Hallitus kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon

Fortum Oyj
Lehdistötiedote
6.11.2008


Hallitus kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon

Hallituksen tänään julkaiseman ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana on
taata energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuus Suomessa. Strategia
kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon; uusiutuviin ja
ydinvoimaan. Lisäksi strategia nostaa energian säästön ja tehokkuuden entistä
konkreettisemmiksi tavoitteiksi. Tavoitteet ovat oikeita - on hyvä, että
nykyisestä taloudellisen tilanteen epävarmuudesta huolimatta ilmastonmuutoksen
vastaista työtä jatketaan.

”Tavoitteet ovat mielestämme oikeita ja niitä on helppo tukea. Toisaalta
hallituksen esittämät keinot istuvat osin huonosti avoimille kansainvälisille
energiamarkkinoille. Strategia toteaa Suomen olevan osa pohjoismaista
sähkömarkkinaa, ja että sekä sähkön tukku- että vähittäismarkkinat yhdentyvät
Euroopassa muutamassa vuodessa. Tästä huolimatta monet keinot ovat täysin
kotimaisia aiheuttaen tehokkuustappioita, lisäkustannuksia ja kilpailun
vääristymiä”, sanoo Fortumin kehitysjohtaja Timo Karttinen.

Nykyisillä alueellisilla markkinoilla sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen,
mutta strategiassa keskitytään kansalliseen sähkönkulutukseen.
Sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa olisi otettava huomioon
laajemman alueen sähkönkulutuksen ja -tuotannon kehittyminen.
Ydinvoiman osalta strategia jättää uusien voimalaitosten määrän vielä auki.

Kansallinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä kuluttajalle kallein ratkaisu

Strategia lähtee siitä, että Suomi saavuttaa sille esitetyn tavoitteen nostaa
uusiutuvan energian osuus 38 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020
mennessä. Asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa, mutta kysymykset
kustannuksista ja työvoiman riittävyydestä esimerkiksi metsähakkeen korjuun
järjestämiseksi ja hyödyntämiseksi jäävät avoimiksi.

Uusiutuvan energian tavoitteeseen pyritään kotimaisin keinoin, ja sähkön
tuotannossa tullaan ottamaan käyttöön kansallinen syöttötariffi. Kansallisia
tukia asetettaessa olisi kuitenkin viitteenä käytettävä muiden maiden tukia, ei
yksin kotimaisia tuotantokustannuksia. Kun teknologiat, polttoaineet ja sähkö
kulkevat vapaasti maasta toiseen, eivät investoinnit jää Suomeen ilman
kansainvälisesti kilpailukykyisiä tukia. Siksi Suomenkin tulisi valmistautua
yhteisiin, ensi vaiheessa pohjoismaisiin, uusiutuvan sähkön tukiin. Strategia
pitää useamman maan yhteistä tukijärjestelmää ongelmallisena, koska se vie
investoinnit sinne, missä ne voidaan toteuttaa pienimmillä kustannuksilla.
Toisaalta myönnetään että tuet jäävät suomalaisten maksettaviksi.

Merituulivoiman rakentaminen Suomen olosuhteisiin on suhteellisen kallista.
Tuulivoimainvestointeja tulee tukien lisäksi edistää myös virtaviivaistamalla
lupamenettelyä, jonka tulisi tapahtua samoin perustein kaikille toimijoille ja
kaikkialla Suomessa. On hyvä, että merituulivoima-alueiden hinnoitteluun
kiinnitetään huomiota ja että lähtökohtana ovat suuret tuulipuistot.

Energiatehokkuutta sähköautoilla ja lämpöpumpuilla

Liikenteen 10 %:n uusiutuvan energian tavoitteen osalta strategia ei selkeästi
totea pyrkiikö Suomi täyttämään sen yksin biopohjaisilla liikennepolttoaineilla.
Ainakin osin tuonnin varassa oleviin biopolttoaineisiin verrattuna uusiutuvalla
sähköllä kulkevien sähköautojen avulla tavoite voidaan saavuttaa sekä
kustannusten että ilmaston kannalta edullisemmin.

Sähköautot ovat lämpöpumppujen ohella esimerkki siitä, että sähkön käyttöä
järkevästi lisäämällä voidaan kokonaisenergian käyttöä vähentää. Lämpöpumppujen
käytölle asetettu 5 TWh:n tavoite vastaa lähes kaikkien Suomen 250 000
öljylämmitteisen pientalon siirtämistä lämpöpumpuilla lämmitettäviksi. Tämä
lisäisi sähkön kulutusta noin 2 TWh:lla, mikä vastaa noin 2 % odotetusta
sähkönkulutuksesta vuonna 2020.

Ilmasto- ja energiastrategian lähtökohta on, että maailma muuttuu ja uutta
tietoa saadaan jatkuvasti. Näin ollen myös asetettuja tavoitteita voitaisiin
tarkentaa tiedon karttuessa. Olisikin eduksi, jos hallitus määrittäisi jo nyt,
miten strategiaa tullaan seuraamaan ja mahdollisesti myös arvioimaan tavoitteita
uudelleen.


Fortum Oyj
Konserniviestintä


Lisätietoja: Timo Karttinen, kehitysjohtaja, Fortum Oyj, 050 453 6555