa
Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi
huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi.
Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan
mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan. Vuoden 2013
kapasiteettimarkkinoiden huutokauppaan sallittiin sama määrä Fortumin vanhaa
kapasiteettia kuin vuonna 2011 pidettyyn, vuotta 2012 koskevaan huutokauppaan.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä
Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle
tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia
kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut kuitenkin
vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja
käytettävyyden mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu
kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement)
mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja
kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin
kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut
voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän
aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönottoa
Nyaganissa lykättiin toistamiseen hieman vuoden 2012 toisella neljänneksellä.
Pääurakoitsijan kanssa käydään keskusteluja ja Fortumin arvion mukaan Nyagan 1
otetaan käyttöön vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana ja Nyagan 2 vuoden
2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten
vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen
taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista
viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn
sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka
johtuvat urakoitsijan viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi
viimeistä 250 megawatin (MW) yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin
yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt
kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet
yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen
nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan. Fortum suunnittelee
ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet
voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan
arvo on lokakuussa 2012 syyskuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin
750 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin
tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa
positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät
asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja
yhteistuotannon tehokkuuteen.

Venäjän hallitus nostaa todennäköisesti kaasun hintoja 1.7.2013 alkaen;
korotuksen arvioidaan olevan 15 %.

Tehostamisohjelma 2013-2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen
strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa
liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön
taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250-350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen
kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna
2012.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Fortum on päivittänyt käyttöomaisuusinvestointien ennustettaan. Fortum odottaa
investointien olevan noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2012, noin 1,1–1,4
miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät
sisällä mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin
käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman
aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan
olevan vuonna 2012 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen
tason.

Aikaisempi ohjeistus: Tällä hetkellä Fortum arvioi vuoden 2012
käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 1,6–1,8 miljardia euroa ja vuosina
2013–2014 noin 1,1–1,4 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia
yritysostoja.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin
1.1.2012. Ruotsissa, budjettiesityksen mukaan yritysten veroastetta lasketaan
26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013.
Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2012 lopulla. Päivitys tehdään kuuden vuoden
välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero
otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Syyskuun 2012 lopussa noin 70 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 48 euroon/MWh loppuvuodeksi
2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 olivat noin 60 % noin 45
euroon/MWh ja kalenterivuodeksi 2014 noin 30 % noin 43 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Hafslundin julkistamien alaskirjausten ja varausten arvioidaan vaikuttavan
Fortumin tulokseen -25 miljoonalla eurolla tai noin -0,03 eurolla per osake.
Vaikutus kirjataan neljännen vuosineljänneksen tulokseen konsernin
kirjauskäytännön mukaisesti.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.
Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Espoo, 18.10.2012
Fortum Oyj
Hallitus


Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 / investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34,
Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole
tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:

- Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistaan 31.1.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle
2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

- Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
- Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot,
on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.