Fortum: Voimalaitosvero vääristäisi kilpailua ja olisi päästötavoitteiden vastainen

Fortum on jättänyt Euroopan komissiolle kantelun ehdotetusta verosta

LEHDISTÖTIEDOTE 5.12.2013

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä voimalaitosveroksi. Vero
kohdistuisi ennen vuotta 2004 valmistuneisiin vesi-, tuuli- ja
ydinvoimalaitoksiin. Fortum on jättänyt Euroopan komissiolle kantelun ja
pyytänyt selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiötä
tasapuolisesti ja onko kyseessä kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle
jääville laitoksille.

Veron tarkoituksena on ansiottomana pidetyn ns. windfall-voiton verottaminen.
Voimalaitosvero olisi toteutuessaan valikoiva vero, koska se kohdistuisi vain
joihinkin hiilidioksidipäästöttömiin sähkön tuotantomuotoihin. Uudet
voimalaitokset, samoin kuin biomassaan pohjautuva sähköntuotanto, jäisivät
perusteettomasti veron ulkopuolelle. Fortum olisi veron suurin yksittäinen
maksaja ja sen osuus tulevasta verosta olisi noin puolet, eli arviolta 25
miljoonaa euroa vuodessa.

Ehdotettu voimalaitosvero olisi Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden
vastainen, sillä se rankaisisi päästötöntä suomalaista sähköntuotantoa. Koska
veron perusteeksi on valittu voimalaitosten kiinteistön jälleenhankinta-arvo,
kohdistuu vero pääosin vesivoimaan ja vaihtelee huomattavasti voimalaitosten
välillä; ero voi olla yli kaksikymmenkertainen tuotettua megawattituntia
kohden. Veron määräytymisperuste on siten satunnainen, sillä voimalaitosten
laskennallinen hyöty päästökaupasta ei voi vaihdella. Voimalaitosvero
vähentäisi investointeja kotimaiseen päästöttömään energiantuotantoon sekä
suoraan että epäsuorasti.

"Investointi veron piirissä olevaan voimalaitokseen johtaa
jälleenhankinta-arvon nousuun ja sitä kautta korkeampaan veroon, vaikka
investointi tehtäisiin nyt. Lisäksi voimalaitosvero on esimerkki
harkinnanvaraisesta ja asetettujen poliittisten tavoitteiden kanssa
ristiriidassa olevasta verosta, joka lisää kaikkien Suomeen suunniteltujen
investointien epävarmuutta ja riskiä", toteaa Esa Hyvärinen, Fortumin
yhteiskuntasuhdejohtaja.

Fortum on Suomen suurimpia veronmaksajia ja maksoi vuonna 2012 veroja Suomeen
562 miljoonaa euroa. ”On ymmärrettävää, että erityisesti taloudellisesti
vaikeina aikoina yhteiskunta tarvitsee verotuloja. Energiaverotuksen tulisi
kuitenkin edistää asetettuja energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita ja
noudattaa johdonmukaisesti olemassa olevaa lainsäädäntöä. Siksi Euroopan
komission on tarpeen tutkia asia”, sanoo Esa Hyvärinen.


Fortum Oyj
Konserniviestintä

Lisätietoja:
Esa Hyvärinen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Fortum, puh. 040 82 62646


Fortumin näkökulma esitettyyn voimalaitosveroon:
Fortum pitää voimalaitosveron perusteluja pääosin virheellisinä ja
harhaanjohtavina – kyse ei ole ansiottomasta vaan tarkoituksellisesta hyödystä
kaikelle päästöttömälle energiantuotannolle. Vero kohtelee erilaisia
päästöttömiä tuotantomuotoja eriarvoisesti. Uusi päästötön kapasiteetti sekä
biomassaan pohjautuva sähköntuotanto on jätetty kokonaan veron ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen mukaisesti määritelty windfall-voitto liittyy kunkin
laitoksen tuottaman sähkön määrään, päästöoikeuden ja sähkön hintaan –
ehdotettu vero taas ei, mistä seuraa useita ongelmia. Sähkön hinta määräytyy
pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja se vaihtelee jatkuvasti. Siksi myös
sähköntuotannon kannattavuus vaihtelee. Voimalaitosrakennusten
jälleenhankinta-arvo ei millään tavoin seuraa sähkömarkkinoita tai
päästöoikeuksien hintaa eikä jälleenhankinta-arvon kehittyminen vastaa
sähköntuotannon kannattavuutta.

Voimalaitosvero vaihtelee huomattavasti laitosten välillä, erot ovat yli
kaksikymmenkertaisia per tuotettu megawattitunti. Ei voida ajatella, että
voimalaitokset hyötyisivät päästökaupasta näin eri suuruisesti. Monissa
tapauksissa vero ylittää myös lakiesityksen mukaisesti lasketun päästökaupan
tuoman hyödyn, jolloin kyse on lisärasitteesta eikä saadun hyödyn osittaisesta
verottamisesta, mitä ei voida pitää kohtuullisena.

Fortumin laitoksiin on vuoden 2004 jälkeen tehty laajennus- ja
kunnostusinvestointeja, jotka nostavat laitosten jälleenhankinta-arvoa ja siten
veron määrää. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitokseen on viime vuosina
investoitu useita kymmeniä miljoonia ja jatkossa investoinnit ovat kasvussa,
jotta laitosta voitaisiin ajaa turvallisesti lupien voimassaolon päättymiseen
saakka. Nuo investoinnit johtaisivat korkeampaan voimalaitosveroon
takautuvasti.

Päästökauppa muuttui vuoden 2013 alusta siten, että sähköntuotannolle, toisin
kuin muille teollisuudenaloille, ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia
lainkaan, vaan ne on ostettava huutokaupoista tai markkinoilta.
Huutokauppatuloista kertyvä summa on suurempi kuin voimalaitosverolla
kerättäväksi aiottu 50 miljoonaa euroa vuodessa.