FORTUMIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 31.12.1998 PÄÄTTYNEELTÄ TILIKAUDELTA

Fortum-konsernin liikevaihto vuonna 1998 oli 50,5 miljardia markkaa (60,0 miljardia markkaa vuonna 1997), liikevoitto 3,5 miljardia markkaa (4,4 miljardia markkaa) ja voitto ennen satunnaisia eriä 2,2 miljardia markkaa (3,0 miljardia markkaa).  Tulos osaketta kohden oli 1,62 markkaa (2,70 markkaa). Oma pääoma osaketta kohden oli 30,11 markkaa (29,78 markkaa).
 
Liikevaihdon lasku johtuu pääasiassa raakaöljyn tradingin supistamisesta noin 6 miljardilla markalla. Liikevaihdon ja liikevoiton laskuun vaikuttivat osaltaan alentunut raakaöljyn hinta ja alhainen sähkön hinta.
 
Tulosnäkymä vuodelle 1999: Mikäli öljyn ja sähkön markkinahinnat pysyvät vuoden 1999 alun alhaisella tasolla, Fortumin vuoden 1999 toiminnallisen tuloksen arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin kuluneena vuonna.
 
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaettaisiin 0,75 markkaa osakkeelta.
 
Konsernin avainluvut
                
 
1998
1997
 
Liikevaihto, Mmk
50 501
60 044
 
Liikevoitto, Mmk
3 541
4 407
 
Voitto ennen satunnaisia eriä, Mmk
2 243
2 956
 
Investoinnit, Mmk
10 119
10 683
 
Korollinen nettovelka,Mmk
23 180
22 669
 
Sijoitetun pääoman tuotto, %
7,8
9,7
 
Oman pääoman tuotto, %
5,7
10,2
 
Gearing, %
93
90
 
Omavaraisuusaste, %
38
37
 
Tulos / osake, mk
1,62
2,70
 
Oma pääoma / osake, mk
30,11
29,78
 
Henkilöstö keskimäärin
19 003
17 772
 
 
 
Tilinpäätöstiedote perustuu Fortumin hallituksen toimintakertomukseen 31.12.1998 päättyneeltä tilikaudelta.

 
Yleistä
 
IVO-Neste Yhtymä Oy perustettiin 7.2.1998. Suunnitelmana oli luoda uusi energiakonserni, johon yhdistettäisiin Imatran Voima Oy:n (IVO) ja pörssinoteeratun Neste Oyj:n liiketoiminnat. Suomen valtion ja muiden osakkeenomistajien IVOn ja Nesteen osakkeet tarjouduttiin vaihtamaan uuden energiayhtiön osakkeisiin ja tavoitteeksi asetettiin yhtiön mahdollisimman pikainen listautuminen pörssiin.
 
Eduskunta hyväksyi IVOn ja Nesteen liiketoimintojen yhdistämisen huhtikuussa. 30.4.1998 yhtiö julkisti vaihto- ja lunastustarjouksen Nesteen vähemmistöosakkaille. 
 
Suomen valtion omistamat Nesteen osakkeet siirtyivät IVO-Neste Yhtymälle kesäkuun alussa. Samanaikaisesti oli vaihto- ja lunastustarjouksen perusteella yli 95 prosenttia Nesteen vähemmistöosakkaiden osakkeista IVO-Neste Yhtymän omistuksessa. EU:n komissio hyväksyi 2.6.1998 IVOn ja Nesteen liiketoimintojen yhdistämisen Nesteen tytäryhtiön Gasum Oy:n omistusjärjestelyjä koskevin ehdoin. Kesäkuun puolivälissä yhtiön nimi muutettiin Fortum Oyj:ksi, ja kesäkuun lopussa Suomen valtion ja vähemmistöosakkaiden omistamat IVOn osakkeet siirrettiin Fortumille. IVOsta ja Nesteestä oli näin tullut Fortumin tytäryhtiöitä. Loput Nesteen osakkeet lunastettiin elokuussa, josta lähtien Fortum on omistanut IVOn ja Nesteen kokonaisuudessaan. Nesteen osake vedettiin pois Helsingin Pörssistä syyskuun alussa.
 
Nesteen vähemmistöomistajille tehty vaihtotarjous saatettiin päätökseen Fortumin tarjousmyyntinä toteutetun listautumisannin yhteydessä marras-joulukuussa, kun Suomen valtio tarjosi Fortumin osakkeita kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille sekä yleisölle. Samassa yhteydessä järjestettiin henkilöstöanti.  Fortumin osakkeen myyntihinnaksi tuli 32 markkaa. Suomen valtion omistusosuus Fortumista aleni 75,5 prosenttiin. Fortumin osakkeen noteeraus Helsingin Pörssin päälistalla alkoi 18. joulukuuta 1998.

 

Liiketoiminnan kehittäminen

 
Fortum keskittyy toiminnassaan energiaan. Tähän tähtäävien liiketoimintastrategioiden kehittäminen aloitettiin välittömästi IVOn ja Nesteen tultua Fortumin tytäryhtiöiksi. Osana strategiaa käynnistettiin lukuisia liiketoiminnan kehitys- ja tehostamishankkeita, joiden odotetaan parantavan Fortumin kannattavuutta lähivuosina. Eräs merkittävä hanke on Fortumin öljytuotteiden  ja sähkön myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun ja niihin liittyvien tukijärjestelmien kokoaminen yhteen yksikköön. Tätä ryhdyttiin valmistelemaan kertomusvuonna.
 
Toinen merkittävä kehityshanke liittyy eurooppalaisten energiamarkkinoiden avautumiseen kilpailulle. Muun muassa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa arvioidaan olevan investointimahdollisuuksia, joissa Fortumin eri liiketoimintojen osaamisen yhdistäminen polttoainehankinnasta ja laitosten suunnittelusta niiden käyttöön ja kunnossapitoon voidaan hyödyntää kilpailukykyisellä tavalla.
 
Fortumin liiketoimintarakenne uudistettiin strategian mukaisesti siten, että kahdeksasta IVOn ja Nesteen liiketoiminnasta muodostettiin viisi Fortumin liiketoimintaa. Fortumin ydinliiketoiminnat keskittyvät energiaan. Nämä ovat Öljy ja kaasu sekä Sähkö ja lämpö, ja niitä tukevat Käyttö ja kunnossapito sekä Engineering. Fortumin viides liiketoiminta on Kemia.
 
Uuden liiketoimintarakenteen mukainen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 1998 ja toiminta tällä rakenteella käynnistyi 1.1.1999.
 
Fortumin omistukset keskitetään energiaan. Muuhun kuin energiaan liittyvien liiketoimintojen, kuten Neste Chemicalsin, Gasumin ja energiamittareita valmistavan Enermet-konsernin uudelleenjärjestelyt pyritään ratkaisemaan vuoden 1999 kuluessa.
 
Kertomusvuoden elokuussa Fortum myi 50 prosentin omistusosuutensa petrokemian konsernin emoyhtiöstä Borealis A/S:stä. Omistusosuuden myynti oli osa strategiaa, jonka mukaan Kemia keskittyy liimahartseihin ja teollisiin pinnoitteisiin.
 
Syyskuussa tehdyillä omistusjärjestelyillä Stockholm Energi AB ja Fortumin omistama Gullspång AB yhdistyivät Birka Energi AB:ksi, jonka Fortum ja Tukholman kaupunki omistavat puoliksi. Birka Energi omistaa ja käyttää voimalaitoksia, lämpölaitoksia ja sähkönjakeluverkkoja sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoja Suur-Tukholman alueella ja keskisessä Ruotsissa. Tämä fuusio vahvistaa Fortumin asemaa Ruotsissa merkittävästi.
 
Markkinat pääliiketoiminnoissa
 
Öljy ja kaasu
 
Raakaöljyn hintojen voimakas lasku jatkui lähes koko kertomusvuoden ajan. Pohjanmeren kevyen Brent-raakaöljyn hinta oli alimmillaan joulukuun alussa 9 dollaria barrelilta. Brent-raakaöljyn keskihinta putosi edelliseen vuoteen verrattuna yli 6 dollaria barrelilta ja oli alle 13 dollaria. Aasian talouskriisin seurauksena öljynkysyntä kasvoi maailmassa vuonna 1998 vain puoli prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Öljyntuotanto kasvoi vastaavasti runsaan prosentin.
 
Alkuvuonna erityisesti bensiinin kansainvälisten hintojen lasku oli raakaöljyä hitaampaa. Tämä tuki osaltaan kansainvälisiä jalostusmarginaaleja ja piti ne vuoden alkupuoliskon ajan edellisvuoden vastaavan ajan tasolla. Koko vuodelta jalostusmarginaali jäi kuitenkin Luoteis-Euroopassa edellisvuotta heikommaksi. Fortumin jalostamoiden marginaali pysyi kertomusvuonna kansainvälistä jalostusmarginaalia selvästi parempana.
 
Vuonna 1998 öljytuotteiden myynti Suomessa oli yhteensä 9,2 miljoonaa tonnia (8,8 miljoonaa tonnia vuonna 1997). Moottoribensiinin myynti väheni 1,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tärkein syy laskuun oli vuodenvaihteessa 1997/1998 tapahtunut bensiinin polttoaineveron korotus. Dieselöljyn kulutus sen sijaan kasvoi 3,8 prosenttia, kevyen polttoöljyn 4,4 prosenttia ja raskaan polttoöljyn 2,4 prosenttia. Polttoöljyjen kulutuksen kasvuun vaikutti vertailujaksoa kylmempi sää.
 
Maakaasun myynti Suomessa vuonna 1998 oli 38,9 terawattituntia (3,9 miljardia kuutiometriä). Kasvua edelliseen vuoteen oli 15 prosenttia. Kasvu perustui syksyllä 1997 valmistuneiden uusien maakaasuvoimalaitosten käyttöönottoon. Maakaasun käyttö lauhdesähkön tuotannossa vuonna 1998 oli odotettua vähäisempää.
 
Sähkö ja lämpö
 
Pohjoismaissa käytettiin yhteensä 374 terawattituntia sähköä. Sähkönkulutus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2 prosenttia. Suomessa kasvu oli noin 4 prosenttia ja Ruotsissa noin 1 prosentti. Suomessa kasvun painopiste oli loppuvuotta lukuun ottamatta teollisuudessa. Sähköä käytettiin 76,5 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli 55 prosenttia.
 
Kaukolämmön kulutus oli Suomessa yhteensä 27,6 terawattituntia, mikä oli 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
 
Vaikka sähkönkulutus edelleen kasvaa, pohjoismaisilla markkinoilla on tällä hetkellä ylikapasiteettia. Suuren sademäärän vuoksi vesivoiman tarjonta vuonna 1998 oli runsasta ja lisäksi alkuvuosi oli pohjoismaissa hieman tavanomaista leudompi. Siksi pohjoismaisen sähköpörssin hintataso oli selvästi alempi kuin aiemmin, mikä heijastui sähkömarkkinoihin.

 
Liikevaihto
 
Konsernin tilivuoden liikevaihto oli 50 501 miljoonaa markkaa ja jäi 16 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa raakaöljyn tradingin supistamisesta noin 6 miljardilla markalla. Liikevaihtoon vaikuttivat myös alentunut raakaöljyn hinta ja alhainen sähkön hinta. Kaasun liikevaihto kasvoi, vaikka maakaasua käytettiin ennakoitua vähemmän sähkön tuotannossa. Kemian liikevaihdon kasvu johtuu pääasiassa vuoden 1997 lopulla hankitusta itävaltalaisesta Krems Chemie AG:sta.
 
Fortumin öljytuotteiden kokonaismyynti oli 12,6 miljoonaa tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 14 prosenttia. Sähkön myynti laski kertomusvuonna 44,5 terawattituntiin, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaukolämmön ja höyryn toimitukset sen sijaan kasvoivat 11 prosenttia 11,4 terawattituntiin.
 
Liikevaihdon markkina-alueittaisessa jakaumassa ei tapahtunut kertomusvuoden aikana olennaisia muutoksia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat konsernin tärkein markkina-alue. Niiden yhteenlaskettu osuus oli kertomusvuonna 61 prosenttia.
 
Tulos
 
Fortumin tulos vuodelta 1998 oli edellisvuotista heikompi. Tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti vuoden 1998 aikana jatkunut raakaöljyn hinnan aleneminen sekä runsaan vesivoimatarjonnan aiheuttama sähkön alhainen hinta.
 
Konsernin liikevoitto vuonna 1998 oli 3 541 miljoonaa markkaa ja laski 20 prosenttia. Kertomusvuoden liikevoittoa rasittivat alhaisen raakaöljyn ja sähkön hinnan lisäksi ydinjätehuoltovastuun kattamiseksi kirjattu 202 miljoonan markan lisäkulu, joka johtui pääosin ydinjäterahaston antolainauskoron alentamisesta markkinapohjaiseksi (197 miljoonaa markkaa vuonna 1997). Vuoden 1998 liikevoittoa heikensivät lisäksi öljyn hinnan laskusta aiheutunut, pääasiassa lakisääteiseen velvoitevarastoon kohdistuva öljyn varastotappio sekä kivihiilen alentuneesta hinnasta aiheutunut varaston arvon aleneminen, yhteensä 276 miljoonaa markkaa (222 miljoonaa markkaa). Poistuneet liiketoiminnat sisältävät kantaverkkopalvelut, osakkuusyhtiö Borealiksen, polystyreeniliiketoiminnan sekä muut myydyt liiketoiminnat.

 
Merkittävimmät osakkuusyhtiöt vuonna 1998 olivat Asko, Nynäs Petroleum ja Suomen Kantaverkko (1.1.1999 alkaen Fingrid) sekä syyskuun lopulla muodostettu Birka Energi. Birka Energitä lukuunottamatta osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä. Fortumin osuus näiden osakkuusyhtiöiden tuloksista oli yhteensä 250 miljoonaa markkaa (444 miljoonaa markkaa). Birka Energi on yhdistelty suhteellisella menetelmällä 50 prosentin omistusosuuden mukaan.
 
Konsernin nettorahoituskulut vähenivät edellisvuodesta 1 298 miljoonaan markkaan (1 451 miljoonaa markkaa) ja olivat 2,6 prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 2 243 miljoonaa markkaa (2 956 miljoonaa markkaa).
 
Voitto ennen veroja oli 2 214 miljoonaa markkaa (4 895 miljoonaa markkaa). Lasku johtui heikentyneen kannattavuuden lisäksi konsernirakenteen muutoksiin liittyneistä satunnaisista eristä vuonna 1997. Kantaverkkoliiketoiminnan ja Borealiksen myyntien vaikutus oli yhteensä noin 2,4 miljardia markkaa. Vuoden 1997 satunnaisiin eriin sisältyi lisäksi 567 miljoonan markan varaus, jolla katettiin Loviisan ydinvoimalaitoksen tulevia ydinjätehuoltomaksuja.
 
Tilikaudelle kirjatut verot olivat 785 miljoonaa markkaa (547 miljoonaa markkaa). Laskennallinen verovelka kasvoi 12 miljoonaa markkaa ja oli 4 038 miljoonaa markkaa (laski 741 miljoonaa markkaa vuonna 1997).
 
Tilikauden voitto oli 1 267 miljoonaa markkaa (4 040 miljoonaa markkaa) ja tulos osaketta kohden oli 1,62 markkaa (2,70 markkaa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,8 prosenttia (9,7 prosenttia) ja oman pääoman tuotto 5,7 prosenttia (10,2 prosenttia).
 
Rahoitus ja rahoitusasema
 
Konsernin rahoitusasema säilyi vakaana kertomusvuoden aikana. Gearing (nettovelkojen suhde omaan pääomaan) oli vuoden päättyessä 93,2 prosenttia eli hieman edellisvuotta korkeampi.
 
Korollinen nettovelka oli vuoden päättyessä 23 180 miljoonaa markkaa (22 669 miljoonaa markkaa). Korollisen nettovelan määrään vaikutti merkittävästi toisaalta kertomusvuonna toteutetut osakehankinnat ja toisaalta Borealiksen sekä loppuvuodesta toteutuneiden pörssiosakkeiden myynnit. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen Suomen markkaan nähden sitä vastoin vähensi osaltaan valuuttamääräisen velan määrää markoissa. Fortumin kotimaiset yritystodistusohjelmat muutettiin euromääräisiksi ja niiden yhteismäärää kasvatettiin
1,1 miljardilla markalla.
 
Vaikka lainojen määrä lisääntyi vuoden lopulla, konsernin nettorahoituskulut alenivat 153 miljoonaa markkaa edellisestä vuodesta. Kehitykseen vaikuttivat markkinakoron ja korkomarginaalien aleneminen, keskimäärin alempi lainamäärä sekä suuremmat kurssivoitot. Nettorahoituskulut liikevaihdosta oli 2,6 prosenttia (2,4 prosenttia).
 
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Likvidejä varoja oli vuoden päättyessä yhteensä 3 352 miljoonaa markkaa (3 943 miljoonaa markkaa). Tämän lisäksi konsernilla oli käytettävissään yhteensä noin 5,5 miljardia markkaa nostamattomia valmiusluottoja.
 
Konsernin tärkeimmät lainavaluutat rahoitusleasingsopimukset mukaan lukien olivat Ruotsin kruunu (osuus noin 52 prosenttia kaikista lainoista), Suomen markka (noin 22 prosenttia) ja Yhdysvaltain dollari (osuus noin 19 prosenttia kaikista lainoista). Lainojen keskikorko suojausjärjestelyjen jälkeen oli vuoden päättyessä 5,7 prosenttia.
 
Investoinnit
 
Investointien kokonaismäärä vuonna 1998 oli 10 119 miljoonaa markkaa (10 683 miljoonaa markkaa). Investoinnit kohdistuivat suurelta osin Sähkö ja lämpö -liiketoiminnassa tehtyihin osakehankintoihin. Investointisummaan sisältyy hankittujen konserniyhtiöiden hankintahetken korollisia nettovelkoja yhteensä 4 668 miljoonaa markkaa (472 miljoonaa markkaa), josta pääosa, 4 280 miljoonaa markkaa, aiheutuu Birka Energi -konsernin muodostamisesta syyskuussa 1998.
 
Vuoden 1998 osakeinvestoinnit olivat yhteensä 6 323 miljoonaa markkaa (6 810 miljoonaa markkaa). Merkittävimmät osakehankinnat vuonna 1998 ilman hankintahetken nettovelkoja olivat:
 
Gullspång Kraft AB, Ruotsi, 545 Mmk, Karlskoga Energi och Miljö AB, Ruotsi, 223 Mmk, Regional Power Generators Ltd, Iso-Britannia, 136 Mmk, Tuusulanjärven Energia Oy, Suomi, 275 Mmk, Koillis-Pohjan Sähkö Oy, Suomi, 82 Mmk.
 
Suorista investoinneista merkittävin on Åsgardin öljy- ja kaasukentän kehittäminen Norjassa. Öljyntuotannon on määrä alkaa Åsgardilla vuoden 1999 huhtikuussa ja kaasuntuotannon vuoden 2000 lopulla. Vuoden 1998 loppuun mennessä Fortum oli investoinut 2,0 miljardia markkaa Åsgard-hankkeeseen öljyntuotannon aloittamiseksi. Tämän lisäksi Fortum arvioi investoivansa Åsgardiin vielä noin 1,2 miljardia markkaa kaasuntuotannon ja -siirron käynnistämiseksi.

 
Öljy-liiketoiminnan vähittäismyyntiverkon laajentamiseen ja uusimiseen liittyvät investoinnit olivat yhteensä 262 miljoonaa markkaa. Tästä noin kaksi kolmasosaa liittyi Suomessa sijaitseviin vähittäismyyntipisteisiin ja loppu Pietarin alueen, Baltian maiden ja Puolan liikenneasemien kehittämiseen.
 
Loviisan voimalaitoksessa aloitettiin vuonna 1998 uudistusohjelma, jonka tarkoituksena on pidentää voimalaitoksen käyttöikää ja uudistaa laitosyksiköitä tehon nostamiseksi. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2000 ja sen on arvioitu maksavan yhteensä 200 miljoonaa markkaa.
 
Fortumin kokonaisinvestointien määrän arvioidaan myös lähivuosina pysyvän korkeana. Edellytyksenä on kuitenkin investointikohteiden riittävä kannattavuus ja toisaalta kokonaisinvestointien mitoittaminen konsernin kassavirran kehitykseen.
 
T&K-toiminta
 
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Fortum-konsernissa 546 miljoonaa markkaa, joka oli 1,1 prosenttia liikevaihdosta.
 
Öljy-liiketoiminnassa jatkettiin entistä vähäpäästöisempien liikennepolttoaineiden ja ympäristömyötäisten moottoriöljyjen kehittämistä. Fortumin reformuloidut bensiinit ja vähärikkiset, vähän aromaatteja sisältävät dieselöljyt ylittävät jo nyt EU-maissa vuonna 2000 pakollisiksi tulevat bensiinien ja dieselöljyjen laatuvaatimukset. Lisäksi useimmat Fortumin liikennepolttonesteistä vastaavat jo nyt vuonna 2005 voimaan tuleviksi suunniteltuja EU:n laatuvaatimuksia.
 
Sähkön ja lämmön tuotantotapojen kehitystyö keskittyi erityisesti kaukolämpövoimaan ja teollisuuden yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) ja kaasukombivoimalaitoksiin. Fortumin avainteknologioihin kuuluvaa monen polttoaineen samanaikaisen käytön hallintaa vahvistettiin edelleen.
 
Vuosi 2000
 
Fortumin kaikissa ydinliiketoiminnoissa häiriöttömällä toiminnalla on oleellinen merkitys. Siksi konsernissa on käynnissä laaja vuosi 2000 -ohjelma. Ohjelmalla varmistetaan tietotekniikan ja teknisen infrastruktuurin häiriötön toiminta kaikissa Fortumin liiketoiminnoissa. Ohjelma kattaa muun muassa öljynjalostamojen, voima- ja lämpölaitosten, sähkönsiirron ja -jakelun sekä kiinteistöjen tekniset järjestelmät, viestiyhteydet, dataverkot sekä teknisen suunnittelun ja hallinnon tietojärjestelmät. Myös ulkopuolisille asiakkaille toimitetut järjestelmät kuuluvat ohjelman piiriin.
 
Vuosi 2000 -työ aloitettiin jo vuonna 1996, mutta kokonaisvaltaiset, koko liiketoimintaa käsittävät hankkeet käynnistettiin vuonna 1997. Valtaosa työstä valmistui vuoden 1998 loppuun mennessä osana normaaleja huolto- ja kunnossapitotöitä. Fortumin tavoitteena on saavuttaa vuosi 2000 ‑valmius kaikilta oleellisilta osiltaan viimeistään elokuussa 1999 huoltoseisokkien yhteydessä.
 
Tärkeimpien asiakkaiden ja toimittajien vuosi 2000 -valmiudet  on pyritty varmistamaan kyselyin. Kolmansien osapuolten toimittamien järjestelmien vuosi 2000 -yhteensopivuuteen Fortum voi kuitenkin vaikuttaa vain rajoitetusti.
 
Fortumin vuosi 2000 -ohjelman toteuttamiseen on osallistunut runsaat sata omaa asiantuntijaa. Tähänastiset kustannukset ovat olleet noin 80 miljoonaa markkaa. Kokonaiskustannusten arvioidaan jäävän alle 150 miljoonan markan.
 
Fortumin tekninen osaaminen tällä alueella on vahva ja konsernin johto arvioi, ettei vuosituhannen vaihteeseen liity Fortumin toiminnan kannalta merkittäviä pulmia.
 
Henkilöstö
 
Konsernin palveluksessa oli vuonna 1998 keskimäärin 19 003 henkilöä, mikä on 1 231 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäykseen vaikuttivat eniten Sähkö ja lämpö sekä Käyttö ja kunnossapito
-liiketoimintoihin hankitut uudet yhtiöt. Lisäksi vuoden 1998 keskimääräiseen lukuun sisältyy puolet eli 1991 henkilöä syyskuussa muodostetun Birka Energi -konsernin henkilöstöstä. Kemian henkilöstön lisäys aiheutuu vuoden 1997 lopulla hankitusta Krems Chemie AG:sta. Konsernin emoyhtiössä, Fortum Oyj:ssä oli henkilöstöä vuoden lopussa 23.
 
Ympäristö
 
Vuoden lopulla hallitus hyväksyi Fortumin ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikan, joka ottaa huomioon ilmastonmuutoksen yhtenä keskeisimmistä asioista. Lähtökohtana on asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen ansaitseminen, joka perustuu vastuullisuuteen kaikessa toiminnassa. Fortumille ympäristöosaaminen avaa liiketoimintamahdollisuuksia.
 
Fortumin tuotantolaitoksilla jatkettiin ympäristöjärjestelmien kehittämistä ISO 14001 -standardin mukaan.
 
Konsernirakenteen muutokset
 
Katsauskaudella Fortum hankki omistukseensa loput ruotsalaisen Gullspång Kraft AB:n osakkeista. Syyskuussa 1998 hyväksyttiin Fortumin ja Tukholman kaupungin puoliksi omistaman Birka Energin muodostaminen, jossa liitettiin yhteen Fortumin omistaman Gullspång Kraft AB:n ja Tukholman kaupungin omistaman Stockholm Energi AB:n liiketoiminnat. Birka Energi on asiakasmäärältään Ruotsin suurin ja tuotantokapasiteetiltaan kolmanneksi suurin energiayhtiö.
 
Syyskuun lopulla hankittiin 49 prosentin osuus eteläruotsalaisesta Karlskoga Energi och Miljö AB:stä. Joulukuussa 1998 Lidingön kaupunki päätti myydä omistamansa Lidingö Energi AB:n kaikki osakkeet Fortumin osakkuusyhtiö Birka Energi AB:lle. Kauppa edellyttää Lidingön kaupunginvaltuuston hyväksymistä.
 
Alkuvuodesta 1998 Fortum hankki loput 70 prosenttia Tuusulanjärven Energia Oy:n osakkeista. Lokakuussa tehdyillä kaupoilla Koillis-Pohjan Sähkö Oy:stä tuli Fortumin tytäryhtiö 54 prosentin omistuksella. Tammikuussa 1999 toteutettujen osakekauppojen jälkeen omistusosuus on 99 prosenttia.
 
Virossa marraskuussa toteutetun tarjouskilpailun perusteella Fortum hankki 95 prosenttia AS Läänemaa Elektrivörkistä.
 
Brittiläinen voimalaitosyhtiö Regional Power Generators Ltd siirtyi loppuvuodesta kokonaan Fortumin omistukseen. Yhtiö omistaa Briggin kaasuvoimalaitoksen Koillis-Englannissa. Skotlantiin perustettiin voimalaitosyhtiö Grangemouth CHP Ltd, joka rakentaa British Petroleumin jalostamolle sähköä ja lämpöä toimittavan uuden CHP-kaasuvoimalaitoksen. Fortumin osuus yhtiöstä on 75 prosenttia.
 
Thaimaassa Fortum kasvatti omistustaan Laem Chabang Power Ltd:ssä 25 prosentista 75 prosenttiin.
 
Katsauskauden jälkeen helmikuussa 1999 Fortumin tytäryhtiö Länsivoima Oyj hankki omistukseensa 28 prosenttia Espoon Sähkö Oyj:n osakkeista.
 
Elokuun 1998 alussa vahvistettiin kaupat, joilla Fortum myi 50 prosentin osuutensa polyolefiineja tuottavasta Borealis A/S:sta. Elo-syyskuun vaihteessa Fortum myi 6,7 prosentin omistuksensa malesialaisesta voimalaitosyhtiöstä Powertek Berhardista.
 
EU:n komissio on edellyttänyt Fortumin 75 prosentin omistuksen alentamista Gasum Oy:ssä 25 prosenttiin. Päätöksen mukaan omistusjärjestelyt on toteutettava ennen 3.6.1999.
 
Helmikuussa 1999 Kemia-liiketoiminta yhtiöitettiin Neste Chemicals Oy:ksi. Maaliskuun 1999 alusta Neste Oyj:n nimi muutettiin Fortum Oil and Gas Oy:ksi, Imatran Voima Oy:n nimi Fortum Power and Heat Oy:ksi ja IVO Tuotantopalvelut Oy:n nimi Fortum Service Oy:ksi. IVO Power  Engineering Oy:n nimi muutettiin vuoden 1999 alusta Fortum Engineering Oy:ksi.
 
Konsernin hallinto
 
IVO-Neste Yhtymä Oy:n perustamisen yhteydessä 26.1.1998 yhtiölle nimitettiin hallitus, joka vastaa yhtiön johtamisesta. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta. Hallitukseen kuuluvat Matti Vuoria (puheenjohtaja), Krister Ahlström (varapuheenjohtaja), Jaakko Ihamuotila, L.J. Jouhki, Heikki Marttinen, Heikki Pentti ja Gerhard Wendt.
 
Konsernin pääjohtajana toimii Heikki Marttinen.
 
EU:n komission hyväksyttyä Fortumin muodostamisen ylimääräinen yhtiökokous 25.6.1998 valitsi Fortumille hallintoneuvoston, joka vastaa yhtiön johdon valvonnasta. Hallintoneuvostoon kuuluu 17 jäsentä. Lisäksi kokouksiin osallistuu neljä henkilöstön edustajaa. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on yksi vuosi.
 
Strategian mukaisen uuden liiketoimintarakenteen muodostamisen jälkeen hallitus nimitti 2.11.1998 johtajat konsernin viidelle liiketoiminnalle. Nimitykset astuivat voimaan vuoden 1999 alusta.
 
Yhtiökokoukset
 
Perustava yhtiökokous 26.1.1998 hyväksyi yhtiön perustamiskirjan osakemerkintöineen ja yhtiöjärjestyksen. Kokous valitsi yhtiölle myös hallituksen, pääjohtajan ja tilintarkastajat.
 
Ylimääräinen yhtiökokous 9.4.1998 hyväksyi omistusjärjestelyjä ym. koskevan sopimuksen. Suomen valtio ja IVO-Neste Yhtymä sopivat valtion omistamien Nesteen osakkeiden siirrosta IVO-Neste Yhtymälle apporttina IVO-Neste Yhtymän osakkeita vastaan.
 
Ylimääräinen yhtiökokous 28.4.1998 päätti muuttaa yhtiön julkiseksi osakeyhtiöksi ja liittää yhtiön osakkeet arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiökokous päätti myös Nesteen osakkeenomistajille tehtävään vaihtotarjoukseen liittyen yhtiön osakepääoman korottamisesta.
 
Ylimääräinen yhtiökokous 17.6.1998 päätti muuttaa yhtiön nimen IVO-Neste Yhtymä Oyj:stä Fortum Oyj:ksi.

 
Ylimääräinen yhtiökokous 25.6.1998 päätti yhtiöjärjestykseen tehtävistä lisäyksistä, jotka koskivat hallintoneuvostoa ja sen tehtäviä sekä osakkeiden lunastusvelvollisuus-lauseketta. Samassa yhtiökokouksessa päätettiin myös Suomen valtiolle ja Kansaneläkelaitokselle suunnattavasta uusmerkinnästä, jossa näiden omistamat IVOn osakkeet siirrettiin Fortumille apporttina Fortumin osakkeita vastaan.
 
Ylimääräinen yhtiökokous 8.9.1998 päätti valtuuttaa yhtiön hallituksen yhden vuoden kuluessa päättämään yhtiön osakepääoman korottamisesta henkilöstöannilla ja henkilöstön kannustinjärjestelmään liittyvästä optiolainan ottamisesta sekä optio-oikeuksien antamisesta yhtiön tai sen tytäryhteisöjen johtoon kuuluville henkilöille osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen.
 
Ylimääräinen yhtiökokous 17.11.1998 peruutti 8.9.1998 hallitukselle annetun valtuutuksen optio-oikeuksista ja antoi hallitukselle uuden vastaavan valtuutuksen optio-oikeuksien antamiseen.
 
Näkymät vuodelle 1999
 
Raakaöljyn hintaan ei odoteta merkittäviä muutoksia vuoden alkupuolella. Vuoden alussa öljyn kansainvälinen jalostusmarginaali on ollut erittäin alhainen. Fortumin jalostamoiden marginaalit pysyvät edelleen kansainvälistä viitemarginaalia parempina. Hintakilpailu Suomen öljytuotemarkkinoilla jatkuu kireänä.
 
Kaasun kysyntä Suomessa kasvaa edelleen. Useiden kaasua käyttävien voimalaitosten suunnittelua on lykätty alhaisen sähkönhinnan vuoksi. Pitemmällä tähtäyksellä kaasun kilpailukyky lisääntyy erityisesti kaupunkien ja teollisuuslaitosten CHP-hankkeissa. Gasumin osakemyynnin valmistelut ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti.
 
Sähkönhinta on säilynyt erittäin alhaisella tasolla, eikä tähän ole näköpiirissä olennaisia muutoksia. Uuden voimalaitoskapasiteetin rakentamistarve pohjoismaiden markkinoilla on lähivuosien aikana vähäinen. Jakelutoiminnan rakenteiden muutos jatkuu kuitenkin vilkkaana pohjoismaissa, minkä seurauksena erityisesti jakeluyhtiöiden omistus keskittyy.
 
Ydinliiketoimintoihin kuulumattomien omistusten ja omaisuuserien myyntien valmistelu on edennyt suunnitellusti. Fortumin liiketoiminnan johtamisjärjestelmiä kehitetään edelleen toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
 
Mikäli öljyn ja sähkön markkinahinnat pysyvät vuoden 1999 alun alhaisella tasolla, Fortumin vuoden 1999 toiminnallisen tuloksen arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin kuluneena vuonna.
 
Ehdotus voittovarojen käytöksi
 
Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.1998 on 7 919 miljoonaa markkaa, josta  jakokelpoiset varat ovat 7 919 miljoonaa markkaa. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.1998 on  989 240 073,92 markkaa.
 
Hallitus ehdottaa, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 1998 osinkoa 0,75 markkaa osaketta kohti eli yhteensä 588 586 976,25 markkaa ja varaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin käytettäväksi 500 000 markkaa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovaroihin.
 
Helsingissä maaliskuun 8. päivänä 1999
 
Fortum Oyj
Hallitus
 
LIITTEET
 
Konsernin tuloslaskelma, konsernin liikevaihto liiketoiminnoittain konsernin liikevoitto liiketoiminnoittain, konsernin tase, konsernin tunnusluvut, konsernin vastuut
 
JAKELU
 
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
 
 
LISÄTIETOJA:
pääjohtaja Heikki Marttinen, 09 -6185 8210
talousjohtaja Eero Aittola, 09 - 6185 8202
corporate controller Jari Mäntylä, 09 - 6185 8223
viestintäjohtaja Antti Ruuskanen, 09 - 6185 8207
viestintäpäällikkö Raija Norppa-Rahkola, 09 - 6185 8218
 
 
 
Fortum Oyj
 
 
Antti Ruuskanen
viestintäjohtaja
 
 
 

 
FORTUM-KONSERNI 1.1.-31.12.1998
Tilintarkastettu
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TULOSLASKELMA
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
10-12/
10-12/
1-12/
1-12/
1-12/
1-12/
 
1998
1997
1998
1997
1998
1997
 
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
 
mk
mk
mk
mk
euro
euro
Liikevaihto
12457
17037
50501
60044
8494
10099
Osuus osakkuusyritysten
 
 
 
 
 
 
voitosta (tappiosta)
26
160
250
444
42
75
Liiketoiminnan muut tuotot
282
320
605
628
102
105
Poistot ja arvonalentumiset
-658
-737
-2950
-2779
-496
-467
Liiketoiminnan muut kulut
-10960
-15490
-44865
-53930
-7547
-9071
Liikevoitto
1147
1290
3541
4407
595
741
Rahoitustuotot ja -kulut
-377
-417
-1298
-1451
-218
-244
Voitto ennen satunnaisia
 
 
 
 
 
eriä ja veroja
770
873
2243
2956
377
497
Satunnaiset tuotot
0
69
63
3644
11
613
Satunnaiset kulut
-1
-856
-92
-1705
-16
-287
Voitto ennen veroja
769
86
2214
4895
372
823
Välittömät verot
 
 
 
 
 
 
Tilikauden ja aikaisempien
 
 
 
 
 
 
tilikausien verot
-253
-140
-773
-1288
-130
-216
Laskennallisen verovelan
 
 
 
 
 
 
muutos
-33
37
-12
741
-2
124
Yhteensä
-286
-103
-785
-547
-132
-92
Vähemmistöosuus
-38
-94
-162
-308
-27
-52
Tilikauden voitto
445
-111
1267
4040
213
679
 
 
 
 
 
 
 
Tulos/osake, mk (euro)
 
 
1,62
2,70
0,27
0,45
Osakkeiden lukumäärä,
1 000 kpl   1)
784783
784783
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Osakkeiden luku-
määrä vuoden 1998
lopussa
 
 
 
 

 
KONSERNIN LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
10-12/
10-12/
1-12/
1-12/
1-12/
1-12/
 
1998
1997
1998
1997
1998
1997
 
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
 
mk
mk
mk
mk
euro
euro
 
 
 
 
 
 
 
Öljynetsintä ja -tuotanto
152
340
866
1244
146
209
Öljy
6393
10560
28183
37882
4740
6371
Kaasu
1067
1208
3868
3655
651
615
Sähkö ja lämpö
2921
3136
10216
10896
1718
1833
Käyttö ja kunnossapito
480
475
1487
1371
250
231
Engineering
729
652
2120
2179
357
367
Energianmittaus
138
120
537
413
90
69
Kemia
1167
1398
5397
4771
908
802
Muut liiketoiminnat
345
279
1025
887
172
149
Liiketoimintojen välinen
 
 
 
 
 
 
myynti
-935
-1190
-3198
-3908
-538
-657
Yhteensä
12457
16978
50501
59390
8494
9989
Poistuneet liiketoiminnat    1)
-
59
-
654
-
110
Liikevaihto
12457
17037
50501
60044
8494
10099
 
 
 
 
 
 
 
1) Sisältää Kantaverkkopalvelut, polystyreeniliiketoiminnan sekä muut myydyt liiketoiminnat.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
10-12/
10-12/
1-12/
1-12/
1-12/
1-12/
 
1998
1997
1998
1997
1998
1997
 
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
milj.
 
mk
mk
mk
mk
euro
euro
Öljynetsintä ja -tuotanto
-1
169
72
532
12
89
Öljy
111
25
854
544
144
91
Kaasu
125
100
385
372
65
63
Sähkö ja lämpö
779
602
2210
2066
372
347
Käyttö ja kunnossapito
24
44
46
92
8
15
Engineering
60
68
50
80
8
13
Energianmittaus
10
9
58
32
10
5
Kemia
-15
38
111
153
19
26
Muut liiketoiminnat
83
19
-173
-39
-30
-5
Eliminoinnit
-29
5
-72
-20
-13
-3
Yhteensä
1147
1079
3541
3812
595
641
Poistuneet liiketoiminnat     1)
-
211
-
595
-
100
Liikevoitto
1147
1290
3541
4407
595
741
 
 
 
 
 
 
 
1) Sisältää Kantaverkkopalvelut, osakkuusyhtiö
 
 
 
Borealiksen, polystyreeniliiketoiminnan sekä muut
 
 
 
myydyt liiketoiminnat.
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TASE
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.12.
31.12.
31.12.
31.12.
 
 
 
1998
1997
1998
1997
 
 
 
milj.
milj.
milj.
milj.
 
 
 
mk
mk
euro
euro
VASTAAVAA
 
 
 
 
 
 
Pysyvät vastaavat
 
 
52590
52438
8845
8819
Vaihtuvat vastaavat
 
 
 
 
 
 
Vaihto-omaisuus
 
 
3427
4383
576
737
Saamiset
 
 
7087
8625
1192
1451
Rahavarat
 
 
3352
3943
564
663
Yhteensä
 
 
13866
16951
2332
2851
Yhteensä
 
 
66456
69389
11177
11670
 
 
 
 
 
 
 
VASTATTAVAA
 
 
 
 
 
 
Oma pääoma 
 
 
 
 
 
 
Osakepääoma
 
 
15696
15656
2640
2633
Muu oma pääoma
 
 
7937
7712
1335
1297
Yhteensä
 
 
23633
23368
3975
3930
Vähemmistöosuus
 
 
1249
1747
210
294
Pakolliset varaukset
 
 
379
219
64
37
Laskennallinen verovelka
 
 
4038
4252
679
715
Pitkäaikainen vieras pääoma
 
 
23555
25379
3961
4268
Lyhytaikainen vieras pääoma
 
 
13602
14424
2288
2426
Yhteensä
 
 
66456
69389
11177
11670
 
 
 
 
 
 
 
Oma pääoma / osake,
mk (euro)
 
30,11
29,78
5,06
5,01
Osakkeiden lukumäärä,
1 000 kpl    1)
784783
784783
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Osakkeiden luku-
määrä vuoden 1998
lopussa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
 
 
31.12.
31.12.
31.12.
31.12.
 
 
 
1998
1997
1998
1997
 
 
 
 
 
 
 
Korollinen nettovelka,
milj.mk milj.euro)
23 180
22 669
3 898
3 813
Sijoitetun pääoman
tuotto, %
 
7,8
9,7
 
 
Oman pääoman tuotto, %
 
 
5,7
10,2
 
 
Gearing, %
 
 
93
90
 
 
Omavaraisuusaste, %
 
 
38
37
 
 
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 
 
 
 
 
 
 
milj.mk (milj.euro) 1)
10119
10683
1702
1797
Henkilöstö keskimäärin
 
 
19003
17772
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Sisältää hankit-
tujen konserni-
yhtiöiden hankinta-
hetken korollisia
 
 
nettovelkoja 1998:
4 668 milj.mk ja
 
 
 
1997: 472 milj.mk.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN VASTUUT
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.12.
31.12.
31.12.
31.12.
 
 
 
1998
1997
1998
1997
 
 
 
milj.
milj.
milj.
milj.
 
 
 
mk
mk
euro
euro
Vastuusitoumukset
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Omasta puolesta
 
 
 
 
 
 
Velan vakuudeksi
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
 
2031
3893
341
655
Kiinteistökiinnitykset
 
 
899
1628
150
274
Yrityskiinnitykset
 
 
315
372
53
62
Irtaimistokiinnitykset
 
 
310
318
52
54
Muista sitoumuksista
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
 
415
195
70
33
Kiinteistökiinnitykset
 
 
820
1341
138
225
Takaisinostovastuut
 
 
64
68
11
11
Muut vastuusitoumukset
 
 
1216
1153
205
194
Yhteensä
 
 
6070
8968
1020
1508
 
 
 
 
 
 
 
Osakkuusyritysten puolesta
 
 
 
 
 
 
Takaukset
 
 
1478
320
249
54
Muut vastuusitoumukset
 
 
-
182
-
30
Yhteensä
 
 
1478
502
249
84
 
 
 
 
 
 
 
Konserniyhtiöiden
johdon puolesta
 
 
 
 
 
Takaukset
 
 
0
0
0
0
 
 
 
 
 
 
 
Muiden puolesta
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
 
48
0
8
0
Kiinteistökiinnitykset
 
 
-
3
-
1
Irtaimistokiinnitykset
 
 
2
21
0
3
Takaukset
 
 
219
1230
37
207
Muut vastuusitoumukset
 
 
224
56
38
9
Yhteensä
 
 
493
1310
83
220
 
 
 
 
 
 
 
Yhteensä
 
 
8041
10780
1352
1812
 
 
 
 
 
 
 
Käyttöleasingvastuut
 
 
 
 
 
 
Vuoden sisällä erääntyvät
 
 
244
142
41
24
Yli vuoden kuluttua
erääntyvät
 
940
291
158
49
Yhteensä
 
 
1184
433
199
73
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitusleasing-
sopimukset on kirjattu
taseeseen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ydinjätehuoltovastuu
 
 
2732
2624
459
441
Ydinjätehuoltorahaston
rahasto-osuus
-1963
-1648
-330
-277
Velkana taseessa    1)
 
 
-769
-775
129
34
 
 
 
 
 
 
 
1) Vakuutena
kiinnitetyt haltija-
velkakirjat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Johdannaissopimukset
31.12.
 
 
31.12.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Korko- ja
valuuttajohdannaiset
Kohde- etuuden
arvo
Käypä arvo
Tu-louttamatta
Kohde- etuuden
arvo
Käypä arvo
Tu-lout-tamatta
milj.mk
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Korko- ja obligaatiotermiinit
-
-
-
7284
1
1
Koronvaihtosopimukset
9237
-191
-191
5529
-14
-14
Korko-optiot
 
 
 
 
 
 
Ostetut
197
0
0
120
0
0
Asetetut
1404
-17
-17
1355
-36
-36
Valuuttatermiinit
11609
56
-5
18163
-39
-12
Valuutanvaihtosopimuk-set
3182
175
0
2613
173
1
Valuuttaoptiot
 
 
 
 
 
 
Ostetut
555
-3
-3
760
-4
-4
Asetetut
555
6
6
733
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Raakaöljy ja
öljytuotteet
Määrä
1000 bbl
Käypä
arvo
Tu-loutta-matta
Määrä
1000 bbl
Käypä
arvo
Tu-lout-
tamatta
 
 
milj.
milj.
 
milj.
milj.
 
 
mk
mk
 
mk
mk
Myyntisopimukset
9585
30
30
12867
89
0
Ostosopimukset
2586
-11
-11
9132
-50
0
Optiot
 
 
 
 
 
 
Ostetut
325
1
1
275
0
0
Asetetut
425
0
0
600
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sähköjohdannaiset
Määrä
TWh
Käypä
arvo
Tulout-tamat-ta
Määrä
TWh
Käypä
arvo
Tulout-tamat-ta
 
 
milj.
milj.
 
milj.
milj.
 
 
mk
mk
 
mk
mk
 
 
 
 
 
 
 
Myyntisopimukset
19
197
221
6
-22
-5
Ostosopimukset
22
-242
-242
9
1
1
Optiot
 
 
 
 
 
 
Ostetut
0
0
0
-
-
-
Asetetut
1
0
0
-
-
-
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Muihin vastuusitoumuksiin sisältyy enimmillään 60 miljoonan
D-markan suuruinen petrokemian ja muovien hintakehitykseen  
vuosina 1996-1999 sidottu vuokravastuu, joka tilinpäätöshetken       
hinnoin ei toteudu.
 
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin siltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muiden sopimusten käypä arvo perustuu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvonmääritysmalleihin.                                           
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
milj.mk
1-3/98
4-6/98
7-9/98
10-12/98
1-12/98
 
 
 
 
 
 
Öljynetsintä ja -tuotanto
266
224
224
152
866
Öljy
7695
7142
6953
6393
28183
Kaasu
1317
790
694
1067
3868
Sähkö ja lämpö
3000
2302
1993
2921
10216
Käyttö ja kunnossapito
293
357
357
480
1487
Engineering
391
536
464
729
2120
Energianmittaus
111
157
131
138
537
Kemia
1518
1419
1293
1167
5397
Muut liiketoiminnat
193
238
249
345
1025
Liiketoimintojen välinen myynti
-806
-729
-728
-935
-3198
Yhteensä
13978
12436
11630
12457
50501
Poistuneet liiketoiminnat 
-
-
-
-
-
Liikevaihto
13978
12436
11630
12457
50501
 
 
 
 
 
 

 
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
milj.mk
1-3/97
4-6/97
7-9/97
10-12/97
1-12/97
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Öljynetsintä ja -tuotanto
325
213
366
340
1244
Öljy
9045
8928
9349
10560
37882
Kaasu
1042
775
630
1208
3655
Sähkö ja lämpö
3187
2364
2209
3136
10896
Käyttö ja kunnossapito
281
309
306
475
1371
Engineering
460
573
494
652
2179
Energianmittaus
89
108
96
120
413
Kemia
1133
1261
979
1398
4771
Muut liiketoiminnat
183
204
221
279
887
Liiketoimintojen välinen myynti
-977
-821
-920
-1190
-3908
Yhteensä
14768
13914
13730
16978
59390
Poistuneet liiketoiminnat  1)
239
200
156
59
654
Liikevaihto
15007
14114
13886
17037
60044
 
 
 
 
 
 
1) Sisältää kantaverkkopalvelut, polystyreeniliiketoiminnan sekä muut myydyt liiketoiminnat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
milj.mk
1-3/98
4-6/98
7-9/98
10-12/98
1-12/98
 
 
 
 
 
 
Öljynetsintä ja -tuotanto
35
25
13
-1
72
Öljy
70
277
396
111
854
Kaasu
142
52
66
125
385
Sähkö ja lämpö
958
406
67
779
2210
Käyttö ja kunnossapito
26
-13
9
24
46
Engineering
-16
-2
8
60
50
Energianmittaus
12
25
11
10
58
Kemia
63
60
3
-15
111
Muut liiketoiminnat
-56
-133
-67
83
-173
Eliminoinnit
-11
-12
-20
-29
-72
Yhteensä
1223
685
486
1147
3541
Poistuneet liiketoiminnat 
-
-
-
-
-
Liikevoitto
1223
685
486
1147
3541
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
milj.mk
1-3/97
4-6/97
7-9/97
10-12/97
1-12/97
 
 
 
 
 
 
Öljynetsintä ja -tuotanto
153
69
141
169
532
Öljy
57
201
261
25
544
Kaasu
158
55
59
100
372
Sähkö ja lämpö
769
478
217
602
2066
Käyttö ja kunnossapito
52
-13
9
44
92
Engineering
11
13
-12
68
80
Energianmittaus
6
14
3
9
32
Kemia
42
51
22
38
153
Muut liiketoiminnat
-100
-59
101
19
-39
Eliminoinnit
-18
-12
5
5
-20
Yhteensä
1130
797
806
1079
3812
Poistuneet liiketoiminnat   1)
197
112
75
211
595
Liikevoitto
1327
909
881
1290
4407
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Sisältää Kantaverkkopalvelut, osakkuusyhtiö Borealiksen, 
polystyreeniliiketoiminnan sekä muut myydyt liiketoiminnat. 
                                           
Valuuttakurssi: 1 EUR = 5,94573 FIM