FORTUMIN TILINPÄÄTÖS 1999

Fortum-konsernin liikevaihto vuonna 1999 oli 8 232 miljoonaa euroa (8 494 miljoonaa euroa vuonna 1998). Liikevoitto kasvoi 21 prosenttia ja oli 721 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 510 miljoonaa euroa (377 miljoonaa euroa). Osakekohtainen tulos nousi 51 prosenttia 0,41 euroon. Osakekohtainen oma pääoma oli 6,00 euroa/osake (5,06 euroa/osake).
               
Fortum paransi tulostaan merkittävästi vuoden 1999 loppua kohden. Raakaöljyn hinta oli alkuvuonna alhaisella tasolla, mutta kääntyi nousuun maaliskuussa. Åsgardin öljykentän tuotanto oli vastikään käynnistynyt hintojen nousun voimistuessa kesä-heinäkuussa. Fortumin sisäiset tehostamistoimet sekä vuoden aikana myydyistä ydinliiketoimintaan kuulumattomista omaisuuseristä saadut myyntivoitot paransivat konsernin tulosta.
 
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 1999 jaetaan osinkoa 0,18 euroa osakkeelta.
 
Tulosnäkymä: Raakaöljyn markkinahinnan oletetaan laskevan nykyiseltä korkealta tasoltaan ja sähkön markkinahinnan pysyvän edelleen alhaisella tasollaan. Tämän perusteella Fortumin johto arvioi, että vuoden 2000 tulos ennen satunnaisia eriä muodostuu hieman pienemmäksi kuin vuonna 1999.
 
Konsernin avainluvut
                
 
  1999
  1998
Muutos %
Liikevaihto, Me
 8 232
 8 494
- 3
Liikevoitto, Me
   721
   595
+21
Voitto ennen satunnaisia eriä, Me
 
   510
 
   377
 
+35
Investoinnit, Me
 1 059
 1 702
-38
Korollinen nettovelka, Me
 3 818
 3 898
- 2
Sijoitetun pääoman tuotto, %
 
   8,6
 
   7,8
 
Oman pääoman tuotto, %
   7,7
   5,7
 
Gearing, %
    79
    93
 
Omavaraisuusaste, %
    40
    38
 
Tulos / osake, euro
  0,41
  0,27
+51
Oma pääoma / osake, euro
  6,00
  5,06
+18
Henkilöstö keskimäärin
17 461
19 003
- 8
 
TIIVISTELMÄ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSESTA 1999
 
Fortum keskittyy toiminnassaan energiaan. Vuonna 1999 Fortum myi merkittävän määrän energiaan kuulumattomia toimintojaan ja osakeomistuksiaan. Lisäksi toteutettiin EU:n edellyttämä Gasum Oy:n omistusjärjestely. Myynneistä saatiin yhteensä noin 1,1 miljardia euroa ja myyntivoitto oli 646 miljoonaa euroa.
 
Organisaatiota tehostettiin siten, että divisioonapohjaisesta rakenteesta siirryttiin 1.1.2000 aiempaa matalampaan ja hajautetumpaan johtamis- ja hallintomalliin. Samalla emoyhtiön ja divisioonien esikunnat yhdistettiin, minkä seurauksena esikuntien työpaikat vähenivät noin neljäsosalla. Fortumin konsernijohto siirtyi joulukuussa Espoon Keilaniemeen.
 
Markkinat päätoiminnoissa
 
Öljyn ja kaasun tuotanto
 
Raakaöljyn hinnat nousivat lähes kolminkertaisiksi vuoden 1999 aikana. Alkuvuonna Pohjanmeren kevyen Brent-raakaöljyn barrelihinta pysytteli 10 dollarin tuntumassa. Maaliskuusta alkaen hinnat alkoivat nousta ja olivat ennen vuoden vaihdetta korkeimmillaan lähes 27 dollaria barrelilta. Brentin keskimääräinen barrelihinta oli vuonna 1999 noin 18 dollaria, kun se edellisvuonna oli noin 13 dollaria.
 
Vuonna 1999 Fortum tuotti öljyä ja kaasua keskimäärin 32 700 öljyekvivalenttibarrelia päivässä eli 1,65 miljoonaa tonnia vuodessa. Toukokuussa alkaneesta Åsgardin kentän tuotannosta Fortumin osuus on 7 prosenttia. Kaasuntuotannon suunnitellaan alkavan tällä kentällä vuoden 2000 lopulla.
 
Öljynjalostus ja markkinointi
 
Öljyn kansainväliset jalostusmarginaalit pysyivät alkuvuodesta erittäin matalina. Vuoden lopulla marginaalit palautuivat lähemmäksi normaalitasoa. Vuoden keskiarvoksi muodostui noin puolet edellisvuotisesta ja se jäi alle yhden  dollarin barrelilta. Fortumin jalostamoiden marginaali oli korkeampi kuin kansainvälinen jalostusmarginaali.
 
Fortumin öljytuotteiden tukkumyynti Suomessa oli noin 7,9 miljoonaa tonnia (8,3 miljoonaa tonnia vuonna 1998). Fortumin öljytuotteiden myynti muihin maihin kasvoi 8 prosenttia ja oli 4,8 miljoonaa tonnia.
 
Öljyn trading-toiminta on sopeutettu vastaamaan öljyhankintojen ja viennin tarpeita. Trading-toiminnan liikevaihto vuonna 1999 oli noin 790 miljoonaa euroa, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
 
Fortumin öljytuotteiden vähittäis- ja suoramyynti Suomen markkinoille kasvoi 3,8 miljoonaan tonniin (3,5 miljoonaa tonnia). Myös Baltian maissa ja Puolassa myynti kehittyi suotuisasti, mutta Venäjällä myynti väheni huomattavasti.
 
Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti
 
Sähkömarkkinoiden systeemihinta pohjoismaissa pysyi alhaisella tasolla ja oli keskimäärin 13,5 euroa (13,8 euroa) megawattitunnilta. Pohjoismaissa sähkönkulutus pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 374 terawattituntia.
 
Fortumin sähkönmyynti pohjoismaissa oli 41,6 terawattituntia (44,3 terawattituntia), josta myynti Suomessa oli 29,6 terawattituntia (29,1 terawattituntia). Ruotsissa sähkönmyynti laski 12,0 terawattituntiin (15,2 terawattituntia), mikä sisältää 50 prosenttia Birka Energi AB:n sähkönmyynnistä. Konsernin sähkönmyynti muissa maissa kasvoi yhteensä 2,2 terawattituntiin (0,2 terawattituntia). Fortumin myymän sähkön keskihinta aleni edellisvuodesta 11 prosenttia.
 
Fortumin lämmönmyynti nousi 15,7 terawattituntiin (13,4 terawattituntia).
 
Sähkönjakelu
 
Sähkönjakelun hintakehitys oli vakaata. Jakeluverkoissaan Fortumin tytär- ja osakkuusyhtiöt siirsivät sähköä suomalaisille asiakkaille 4,0 terawattituntia (3,5 terawattituntia) ja ruotsalaisille asiakkaille 8,6 terawattituntia (6,9 terawattituntia), mikä sisältää 50 prosenttia Birka Energi AB:n sähkönjakelusta. Virossa siirrettiin sähköä 0,1 terawattituntia.
 
Liikevaihto
 
Konsernin tilivuoden liikevaihto laski 3 prosenttia edellisvuodesta ja oli 8 232 miljoonaa euroa (8 494 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa ydintoimintoihin kuulumattomien liiketoimintojen myymisestä, Gasumin muuttumisesta tytäryhtiöstä osakkuusyhtiöksi, öljytrading-toiminnan supistumisesta ja sähkönhinnan laskusta. Merkittävimmät myydyt yksiköt olivat Neste Chemicals ja Enermet. Liikevaihtoa kasvattivat osaltaan raakaöljyn hinnan nousu sekä Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen.
 
Liikevaihdon markkina-alueittaisessa jakaumassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat konsernin tärkein markkina-alue. Niiden yhteenlaskettu osuus konsernin liikevaihdosta oli 61 prosenttia.
 
Tulos
 
Tilikauden voitto kasvoi merkittävästi. Tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti kertomusvuoden aikana kohonnut raakaöljyn hinta, dollarin vahvistuminen, lisääntyneet käyttöomaisuuden myyntivoitot, Birka Energin muodostaminen sekä toiminnan tehostamisesta saadut säästöt. Tulosta alensivat sähkön alhainen markkinahinta ja myynnin volyymin pienentyminen.
 
Konsernin liikevoitto vuonna 1999 nousi 21 prosenttia ja oli 721 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kasvattivat raakaöljyn hinnan noususta aiheutunut, pääasiassa lakisääteiseen velvoitevarastoon kohdistuva öljyn varastovoitto sekä kivihiilen kohonneesta hinnasta aiheutunut varaston arvon nousu, yhteensä 81 miljoonaa euroa (vuonna 1998 varastotappiota ja arvon alenemista 46 miljoonaa euroa).
 
Liikevoittoon sisältyvät käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä kirjatut myyntivoitot olivat yhteensä 155 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa). Näistä merkittävimpiä olivat Askon osakkeiden, säiliöalusten ja kaasuturbiinien myynnit. Kertomusvuonna liikevoittoon sisältyi myös Birka Energin kirjaama johdannaistappio, josta Fortumin osuus oli 18 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden 1998 liikevoittoon sisältyi ydinjätehuoltovastuun kattamiseksi kirjattu 34 miljoonan euron lisäkulu.
 
Fortumin liikevoitto jakautui seuraavasti (miljoonaa euroa):
 
                                                                                                                                      1999            1998
Öljyn ja kaasun tuotanto                    82              9
Öljynjalostus ja markkinointi               182             108
Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti         245             241
Sähkönjakelu                                122             123
Service                                     12              8
Engineering                                 12              16
Muu toiminta                               -24              10
Eliminoinnit                               -17              -12
Yhteensä                                    614             503
Poistuneet liiketoiminnat                   107             92
Yhteensä                                    721             595
 
Birka Energitä lukuunottamatta osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä. Fortumin osuus näiden osakkuusyhtiöiden tuloksista oli yhteensä 36 miljoonaa euroa (42 miljoonaa euroa). Birka Energi on yhdistelty suhteellisella menetelmällä 50 prosentin omistusosuuden mukaan.
 
Konsernin nettorahoituskulut olivat 211 miljoonaa euroa (218 miljoonaa euroa). Voitto ennen satunnaisia eriä oli 510 miljoonaa euroa (377 miljoonaa euroa).
 
Voitto ennen veroja oli 970 miljoonaa euroa (372 miljoonaa euroa). Satunnaisiin eriin sisältyi pääasiassa konsernirakenteen muutoksiin liittyneitä myyntejä. Gasumin  osakkeiden sekä Neste Chemicalsin ja Enermetin liiketoiminnan myyntien vaikutus oli yhteensä 491 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi 26 miljoonan euron ylimääräisen poiston Edmontonin MTBE-laitoksesta Kaliforniassa tehdyn viranomaispäätöksen vuoksi.
 
Tilikaudelle kirjatut verot olivat 245 miljoonaa euroa (132 miljoonaa euroa).
 
Tilikauden voitto oli 703 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa) ja tulos osaketta kohden oli 0,41 euroa (0,27 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,6 prosenttia (7,8 prosenttia) ja oman pääoman tuotto 7,7 prosenttia (5,7 prosenttia).
 
Rahoitus ja rahoitusasema
 
Konsernin rahoitusasema parani kertomusvuoden aikana. Velkaantumisaste oli vuoden päättyessä 79 prosenttia (93 prosenttia).
 
Korollinen nettovelka oli vuoden päättyessä 3 818 miljoonaa euroa (3 898  miljoonaa euroa). Korollisen nettovelan määrään vaikuttivat merkittävästi toisaalta kertomusvuonna toteutetut osakehankinnat ja toisaalta huomattavien omaisuuserien myynneistä saadut kassavarat. Fortumin kotimaiset yritystodistusohjelmat yhdistettiin yhdeksi 500 miljoonan euron määräiseksi yhteisohjelmaksi samalla kun 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen ECP-ohjelma lakkautettiin.
 
Konsernin nettorahoituskulut pysyivät edellisvuoden tasolla.  Nettorahoituskulut olivat 2,6 prosenttia (2,6 prosenttia) liikevaihdosta.
 
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Likvidit varat olivat vuoden päättyessä yhteensä 775 miljoonaa euroa (564 miljoonaa euroa). Varojen määrää kasvatti marraskuussa toteutettu Neste Chemicalsin myynti. Likvidien varojen lisäksi konsernilla oli käytettävissään yhteensä noin 630 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja.
 
Konsernin tärkeimmät lainavaluutat rahoitusleasingsopimukset mukaan lukien olivat Ruotsin kruunu (noin 63 prosenttia kaikista lainoista), euro (osuus noin 18 prosenttia), ja Yhdysvaltain dollari (noin 17 prosenttia). Ruotsin kruunujen osuudesta noin puolet on Birka Energin vaikutusta. Lainojen keskikorko suojausjärjestelyjen jälkeen oli vuoden päättyessä 5,5 prosenttia.
 
Investoinnit
 
Investointien kokonaismäärä vuonna 1999 oli 1 059 miljoonaa euroa (1 702 miljoonaa euroa). Pääosan investoinneista muodostivat sähköliiketoimintaan kuuluvat osakehankinnat. Investointisummaan sisältyy hankittujen tytäryhtiöiden hankintahetken korollisia nettovelkoja yhteensä 8 miljoonaa euroa (785 miljoonaa euroa).
 
Vuoden 1999 osakeinvestoinnit olivat yhteensä 328 miljoonaa euroa (1 064 miljoonaa euroa). Suurimmat osakehankinnat ilman hankintahetken nettovelkoja olivat:
 
Espoon Sähkö Oyj                           87       miljoonaa euroa
Länsivoima Oyj                             39               ''
Koillispohjan Sähkö Oy                     21               ''
Lahden Lämpövoima Oy                       91               ''
Lidingö Energi AB, Ruotsi                  34               ''
 
Merkittävimpiä investointikohteita olivat Åsgardin öljy- ja kaasukenttä Norjassa sekä Grangemouthin voimalaitos Isossa-Britanniassa. Vuoden 1999 loppuun mennessä Fortum oli investoinut 500 miljoonaa euroa Åsgardiin. Tämän lisäksi Fortum arvioi investoivansa Åsgardiin vielä noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2000 lopulla suunnitellun kaasuntuotannon käynnistämiseksi.
 
Vuoden 1999 loppuun mennessä Fortum oli investoinut 107 miljoonaa euroa rakenteilla olevaan Grangemouthin CHP-voimalaitokseen. Voimalaitoksen on määrä valmistua vuonna 2000. Sen sähköteho on 130 megawattia ja höyryteho on 250 megawattia.
 
Omaisuuden myynnit
 
Toukokuussa Fortum myi EU:n komission edellyttämän 50 prosentin omistusosuuden Gasum Oy:stä Suomen valtiolle, Ruhrgas Energie Beteiligungs-AG:lle ja suomalaiselle teollisuusyhteenliittymälle. Osakekaupan jälkeen Fortum omistaa 25 prosenttia Gasumista. Kaupan kokonaishinta oli 290 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 324 miljoonaa euroa.
 
Elokuussa Fortum myi Enermet Oy:n liiketoiminnan Industri Kapital -pääomarahastolle. Kaupan kokonaishinta oli 98 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 68 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä Fortum hankki 30 prosentin omistuksen perustetusta Enermet Group Oy:stä.
 
Lokakuussa Fortum myi neljä säiliöalustaan. Alukset vuokrattiin takaisin Fortumin varustamon käyttöön. Kaupan kokonaishinta oli 43 miljoonaa euroa ja myyntivoittoa kirjattiin 27 miljoonaa euroa.
 
Helmikuussa 1999 Kemian liiketoiminta yhtiöitettiin Neste Chemicals Oy:ksi. Marraskuussa Fortum myi Neste Chemicalsin Industri Kapitalille. Kaupan kokonaishinta oli 505 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 99 miljoonaa euroa.
 
Näiden lisäksi vuoden aikana myytiin pörssiosakkeita ja mm. huippukaasuturbiineja.
 
Konsernirakenteen muutokset
 
Vuoden 1999 alussa Neste Oyj:n nimi muutettiin Fortum Oil and Gas Oy:ksi, Imatran Voima Oy:n nimi Fortum Power and Heat Oy:ksi, IVO Tuotantopalvelut Oy:n nimi Fortum Service Oy:ksi ja IVO Power  Engineering Oy:n nimi Fortum Engineering Oy:ksi.
 
Tammikuussa 1999 toteutettujen osakekauppojen jälkeen Fortumin omistusosuus Koillis-Pohjan Sähkö Oy:ssä nousi 99 prosenttiin. Helmikuussa Fortumin tytäryhtiö Länsivoima Oyj hankki omistukseensa 28 prosenttia Espoon Sähkö Oyj:n osakkeista.
 
Elokuussa 1999 Fortum hankki Kemijoki Oy:ltä runsaat 10 prosenttia Länsivoiman osakkeista. Fortumin omistusosuus Länsivoiman osakkeista kasvoi loppuvuodesta toteutetun lunastustarjouksen jälkeen 78 prosenttiin.
 
Birka Energi hankki vuoden aikana omistukseensa Lidingö Energi AB:n osakkeet.
 
Fortum ja Birka Energi perustivat loppuvuodesta uuden yhtiön, Svensk Naturgas AB:n, tutkimaan Tukholman alueen maakaasumarkkinoita.
 
T&K-toiminta
 
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Fortum-konsernissa 72 miljoonaa euroa, joka oli 0,9 prosenttia liikevaihdosta.
 
Öljynjalostuksessa ja markkinoinnissa jatkettiin entistä vähäpäästöisempien liikennepolttoaineiden ja ympäristömyötäisten moottoriöljyjen kehittämistä. Sähkön ja lämmön tuotantoon ja myyntiin liittyvä kehitystyö keskittyi asiakkaille suunnattuihin, uutta informaatio- ja telekommunikaatioteknologiaa soveltaviin lisäpalveluihin.
 
Ympäristö
 
Fortumin tuotantolaitoksilla jatkettiin ympäristöjärjestelmien kehittämistä ISO 14001 -standardin mukaan ja turvallisuusjärjestelmien kehittämistä BS 8800 -standardin mukaan. Tuotantolaitosten prosessiturvallisuus kehittyi suotuisasti. Työtapaturmien ja turvallisuuspoikkeamien määrä väheni edellisestä vuodesta.
 
Fortumin toiminta oli kertomusvuonna muutamia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta voimassa olevien lupaehtojen ja ympäristömääräysten mukaista. Tiedossa ei ole ympäristövastuisiin liittyviä tapauksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin talouteen.
 
Liiketoiminnan kehittäminen
 
Fortum jatkaa strategiansa sisällöllistä ja maantieteellistä syventämistä. Tarkoituksena on jatkaa toiminnan fokusointia energiasektorin sisällä keskittymällä niihin osa-alueisiin, joissa kilpailukyky ja edellytykset arvon luomiseen ovat parhaat. Tämä merkitsee liiketoimintojen kehittämispanostuksia erityisesti Pohjois-Euroopan alueella.
 
Kasvua tukevien investointien maantieteellinen painopiste on pohjoismaissa ja Saksassa. Muun Itämeren alueen kasvumahdollisuudet pyritään hyödyntämään. Investoinnit suunnataan sekä sähkönjakeluun ja -tuotantoon että ympäristömyötäisiin liikennepolttoaineisiin ja erikoistuotteisiin öljynjalostuksessa.
 
Fortumin tavoitteena on luoda konserniin joustavat ja markkinoita vastaavat yritysrakenteet. Osana rakenteiden kehittämistä tarkoituksena on liittää Länsivoima Oyj:n ja Fortumin energia- ja sähkönjakeluliiketoiminnat toisiinsa.
 
Liiketoimintaa suunnataan markkinoiden muuttumisen mukaisesti energian loppuasiakkaisiin. Fortumin Energiatalossa on jatkettu asiakaspalvelukonseptien ja niihin liittyvien tietotekniikkasovellutusten kehittämistä.
 
Osana Fortumin pääliiketoimintoja koskevaa strategista kehittämistä fokusoidaan engineering-liiketoiminnot vastaamaan Öljy ja kaasu sekä Sähkö ja lämpö -sektoreiden strategisia tarpeita. Muun engineering-toiminnan osalta toimintavaihtoehdot ratkaistaan kuluvan vuoden aikana.
 
Öljyn ja kaasun etsinnässä ja tuotannossa (E&P) painopistettä siirretään kaasuun ja tätä toimintaa kehitetään yhdessä Fortumin kaasuliiketoiminnan kanssa ottaen huomioon voimantuotannon ja kaasuliiketoiminnan lähentyminen markkinoilla.
 
Optiojärjestelmät
 
Alkuvuoden aikana toteutettiin kaksi henkilöstön kannustinjärjestelmään kuuluvaa järjestelyä. Johdon optiojärjestelmään liittyviä optio-oikeuksia merkitsi 130 hallituksen nimeämää henkilöä. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään Fortumin osakkeita 1.10.2002 ja 1.10.2005 välisenä aikana. Merkintähinta on vähintään 5,61 euroa ja merkinnän edellytyksenä on, että sekä Fortumin osakekohtainen tulos että osakkeen kurssikehitys ovat yhtä hyvät tai paremmat kuin eurooppalaisista pörssiyhtiöistä määritellyssä vertailuryhmässä keskimäärin. Yhtiön osakepääoma voi johdon optiojärjestelmään liittyvien merkintöjen seurauksena nousta yhteensä enintään 300 miljoonalla markalla eli enintään 15 miljoonalla osakkeella.
 
Huhtikuussa toteutettiin henkilöstön optiolainajärjestely. Lainan enimmäismäärä oli 25 miljoonaa markkaa. Merkintöjä teki 1 859 fortumlaista yhteensä 41 miljoonan markan edestä, joten merkintöjä jouduttiin leikkaamaan. Järjestelyyn liittyvät osakkeet ovat merkittävissä 17.5.2002 ja 17.5.2005 välisenä aikana. Osakkeen merkintähinta on enintään 5,03 euroa. Fortumin osakepääoma voi nousta enintään 148 miljoonalla markalla eli 7,4 miljoonalla uudella osakkeella.
 
Henkilöstö
 
Konsernin palveluksessa oli vuonna 1999 keskimäärin 17 461 henkilöä (19 003 henkilöä) ja vuoden 1999 lopussa 15 048 henkilöä (18 201). Vähennykseen vaikuttivat eniten Gasum, Enermet ja Neste Chemicals, joiden yhteisvaikutuksena konsernista poistui noin 3 500 henkilöä. Konsernin emoyhtiössä, Fortum Oyj:ssä oli henkilöstöä vuoden lopussa 37. Vuoden 2000 alussa Fortum Oyj:n palvelukseen siirtyi tytäryhtiöistä yhteensä 348 henkilöä.
 
Konsernin hallinto
 
Hallintoneuvostoon kuuluu 17 jäsentä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Ilkka-Christian Björklund ja varapuheenjohtajana Ben Zyskowicz. Kokouksiin osallistuu neljä henkilöstön edustajaa.
 
Fortumin hallitukseen kuuluvat Matti Vuoria (puheenjohtaja), Krister Ahlström (varapuheenjohtaja), Jaakko Ihamuotila, L.J. Jouhki, Heikki Marttinen, Heikki Pentti ja Erkki Virtanen. Gerhard Wendt erosi hallituksesta täytettyään marraskuussa 65 vuotta.
 
Fortum Oyj:n toimitusjohtajana toimii pääjohtaja Heikki Marttinen.
 
Hallitus nimitti neljä sektorijohtajaa, Veli-Matti Ropposen, Tapio Kuulan, Pekka Päätiläisen ja Anders Palmgrenin, uuteen johtamis- ja hallintomalliin liittyen. Nimitykset astuivat voimaan vuoden 2000 alusta.
 
Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
 
Fortum hankki syyskuussa 1999 sovitulla kaupalla omistukseensa saksalaisen energiayhtiö Elektrizitätswerk Wesertal GmbH:n koko osakekannan. Energiayhtiö Wesertal myy sähköä, lämpöä, kaasua ja sillä on osuuksiensa kautta käytössään noin 550 megawatin sähköteho. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuussa 2000. Kauppahinta oli 390 miljoonaa euroa.
 
Tammikuussa 2000 Fortum ja Stora Enso solmivat esisopimuksen, jonka mukaan Fortum hankkii Stora Enson tehtaiden ulkopuolisen voimaomaisuuden. Esisopimus ei koske Stora Enson omistamia Pohjolan Voima Oy:n osakkeita. Kaupan kohteena on 1 511 megawatin sähköntuotantokapasiteetti, jolla on tuotettu vuodessa 6,7 terawattituntia sähköä. Lisäksi kauppaan kuuluu sähkönjakelua Ruotsissa. Kaupan velaton arvo on noin 1,85 miljardia euroa. Kaupan loppuun saattaminen edellyttää mm. kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Tavoitteena on saada kauppa päätökseen kevään aikana.
 
Näkymät vuodelle 2000
 
Raakaöljyn markkinahinnan oletetaan laskevan nykyiseltä korkealta tasoltaan ja sähkön markkinahinnan pysyvän edelleen alhaisella tasollaan. Tämän perusteella Fortumin johto arvioi, että vuoden 2000 tulos ennen satunnaisia eriä muodostuu hieman pienemmäksi kuin vuonna 1999.
 
Osingonjakoehdotus
 
Konsernin vapaa oma pääoma ja jakokelpoiset varat 31.12.1999 ovat 2 062 miljoonaa euroa. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.1999 ovat 432 miljoonaa euroa.
 
Hallitus ehdottaa huhtikuun 17. päivänä pidettävässä yhtiökokouksessa, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 1999 osinkoa 0,18 euroa osaketta kohti eli yhteensä 141 miljoonaa euroa.
 
LIITTEET
 
Konsernin tuloslaskelma, konsernin liikevaihto liiketoiminnoittain konsernin liikevoitto liiketoiminnoittain, konsernin tase, konsernin tunnusluvut, konsernin vastuut ja johdannaiset, liikevaihto ja liikevoitto neljänneksittäin.
 
Fortum Oyj
 
 
Antti Ruuskanen
Viestintäjohtaja
 
 
JAKELU
 
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
 
 
LISÄTIETOJA:
pääjohtaja Heikki Marttinen, puhelin 010 45 24100
talousjohtaja Eero Aittola, puhelin 010 45 24234
corporate controller Jari Mäntylä, puhelin 010 45 25258
viestintäjohtaja Antti Ruuskanen, puhelin 010 45 24850
IR-päällikkö Raija Norppa-Rahkola, puhelin 010 45 24135