Hyvä tulos kausivaihtelusta, matalista spot-hinnoista sekä heikosta ruplasta huolimatta

 

Espoo, Suomi, 2014-07-18 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2014 18.7.2014 klo 9.00 EEST

Huhti-kesäkuu 2014

  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 255 (289) miljoonaa euroa, -12 %
  • Liikevoitto oli 295 (429) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 41 (140) miljoonaa euroa (pääasiassa Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myyntivoitto)
  • Osakekohtainen tulos oli 0,28 (0,35) euroa, -20 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,05 (0,12) euroa. Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myyntivoiton osakekohtainen vaikutus oli 0,08 euroa.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 455 (282) miljoonaa euroa, +61 %
  • Suomen hallitus päätti luopua voimalaitosveron esittämisestä (windfall-vero)
  • Russia-segmentin ruplamääräinen tavoite (18,2 miljardia ruplaa), joka on määrä saavuttaa vuoden 2015 aikana, on ennallaan, mutta euromääräinen tulostaso vaihtelee ja on nykyisillä vaihtokursseilla alle 500 miljoonaa euroa


Tammi-kesäkuu 2014

  • Vertailukelpoinen liikevoitto oli 732 (813) miljoonaa euroa
  • Liikevoitto oli 2 629 (905) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 1 897 (93) miljoonaa euroa (pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
  • Osakekohtainen tulos oli 2,81 (0,80) euroa, +251 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,14 (0,08) euroa. Eniten vaikutti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto, 2,08 euroa/osake
  • Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myynnit saatettiin päätökseen
  • Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1,022 (749) miljoonaa euroa, +36 %

Tunnuslukuja

II/14

II/13*

I-II/2014

I-II/2013

2013*

LTM**

Liikevaihto, milj. euroa

1 016

1 205

2 489

2 858

5 309

4 940

Liikevoitto, milj. euroa

295

429

2 629

905

1 508

3 232

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa

255

289

732

813

1 403

1 322

Tulos ennen veroja, milj. euroa

284

388

2 626

878

1 398

3 146

Tulos/osake, euroa

0,28

0,35

2,81

0,80

1,36

3,36

Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa

455

282

1 022

749

1 548

1 821

Oma pääoma/osake, euroa

 

 

12,86

10,89

11,28

 

Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa

 

 

5 008 

7 975

7 793

 

 

Tunnuslukuja

2013*

LTM**

Sijoitetun pääoman tuotto, %

9,0

18,4

Oman pääoman tuotto, %

12,0

28,2

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

3,7

1,3

Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)

3,9

2,6

Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värme rahoitusta

3,4

2,2

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta; katso sivu 6 sekä Liitteet 2 ja 4.

** LTM, Last 12 months = Viimeiset 12 kuukautta


 

Yhteenveto näkymistä 

  • Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa
  • Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014, poislukien mahdolliset yrityskaupat
  • Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2014 tukkumyynnistä on suojattu noin 55 % hintaan 45 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu noin 30 % hintaan 41 euroa/MWh
  • Tavoite saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso (EBIT) Russia-segmentissä vuoden 2015 aikana on perustunut 18,2 miljardin Venäjän ruplan kurssitasoon vuonna 2008. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteen ennallaan. Euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssimuutosten vuoksi ja tällä hetkellä epäedullinen vaihtokurssi johtaa alempaan euromääräiseen tulostasoon.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

”Sähkön spot-hinnat olivat edelleen alavireiset. Vaikka sähkön tukkuhinta on laskenut, erilaiset verot, maksut ja tuet kasvattavat loppukuluttajan energiakustannuksia. Päästöjen vähentämisen tulisi olla EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapolitiikan ensisijainen tavoite. Näin voidaan edistää investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen rasittamalla mahdollisimman vähän niin kuluttajien kuin teollisuudenkin kukkaroa. EU:n laajuiset, kilpailukykyiset ja vahvasti yhtenäiset sisämarkkinat, joilla myös uusiutuvaa energiaa kehitettäisiin markkinaperusteisesti, parantaisivat kilpailukykyä ja vähentäisivät ympäristövaikutuksia sekä lisäisivät sähkön saatavuutta ja toimitusvarmuutta EU-alueella.”

 

Suomen hallitus päätti kesäkuussa, ettei ennen vuotta 2004 rakennettuun vesi-, ydin- ja tuulivoimaan kohdistuvaa voimalaitosveroa (windfall-veroa) otetakaan käyttöön. Hallituksen päätös on erittäin tervetullut, ja lopullista päätöstä asiasta odotetaan eduskunnalta syksyllä 2014. Toiminta- ja sääntely-ympäristön ennakoitavuus on jatkossakin elintärkeää pääomaintensiiviselle energiateollisuudelle.

Vuoden 2014 toisella neljänneksellä sähkönkysyntä oli sekä Pohjoismaissa että Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä edellisvuoden tasolla.


Fortumin saavuttama sähkön hinta laski. Ydinvoimaa tuotettiin vähemmän pääosin osakkuusyhtiöiden vuosihuoltojen keston ja ajoitusten vuoksi. Kasvanut vesivoimatuotanto vaikutti positiivisesti tulokseen ja tasoitti hieman pienemmän ydinvoimatuotannon ja alempien sähkönhintojen vaikutusta. Sekä lämmönmyynti- että sähkönsiirtomäärät olivat pienemmät, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti. Russia-segmentin parantunut sähkön ja lämmön myyntikate, pienemmät luottotappiot sekä toiminnan tehostaminen vaikuttivat positiivisesti tulokseen. Operatiivisen liiketoiminnan kassavirta jatkui vahvana.

 

Venäjän tytäryhtiö OAO Fortum hankittiin vuonna 2008. Tavoite saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso Russia-segmentissä vuoden 2015 aikana perustui sen hetkiseen Venäjän ruplan kurssitasoon vastaten 18,2 miljardia ruplaa. Kuten aiemmin on tiedotettu, Russia-segmentin tulokseen vaikuttaa pääasiassa valuuttakurssien vaihtelu sekä myös Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa ennallaan, mutta euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen. Tällä hetkellä heikompi rupla tuo pienemmän tuloksen euroissa. Fortum tekee kaikkensa lieventääkseen negatiivisia vaikutuksia.


Vuonna 2013 tehdyn sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisen arvioinnin päätelmien mukaisesti myimme Norjan sähkönsiirtoliiketoimintamme. Myynnistä ilmoitettiin vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä ja se saatettiin päätökseen toisella neljänneksellä. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksien arviointi jatkuu suunnitellusti.

Keskitymme jatkossa strategiamme mukaisesti vähäpäästöiseen sähköntuotantoon, energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) ja myyntiin sekä innovatiivisiin asiakasratkaisuihin. Pyrimme tehokkuuteen kaikissa toiminnoissamme nykyistä liiketoimintakokonaisuutta optimoimalla sekä hallitsemalla kuluja ja käyttöpääomaa.”


 

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2013 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

 

Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kasvuprojektit sisältävän kulutason arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

 

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii käyttämään muita keinoja kuin irtisanomisia aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Kesäkuun loppuun mennessä Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 400 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa. Vuoden 2013 loppuun mennessä yhtiö oli onnistunut vähentämään kulujaan vuositasolla noin puolella tavoitellusta 150 miljoonasta eurosta. Myös käyttöpääoman tehokkuutta on parannettu. Tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaan ja saatetaan päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä.


Sähkönsiirtoliiketoiminnan arviointi

Maaliskuussa Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien ryhmä. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin loppuun kesäkuussa 2014. Molempien kauppojen myyntivoitot on vastaavasti kirjattu Distribution-segmentin ensimmäisen ja toisen neljänneksen tuloksiin.


Fortum arvioi parhaillaan liiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu markkinoiden ja maakohtaisen sääntelyn kehityksestä.

Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntipäätös liittyy sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden strategiseen arviointiin, joka tehtiin vuonna 2013. Fortum ilmoitti strategisen arvioinnin lopputuloksesta ja Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä joulukuussa 2013. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä ilmoitettiin huhtikuussa 2014.


Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään nyt yhteisyrityksenä ja konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (Liite 2). Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

 

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 tapahtunutta organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty vuoden 2014 alusta alkaen, ja tämän takia yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta.

 

Taloudelliset tulokset

 

Huhti-kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä 1 016 (1 205) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 255 (289) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 295 (429) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 41 (140) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan ja lämpöliiketoiminnan myyntivoitto sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. euroa

II/14

II/13

I-II/2014

I-II/2013

2013

    LTM

Power and Technology

487

548

1 072

1 213

2 252

2 111

Heat, Electricity Sales and Solutions

269

308

715

839

1 516

1 392

Russia

234

251

567

595

1 119

1 091

Distribution

148

227

449

566

1 064

947

Muut

14

14

28

29

63

62

Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus

-101

-95

 
-234

 
-266

-478

-446

Eliminoinnit

-35

-49

-108

-119

-228

-217

Yhteensä

1 016

1 205

2 489

2 858

5 309

4 940

 

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin  

Milj. euroa

II/14

II/13

I-II/2014

I-II/2013

2013

     LTM

Power and Technology

183

210

434

513

859

780

Heat, Electricity Sales and Solutions

11

13

 
59

 
70

109

98

Russia

28

20

102

61

156

197

Distribution

45

60

164

197

332

299

Muut

-13

-14

-27

-28

-54

-53

Yhteensä

255

289

732

813

1 403

1 322

 

Liikevoitto segmenteittäin   

Milj. euroa

II/14

II/13

   I-II/
2014

I-II/
2013

2013

     LTM

Power and Technology

151

338

413

600

922

735

Heat, Electricity Sales and Solutions

 
67

 
24

 
112

 
75

 
134

 
171

Russia

28

20

101

61

156

196

Distribution

63

61

2 030

197

349

2 182

Muut

-13

-14

-28

-28

-53

-53

Yhteensä

295

429

2 629

905

1 508

3 232

 

Tammi-kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 2 489 (2 858) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 732 (813) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 2 629 (905) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 1 897 (93) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan ja lämpöliiketoiminnan myyntivoitot sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-kesäkuussa 109 (112) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 48 (51) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (Liite 12).


Konsernin nettorahoituskulut olivat 113 (140) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 0 (-6) miljoonaa euroa.


Tulos ennen veroja oli 2 626 (878) miljoonaa euroa.


Kauden verot olivat yhteensä 124 (160) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 4,7 % (18,2 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Veroprosentti oli 20,6 % (21,0 %), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

 

Kauden tulos oli 2 502 (718) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 2,81 (0,80) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,14 (0,08) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

 

Rahavirta

Tammi-kesäkuussa 2014 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 273 miljoonalla eurolla 1 022 (749) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin toteutuneista valuuttakurssieroista, joiden positiivinen vaikutus oli 293 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi alempi käyttökate (EBITDA). Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 155 (-138) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 81 miljoonalla eurolla 330 (411) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat yhteensä 2 817 (37) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myynnistä. Investointien rahavirta oli yhteensä 2 706 (-248) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, kasvoi 3 226 miljoonalla eurolla 3 727 (501) miljoonaan euroon.


Varat käytettiin osittain 977 miljoonan euron osinkoihin huhtikuussa ja 1 856 miljoonan euron korollisten velkojen maksuun. Rahavarat kauden lopussa olivat 2 157 (1 265) miljoonaa euroa.

 

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 1 318 miljoonalla eurolla 22 030 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 23 348) sisältäen pitkäaikaisten varojen vähenemisen, 787 miljoonaa euroa. Muuntoerojen vaikutus aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli -360 miljoonaa euroa ja divestointien vastaavasti -292 miljoonaa euroa.

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa, raportoitiin Myytävänä olevat omaisuuserät -osiossa vuoden 2013 lopussa. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 907 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma väheni 508 miljoonalla eurolla ja oli 18 675 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 19 183).


Oma pääoma

Oma pääoma oli 11 509 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 10 124), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 11 424 miljoonaa euroa (10 024) ja määräysvallattomien omistajien osuus 85 (101) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 1 400 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, 2 498 miljoonaa euroa, jota pienentää 117 miljoonan euron muuntoerovaikutus sekä 977 miljoonan euron maksetut osingot.


Rahoitus

Nettovelka pieneni tammi-kesäkuussa 2 785 miljoonalla eurolla 5 008 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 7 793).

Kesäkuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 157 (vuoden 2013 lopussa 1 265) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 378 (vuoden 2013 lopussa 113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.


Vuoden 2014 tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 113 (140) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 0 (-6) miljoonaa euroa.


Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä säilyi muuttumattonana ja on A- (negatiivinen näkymä).


Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,3 (vuoden 2013 lopussa 3,7) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,6 (3,9). Fortum huolehtii tällä hetkellä Fortum Värmen rahoituksesta, ja yhtiöön liittyvät lainat, 873 miljoonaa euroa (1 135 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa), esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuosina 2014-2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 2,2 (vuoden 2013 lopussa 3,4).

Velkaantumisaste oli 44 % (77 %) ja omavaraisuusaste 52 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 12,86 (11,28) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 18,4 % (9 %) ja oman pääoman tuotto 28,2 % (12 %). Sekä sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikuttivat positiivisesti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myyntivoitot.

Näkymät

 

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista ja CSA-kapasiteettimaksuista.

 

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat talouden kasvu, valuuttakurssi, kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Tammi-kesäkuussa 2014 aikana öljyn ja Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat vahvistuivat, ja hiilen hinta heikkeni. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle pysyivät käytännössä ennallaan Pohjoismaissa mutta Saksassa hintataso laski.

 

Heinäkuun puolivälissä 2014 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 74 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 33 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 32 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 31 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 34 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh alle keskimääräisen tason ja noin 1 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.


Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, segmentin Pohjoismaissa saavuttaman sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinvoimaloihin. Asia on vireillä ja lopullisia päätöksiä odotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Fortumin näkemyksen mukaan korkean ydinvoimaturvallisuuden ohella EU-tasoisten turvallisuusvaatimusten yhtenäistäminen olisi erittäin tärkeää.


Ruotsin ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein, ja tästä syystä SSM on antanut ehdotuksensa ydinjätemaksuista. Hallituksen päätöstä maksuista odotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.


Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Keskustelua 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

 

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2013. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014 ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista 132 MW:ia ei tullut valituksi, mikä vastaa noin 4,6 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä.

 

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että tämän seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

 

Investointiohjelman loppuosan arvo heinäkuussa 2014 oli kesäkuun 2014 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,4 miljardia euroa.

 

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

 

Venäjän tytäryhtiö OAO Fortum hankittiin vuonna 2008. Tavoite saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso Russia-segmentissä vuoden 2015 aikana perustui sen hetkiseen Venäjän ruplan kurssitasoon vastaten 18,2 miljardia ruplaa. Kuten aiemmin on tiedotettu, Russia-segmentin tulokseen vaikuttaa pääasiassa valuuttakurssien vaihtelu sekä myös Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa ennallaan, mutta euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen. Tällä hetkellä heikompi rupla tuo pienemmän tuloksen euroissa. Fortum tekee kaikkensa lieventääkseen negatiivisia vaikutuksia.

 

Vuonna 2013 energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Uusi lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa, ja sitä kehitetään eteenpäin vuoden 2014 aikana.

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

 

Distribution

Fortum arvioi Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja kansallisen sääntelyn kehityksestä.

 

Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit liittyen valituksiin, jotka koskevat vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa. Ruotsissa hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2013 sähköyhtiöitä puoltavan päätöksen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen päätti valittaa päätöksestä ja sai valitusluvan vuoden ensimmäisellä neljännekselle. Näin ollen oikeusprosessi jatkuu. Oikeuskäsittelyn on arvioitu olevan vuoden 2014 neljännellä tai vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Ensimmäiset ehdotukset annettiin maaliskuussa 2014 ja päätöksiä yksityiskohdista odotetaan kuluvan vuoden aikana.

 

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun ja Norjan Distribution toisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen ja Norjan Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista yhteensä on ollut vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevasta Fortum Värmestä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2013 lopulla Fortum Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 1 miljardi euroa.

 

Verotus

Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen.

 

Suomen hallitus päätti kesäkuussa, ettei ennen vuotta 2004 rakennettuun vesi-, ja ydin- ja tuulivoimaan kohdistuvaa voimalaitosveroa (windfall-veroa) oteta käyttöön. Lopullinen päätös kumota vero tehdään eduskunnassa syksyllä 2014.

 

Suojaukset

Kesäkuun 2014 lopussa noin 55 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh loppuvuodelle 2014. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2015 oli noin 30 % noin 41 euroon/MWh.

 

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

 

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

 

Osingon maksu

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2014 ja osinko maksettiin 22.4.2014.

Espoo 17.7.2014
Fortum Oyj
Hallitus


 

Lisätietoja:

Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. +358 10 453 6555
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja
investors@fortum.com


 

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2014:

- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00

 

Jakelu:

NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com


 

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat