Fortumin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015: Osaomisteisen ydinvoiman alaskirjaus Ruotsissa ja matalat sähkön hinnat heikensivät tulosta

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 22.10.2015 KLO 9.00 EET
 
 
Heinä-syyskuu 2015, jatkuvat toiminnot
  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 79 (147) miljoonaa euroa, -46 %
  • Liikevoitto oli -682 (113) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -761 (-34) miljoonaa euroa; tulosta heikensi erityisesti päätös Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden sulkemisesta Ruotsissa ennenaikaisesti
  • Osakekohtainen tulos oli -0,74 (0,06) euroa, josta Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisen sulkemispäätöksen vaikutus oli -0,80 euroa
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 151 (212) miljoonaa euroa, -29 %
  • Fortum osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen 6,6 prosentin osuudella
  • Russia-segmentin vuotuisen liikevoittotavoitetason (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, saavuttaminen viivästyy 2-3 vuodella
  • Pekka Lundmark aloitti Fortumin toimitusjohtajana 7.9.2015
 
Tammi-syyskuu 2015, jatkuvat toiminnot
  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 565 (715) miljoonaa euroa, -21 %
  • Liikevoitto oli -188 (712) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, -752 (-3) miljoonaa euroa. Heikentävä vaikutus johtui lähinnä päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköt Ruotsissa ennenaikaisesti
  • Osakekohtainen tulos oli -0,28 (0,63) euroa, josta -0,80 euroa johtui Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden sulkemispäätöksestä. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,64 (2,91) euroa
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 896 (1 011) miljoonaa euroa, -11 %
  • Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen kesäkuussa
  • Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta alkaen IFRS 5:n mukaisesti
 
Yhteenveto näkymistä
  • Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
  • Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 65 % hintaan 36 euroa/MWh, vuodeksi 2016 noin 35 % hintaan 34 euroa/MWh ja vuodeksi 2017 noin 15 % hintaan 33 euroa/MWh
  • Russia-segmentin vuotuisen liikevoittotavoitetason (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, saavuttaminen viivästyy 2-3 vuodella. Aiemmin tavoitteen mukainen liikevoittotaso oli tarkoitus saavuttaa vuoden 2015 aikana investointiohjelman valmistuttua.
 
 

Tunnuslukuja*
2014
Edelliset 12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, %
19,5
25,8
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
1,1
-0,4
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2,3
-1,3
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta
2,0
-1,4
* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot.
 
Tunnuslukuja
III/
2015
III/
2014
I-III/
2015
I-III/
2014
2014
Edelliset
12 kk
Liikevaihto, milj. euroa
661
861
2 495
2 955
4 088
3 628
Liikevoitto, milj. euroa
 
 
 
 
 
 
Jatkuvat toiminnot
-682
113
-188
712
1 296
396
Lopetetut toiminnot
0
36
4 395
2 066
2 132
4 461
Fortum yhteensä
-682
149
4 207
2 778
3 428
4 857
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
 
 
 
 
 
 
Jatkuvat toiminnot
79
147
565
715
1 085
935
Lopetetut toiminnot
0
36
113
200
266
179
Fortum yhteensä
79
183
678
915
1 351
1 114
Tulos ennen veroja, milj. euroa
 
 
 
 
 
 
Jatkuvat toiminnot
-818
61
-325
658
1 232
249
Lopetetut toiminnot
0
34
4 393
2 063
2 128
4 458
Fortum yhteensä
-819
95
4 068
2 721
3 360
4 707
Tulos/osake, euroa
 
 
 
 
 
 
Jatkuvat toiminnot
-0,74
0,06
-0,28
0,63
1,22
0,31
Lopetetut toiminnot
0,00
0,04
4,92
2,28
2,33
4,97
Fortum yhteensä
-0,74
0,10
4,64
2,91
3,55
5,28
Jatkuvien liiketoimintojen rahavirta, milj. euroa
151
212
896
1 011
1 406
1 291
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
15,54
12,67
12,23
 
Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa
 
 
-1 936
4 790
4 217
 
Korollinen nettovelka (kauden lopussa) ilman Värmen rahoitusta, milj. euroa
 
 
-2 113
4 152
3 664
 
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
 
"Tämä on ensimmäinen osavuosikatsaukseni Fortumin toimitusjohtajana ja samalla hyvä tilaisuus kertoa ensivaikutelmia sekä yhtiöstä että energialiiketoiminnasta. On selvää että energiamarkkinat tarvitsevat uuden suunnan. Myös tulevaisuuteen vaikuttavia muuttujia on enemmän ja ne ovat monimutkaisempia kuin aikaisemmin. Koko energiasektori käy läpi merkittävää muutosta ja markkinoiden uudelleen muotoutuminen pakottaa energiayhtiöt kehittämään uusia tapoja luoda arvoa. 
 
Fortumissa on käynnissä tiivis liiketoiminnansuunnittelu, kun luonnostelemme yhtiön tulevaa suuntaa sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen. Katsomme erityisesti kolmea aluetta: Ensiksikin pyrimme löytämään parhaan tavan lisätä investointeja uusiutuvaan energiantuotantoon. Toiseksi, etsimme keinoja kasvattaa nykyaikaisten energiapalvelujen tarjontaamme kuluttajille, yhteisöille ja yrityksille. Kolmanneksi, seuraamme jatkuvasti energia-alan rakennemuutoksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Näiden ohella haemme jatkuvasti keinoja parantaa nykyisen tuotantokapasiteettimme tehokkuutta pysyäksemme kilpailukykyisenä näinkin matalilla sähkön hinnoilla.
 
Vuoden kolmannella neljänneksellä suoriuduimme pitkälti omien odotuksiemme mukaisesti. Tulosta heikensi poikkeuksellisen runsas virtaama, joka kasvatti vesivarantoja nopeasti ja johti vertailukautta matalampiin sähkön pörssihintoihin sekä alempiin saavutettuihin sähkön tukkuhintoihin. Toisaalta hintojen vaikutusta tasoittivat jossain määrin paremmat vesivoiman tuotantomäärät. Lisäksi Heat, Electricity sales and Solutions ja Russia -segmenttien tuloksiin vaikutti lämpöliiketoiminnalle tyypillinen kausivaihtelu, jolloin vuoden kolmas neljännes on heikko. Kertaluonteisesti kolmannen neljänneksen tulosta rasitti merkittävästi myös OKG AB:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös sulkea kaksi Oskarshamnin ydinvoimalan vanhinta yksikköä Ruotsissa ennen niiden suunnitellun elinkaaren päättymistä.
 
Elokuussa ilmoitimme päätöksestämme osallistua Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa 6,6 prosentin vähemmistöosuudella. Syyskuussa saimme merkittävän ioninvaihtomateriaalien lisätilauksen Fukushiman ydinvoimalaitokseen Japaniin radioaktiivisten vesien puhdistamiseen, mikä kertoo laajasta osaamisestamme. Venäläisen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n mahdollista uudelleenjärjestelyä koskevat keskustelut jatkuvat. Tällä hetkellä keskustelujen aikataulua tai lopputulosta ei ole mahdollista arvioida.
 
Nämä pari ensimmäistä kuukautta Fortumissa ovat olleet varsin myönteinen kokemus. Lämmin kiitos tästä kaikille fortumlaisille. Jatkamme työtä energia-alan johtavan asemamme vahvistamiseksi.”
 
 
Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen
 
Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin.
 
Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.
 
Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntien velaton kokonaiskauppahinta oli yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja noin 6,3 miljardia euroa.
 
 
IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin
 
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitettiin vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona.
 
Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.
 
Taloudellinen tulos
 
Heinä-syyskuu 2015
 
Konsernin liikevaihto oli kolmannella neljänneksellä 661 (861) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 79 (147) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä -682 (113) miljoonaa euroa. Fortumin liikevoittoon vaikutti kertaluonteisia eriä, mukaan lukien noin -784 miljoonan euron vaikutus päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2- ydinvoimayksiköt Ruotsissa ennenaikaisesti (liite 4 ja 6).
 
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa
III/
2015
III/
2014
I-III/
2015
I-III/
2014
2014
Edelliset
12 kk
Power and Technology
377
495
1 282
1 568
2 156
1 870
Heat, Electricity Sales and Solutions
185
224
835
939
1 332
1 228
Russia
154
207
627
774
1 055
908
Muut
28
14
86
42
58
102
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-57
-67
 
-240
 
-301
 
-422
-361
Eliminoinnit
-26
-12
-95
-66
-91
-120
Jatkuvat toiminnot, yhteensä
661
861
2 495
2 955
4 088
3 628
Lopetetut toiminnot
0
130
274
578
751
447
Eliminoinnit
0
-15
-31
-68
-89
-52
Fortum yhteensä
660
976
2 738
3 466
4 751
4 023
 
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa
III/
2015
III/
2014
I-III/
2015
I-III/
2014
2014
Edelliset
12 kk
Power and Technology
102
167
419
601
877
695
Heat, Electricity Sales and Solutions
-13
-4
55
55
104
104
Russia
0
1
132
102
161
191
Muut
-10
-16
-42
-43
-57
-56
Jatkuvat toiminnot, yhteensä
79
147
565
715
1 085
935
Lopetetut toiminnot
0
36
113
200
266
179
Fortum yhteensä
79
183
678
915
1 351
1 114
 
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa
III/
2015
III/
2014
I-III/
2015
I-III/
2014
2014
Edelliset
12 kk
Power and Technology
-651
124
-332
537
855
-14
Heat, Electricity Sales and Solutions
-22
4
51
116
337
272
Russia
1
1
134
102
161
193
Muut
-9
-16
-41
-44
-58
-55
Jatkuvat toiminnot, yhteensä
-682
113
-188
712
1 296
396
Lopetetut toiminnot
0
36
4 395
2 066
2 132
4 461
Fortum yhteensä
-682
149
4 207
2 778
3 428
4 857
 
 
Konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2 495 (2 955) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 565 (715) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä -188 (712) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät; noin -784 miljoonaa euroa päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköt Ruotsissa ennenaikaisesti ja noin -15 miljoonaa euroa peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä 25 (-70) miljoonaa euroa (liite 4). Koko Fortumin 4 207 (2 778) miljoonan euron liikevoitto sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, joka oli noin 4,3 miljardia euroa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä (vertailuvuonna noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan toimintojen myynnistä).
 
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli -15 (108) miljoonaa euroa. Päätös sulkea Oskarshamn 1 ja 2 -ydinvoimayksiköt ennenaikaisesti heikensi osakkuusyritysten tulosta kertaluonteisesti -104 miljoonaa euroa (liite 6). Fortum Värmen osuus oli 23 (42) miljoonaa euroa. Fortum Värmen tuloksen heikkeneminen johtui lähinnä Fortumilta saatujen lainojen takaisinmaksusta ja niiden jälleenrahoituksen yhteydessä maksetusta korvauksesta. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 toisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14).
  
Konsernin nettorahoituskulut olivat -123 (-163) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -14 (-10) miljoonaa euroa.
 
Tulos ennen veroja oli -325 (658) miljoonaa euroa. Päätöksellä sulkea Oskarshamn 1- ja 2
-ydinvoimayksiköt oli -888 miljoonan euron heikentävä vaikutus tulokseen.
 
Kauden verot olivat yhteensä 80 (-92) miljoonaa euroa. Verot ovat positiiviset, sillä Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuvat kustannukset ovat tulevina vuosina verovähennyskelpoisia. Tästä johtuen tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli negatiivinen 24,5 % (14 %). Jos osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli negatiivinen 25,6 % (18,5 %).
 
Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli -246 (566) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,28 (0,63) euroa, josta -0,80 euroa aiheutui päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköt ennenaikaisesti.
 
Koko Fortumin osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 4,64 (2,91) euroa. Osakekohtaiseen tulokseen vaikuttivat erityisesti Ruotsin sänkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjattu myyntivoitto 4,82 euroa osakkeelta ja Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden sulkemispäätöksestä johtuva -0,80 euroa osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus vertailukaudella koko Fortumin osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 8).
 
 
Taloudellinen asema ja rahavirta
 
Rahavirta
 
Tammi-syyskuussa 2015 koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 115 miljoonalla eurolla 896 (1 011) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen johtui pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta (EBITDA). Toteutuneet 249 (216) miljoonan euron kurssierot liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen. Koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 1 050 (1 310) miljoonaa euroa. 
 
Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 75 miljoonalla eurolla 347 (422) miljoonaan euroon. Koko Fortumin investointien rahavirta oli 6 303 (2 677) miljoonaa euroa, missä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 303 (2 619) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta kasvoi 3 366 miljoonalla eurolla 7 353 (3 987) miljoonaan euroon, missä lopetettujen tomintojen vaikutus oli 6 457 (2 917) miljoonaa euroa.
 
Fortum maksoi 1 155 miljoonaa euroa osinkoja huhtikuussa. Likvidit varat ilman niihin sisältyvää valuuttakurssimuutosta kasvoivat kauden aikana 5 318 miljoonaa euroa.
 
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 224 miljoonalla eurolla 22 599 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 21 375 milj. euroa). Likvidit varat kasvoivat 5 266 miljoonalla eurolla 8 032 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa) ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet vähenivät 2 431 miljoonalla eurolla. Molempiin vaikutti pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynti.
Pitkäaikaiset korolliset saamiset vähenivät 1 098 miljoonalla eurolla johtuen lähinnä Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksesta ja olivat 943 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 2,041 milj. euroa) ja lainan takaisinmaksuista Fortum Värmeltä.
 
Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 2 051 miljoonalla eurolla ja oli 19 969 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 17 918 milj. euroa).
 
Oma pääoma

Oma pääoma oli 13 873 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 935 milj. euroa), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 13 806 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 864 milj. euroa).
 
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 2 942 miljoonalla eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3 miljardin euron myyntivoitosta, maksetuista -1 155 miljoonan euron osingoista vuodelta 2014, jatkuvien toimintojen -245 miljoonan euron tuloksesta kaudella sekä valuuttojen -104 miljoonan euron muuntoerovaikutuksesta.
 
Rahoitus

Fortumin nettokassa oli syyskuun lopussa 1 936 miljoonaa euroa positiivinen. Tammi-syyskuussa nettovelka pieneni 6 153 miljoonalla eurolla (nettovelka vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa). Nettokassa ilman Fortum Värmen rahoitusta oli 2 113 miljoonaa euroa (nettovelka vuoden 2014 lopussa 3 664 milj. euroa).
 
Syyskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 032 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa
2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 94 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 134 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
 
Tammi-syyskuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -123 (-163) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -14 (-10) miljoonaa euroa.
 
Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A- tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2-luokituksen. Näkymät ovat vakaat. Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin 18.3.2015. Fitchin luokitus pysyi ennallaan: A-, näkymät negatiiviset.
 
Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,4 (vuoden 2014 lopussa 1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli -1,3 (vuoden 2014 lopussa 2,3). Fortum rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmeä, ja yhtiöön liittyvät lainat, 177 (vuoden 2014 lopussa 553) miljoonaa euroa, esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely kuluvan vuoden aikana. Mikäli lainat vähennetään nettovelasta, on vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta -1,4 (2,0 vuoden 2014 lopussa).
 
Velkaantumisaste oli -14 % (vuoden 2014 lopussa 39 %) ja omavaraisuusaste 61 % (vuoden 2014 lopussa 51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 15,54 euroa (vuoden 2014 lopussa 12,23). Sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta oli 25,8 % (vuoden 2014 lopussa 19,5 %).
 
Markkinatilanne
 
Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 81 (79) terawattituntia (TWh). Tammi-syyskuussa 2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 278 (275) TWh.  
 
Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Kolmannen neljänneksen alussa vesivarastot olivat 15 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 14 TWh alemmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Heinä-syyskuussa vesivarastot kasvoivat nopeasti johtuen poikkeuksellisesta sadannasta ja olivat neljänneksen lopulla 9 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 19 TWh yli vastaavan ajankohdan vuonna 2014.  
 
Heinä-syyskuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 13,3 (31,8) euroa/MWh. Hinnan lasku johtui lähinnä runsaasta sadannasta ja myöhäisestä lumen sulamisesta, josta johtuen virtaus oli suurimmillaan kausiluonteisesti alemman kulutuksen aikana. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 30,1 (37,8) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 15,5 (33,6) euroa/MWh. Vesitilanne vaikuttaa Suomen hintoihin paljon Norjaa ja Ruotsia vähemmän, mistä syystä sähkön hinta laski Suomessa vähemmän.   
 
Tammi-syyskuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 20,7 (29,2) euroa. Aluehinta Suomessa oli 29,3 (35,9) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 21,7 (31,7) euroa.
 
Saksassa keskimääräinen spot-hinta kolmannella neljänneksellä oli 32,8 (31,5) euroa/MWh ja tammi-syyskuussa 31,1 (32,1) euroa/MWh.
 
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1 euroa/tonni vuoden alussa ja noin 8,2 euroa/tonni syyskuun lopussa.
 
 
Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Tšeljabinskin alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.
 
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 225 (226) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 173 (175) TWh. Tammi-syyskuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 731 (733) TWh, ja vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 561 (562) TWh.
 
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 4 % vuoden kolmannella neljänneksellä 1 184 (1 233) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-syyskuussa keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 3 % 1 146 (1 180) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
 
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 58).
 
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
 
EU:n sähkömarkkinamallin kehitys
EU:n tulevaa sähkömarkkinamallia koskeva julkinen konsultaatio päättyi lokakuun 2015 alussa. Vaikka konsultaation tarkoitus on koota eri osapuolten näkemyksiä, Euroopan komission on jo linjannut varsin selvästi, että sen toiveena on keskittyä nykyisen energiapohjaisen markkinamallin edelleen kehittämiseen ennemmin kuin siirtyä kapasiteettimarkkinoiden suuntaan. Komission mielestä erityisesti kiinteät kapasiteettimaksut eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vääristävät kilpailua. Komissio käynnistää perusteellisen energiamarkkinalainsäädäntöä koskevan uudistuksen julkaisemalla ehdotuksensa vuonna 2016. Vastauksessaan komission konsultaatioon Fortum korostaa markkinaehtoisemman energiapolitiikan ja energian sisämarkkinan paremman hallinnoinnin tärkeyttä sekä yhdenmukaista lähestymistapaa toimitusvarmuuteen sähkömarkkinamallin jatkokehittelyssä.
 
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus 
Eurooppa-neuvosto hyväksyi virallisesti syyskuussa 2015 euroopan komission ehdotuksen luoda EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen jakamattomille päästöoikeuksille varanto lainsäädäntäprosessin lopullisessa vaiheessa. Sopimuksen mukaisesti ehdotettu päästökaupan markkinavakausmekanismi astuu voimaan tammikuussa 2019 ja vähentää vuosittain ylimääräisiä päästöoikeuksia 12 prosenttia niin kauan, kunnes oikeuksia on reservissä yli 833 miljoonaa tonnia. EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi lain Eurooppa-neuvoston puolesta.  
 
Näkymät
 
Avaintekijät ja riskit
 
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.
 
Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
 
Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.
 
Tammi-syyskuussa 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) sekä öljyn hinnat nousivat ja hiilen hinta laski. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.
 
Lokakuun 2015 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015 oli noin 50 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2015 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2015 noin 26 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 23 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 31 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 29 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 17 TWh yli vuoden 2014 vastaavan ajanjakson.
 
Power and Technology

Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
 
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen tärkeyttä.
 
Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein.
 
Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin 17 prosentin veronkorotuksen. Vero astui voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.
 
Fortum päätti elokuussa osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä hankkeeseen sitoutuneet yritykset. Fortumin osallistuminen hankkeeseen toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
 
OKG AB:n ylimääräisen yhtiökokous päätti 14.10.2015 Ruotsissa sijaitsevan Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen 1- ja 2 -yksiköiden sulkemisesta. Päätös tarkoittaa, että 1-yksikkö suljetaan ja siirretään alasajovalmiuteen sen jälkeen, kun haettu ympäristölupa on saatu eli arviolta vuonna 2017-2019. Laajojen turvallisuusparannusten johdosta kesäkuusta 2013 alkaen suljettuna ollut 2-yksikkö ei palaa toimintaan. Yksiköiden sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
 
Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
 
Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen, eli se saa maksun myös tästä kapasiteetista.
 
Elokuussa Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin. Uusien sääntöjen mukaan, CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain tuleville neljälle vuodelle. Huutokauppa vuodelle 2016 pidetään vuoden 2015 lokakuun lopussa ja vuosille 2017, 2018 ja 2019 kuluvan vuoden joulukuun loppuun mennessä. Uuden CCS-mallin keskeinen ominaisuus on joustava kysyntäkäyrä. uuden mallin muuttujat määrittää hallitus. Uudessa mallissa esimerkiksi nykymallia enemmän kapasiteettia tulee valituksi ja saa kapasiteettimaksuja, hintakatto suojaa kuluttajia korkeilta CCS-hinnoilta ja hintaminimi suojaa energiantuottajaa kapasiteettihinnan romahdukselta.
 
Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee sähkönmyyntituottoja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta ja voi tarvittaessa muuttaa uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja.
 
Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti helmikuussa 2015 painotetun keskimääräisen pääoman kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2014. Näitä käytetään CSA-hinnan määrittämiseen vuonna 2015. Sähkönmyynnin kapasiteettimaksut korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.
 
Syyskuun lopun valuuttakursseilla laskettuna Fortumin investointiohjelman loppuosan arvon arvioitiin lokakuussa 2015 olevan noin 0,1 miljardia euroa.
 
Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
 
Russia-segmentin vuotuisen liikevoittotavoitetason (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, saavuttaminen viivästyy 2-3 vuodella. Segmentin tulokseen vaikuttaa Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Venäjän hallitukselle on toimitettu alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana. Mahdollisella ajanjakson pidentämisellä ei odoteta olevan vaikutusta nettonykyarvoon. Tavoitteena oleva vuotuinen liikevoittotaso (EBIT) piti aikaisemmin saavuttaa mahdollisesti jo vuoden 2015 aikana investointiohjelman valmistuttua. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja.
 
Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, jonka tavoitteena on vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä. 
 
Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 3,5 % vuonna 2015.
 
Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä
 
Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.
 
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit
 
Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 600 miljoonaa euroa (Q2/2015: 800 miljoonaa euroa) vuonna 2015. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.
 
Fortum vähentää vähitellen vuoden 2015 aikana rahoitustaan Fortum Värmelle, joka on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys ja toimii Tukholman pääkaupunkiseudulla. Syyskuun lopussa Fortum Värmen korolliset velat Fortumille olivat yhteensä noin 180 miljoonaa euroa.
 
Verotus
 
Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.
 
Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 23). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskeneen verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007 käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.
 
Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin 17 prosentin veronkorotuksen. Vero astui voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.
 
EU:n tuomioistuin antoi 1.10.2015 ennakkoratkaisun koskien ydinvoiman kapasiteettiverotusta Ruotsissa. Alun perin asian nosti käsittelyyn ruotsalainen OKG-ydinvoimayhtiö, jonka mukaan vero on Euroopan verolainsäädännön vastainen. EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan energiaverotusdirektiiviä ei voida soveltaa Ruotsissa ydinvoiman kapasiteettiverotukseen. Lopullinen päätös tehdään kansallisessa oikeusistuimessa sen kuultua OKG:tä ja veroviranomaista. Fortumin näkemyksen mukaan nykyinen ydinvoimakapasiteettivero Ruotsissa on epäreilu ja vääristää kilpailutilanteen.  
 
Suojaukset
 
Syyskuun 2015 lopussa noin 65 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 36 euroon/MWh loppuvuodelle 2015. Vastaavat luvut vuodelle 2016 olivat noin 35 % noin 34 euroon/MWh ja vuodelle 2017 noin 15 % 33 euroon/MWh.
 
Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.
 
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.
 
Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
 
Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa maaliskuussa 2015. Sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumin liiketoiminnan riskiprofiili on jonkin verran korkeampi, mikä vastaavasti vaatii aiempaa vahvempaa tasetta taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Taloudelliset tavoitteet vastaavat paremmin yhtiön liiketoimintarakennetta sekä kuvaavat paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.
 
Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.
 
Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet olivat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 %, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3 ja oman pääoman tuotto (ROE) 14 %.
 
Osingonmaksu
 
Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti ja lisäosinkona 0,20 euroa osaketta kohti eli yhteensä 1,30 euroa osaketta kohti.
 
Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2015.
 
 
Espoo, 22.10.2015
Fortum Oyj
Hallitus
 
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. 010 453 6555
 
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150 ja Marja Mäkinen 010 452 3338 sekä investors@fortum.com
 
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
 
Tulostiedotus vuonna 2016:
 
Fortumin tilinpäätöstiedote vuodelta 2015 julkaistaan 3.2.2016 noin klo 9 Suomen aikaa.
Fortumin vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.
 
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuodelta 2016:
- Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 28.4.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 20.7.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 25.10.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
 
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 5.4.2016 ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 6.4.2016
- osingon täsmäytyspäivä 7.4.2016
- osingon maksupäivä 14.4.2016.
 
 
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
 
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.