Tilinpäätöstiedote 2011: Kokonaisuudessaan hyvä vuosi haastavassa ympäristössä

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.2.2012 klo 9.00 EET

Loka–joulukuu 2011

- Vertailukelpoinen liikevoitto 508 (541) miljoonaa euroa, -6 %
- Osakekohtainen tulos 0,47 (0,26) euroa, +81 %
- Liiketoiminnan kassavirta oli vahva ja nousi 472 (221) miljoonaan euroon +114
%
- Pohjoismaiset sähkön spot-hinnat selvästi alemmat edellisvuoteen verrattuna
- Suomessa pahin myrsky 30 vuoteen; Distribution-liiketoiminnan kustannusarvio
täsmennetty 57 miljoonaan euroon

Tammi–joulukuu 2011

- Vertailukelpoinen liikevoitto 1 802 (1 833) miljoonaa euroa, -2 %
- Osakekohtainen tulos 1,99 (1,46) euroa, +36 %
- Taloudellinen asema pysyi vahvana
- Hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti


Tunnuslukuja
IV/11
IV/10
2011
2010
Liikevaihto, milj. euroa
1 667
1 902
6 161
6 296
Liikevoitto, milj. euroa
579
321
2 402
1 708
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
508
541
1 802
1 833
Tulos ennen veroja, milj. euroa
532
285
2 228
1 615
Tulos/osake, euroa
0,47
0,26
1,99
1,46
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa
472
221
1 613
1 437
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
10,84
9,24
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
7 023
6 826
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta
 
 
888 367
888 367



Tunnuslukuja
2011
2010
Sijoitetun pääoman tuotto, %
14,8
11,6
Oman pääoman tuotto, %
19,7
15,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2,3
3,0
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
3,0
2,8



Näkymät

- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa
Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina.
- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: kalenterivuodeksi
2012 tukkumyynnistä 65 % on suojattu 48 euroon/MWh. Kalenterivuodeksi 2013
tukkumyynnistä 40 % on suojattu 46 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula

Vuosi 2011 oli monessa suhteessa poikkeuksellinen. Japanin maanjäristys ja sitä
seurannut tsunami, Euroopan finanssikriisin jatkuminen sekä Lähi-idän epävakaa
tilanne ovat kaikki vaikuttaneet energiasektoriin, joka reagoi yhä herkemmin
maailmanlaajuisiin ilmiöihin.

Energiankysynnän perusperiaatteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet ja sähkön
rooli kokonaisenergiankulutuksessa kasvaa edelleen – ilmastonmuutoksen
hillitseminen on ja pysyy yhtenä suurimmista globaaleista haasteistamme. Siksi
Fortum pitää hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon roolia tärkeänä
siirtymisessä kohti aurinkotaloutta. Yhtiö pyrkii myös ottamaan
liiketoiminnassaan tasapainoisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja
ympäristövastuun. Taloudellisen vastuun alueella tavoitteenamme on luoda
pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kestävää ja kannattavaa kasvua sekä
tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajillemme ja asiakkaillemme. Samalla pyrimme
varmistamaan turvalliset työolot kaikille Fortumin toimipaikoissa
työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille.

Viimeisen neljänneksen aikana sähkön kysyntä laski Pohjoismaissa, mutta kasvoi
hieman Venäjällä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Kokonaisuudessaan
liikevoitto ja kassavirta olivat hyviä.

Suomessa Tapaninpäivänä riehunut voimakkain myrsky 30 vuoteen ja sitä seurannut
Hannu-myrsky aiheuttivat merkittäviä vahinkoja Fortumin sähköverkkoon varsinkin
Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomessa. Olemme pahoillamme siitä, että pahimmillaan
yli 190 000 Fortumin asiakasta Suomessa oli samanaikaisesti vailla sähköä.
Suomen lisäksi myrskyt aiheuttivat sähkökatkoja ja vahinkoja myös Ruotsissa.
Asiakaspalvelun prioriteettina Distribution-liiketoiminta-alueella onkin nyt
parantaa sähkön toimitusvarmuutta äärimmäisissä olosuhteissa erityisesti
maakaapeloimalla sähköverkkoa sekä ylläpitämällä verkon kuntoa.

Vuonna 2011 Fortum onnistui tehostamaan toimintaansa ja jatkoi pitkän tähtäimen
tavoitteita tukevien investointien toteuttamista. Vuoden tärkeimmät tapahtumat
divisioonissa olivat seuraavat.

Power-divisioonassa aloitettiin valmistelut Ranskan vesivoimakonsessioiden eli
käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuja varten. Jatkoimme aaltovoiman ja
aurinkoenergian kehittämistä. Lisäksi keskityimme turvallisuuteen ja
ydinvoimaan liittyviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Fukushiman
ydinvoimaonnettomuuden jälkeen Suomen säteilyturvakeskus STUK selvitti
ydinvoimalaitosten turvallisuutta sähkön menetyksen sekä poikkeuksellisten sää-
ja ympäristöolosuhteiden varalta. Suomessa tehdyt turvallisuusselvitykset
osoittivat, että Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat ovat turvallisia, ja
erityisesti Loviisan turvallisuusmarginaalit ovat riittäviä. Ruotsin
ydinturvallisuusviranomainen (SSM) suoritti vastaavat turvallisuusselvitykset
Ruotsissa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten tulokset olivat linjassa Suomessa
tehtyjen selvitysten kanssa.

Heat-divisioona otti käyttöön biomassaa hyödyntävän sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon (CHP) erikoistuneen, uuden voimalaitoksen Viron Pärnussa.
Baltian alueella, Suomessa ja Ruotsissa on rakenteilla useita uusia
CHP-laitoksia, kuten Klaipeda, Jelgava, Järvenpää ja Brista 2. Lisäksi ostimme
kaksi yritystä Puolasta ja otimme käyttöön uusia hinnoittelumalleja
asiakkaillemme Suomessa ja Ruotsissa. Fortum saattoi päätökseen myös Ruotsissa
Tukholman ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpötoimintojen ja
lämmöntuotantolaitosten myymisen.

Russia-divisioonan osalta uusi kapasiteetti on avaintekijä positiiviseen
taloudelliseen lisäarvoon. Divisioonan meneillään oleva investointiohjelma
eteni hyvin. Uusia yksiköitä otettiin käyttöön Chelyabinsk -voimalaitoksella
sekä Tjumenissa ja Tobolskissa. Lisäksi aloitimme Nyaganin voimalaitoksen
rakennustyöt ja käynnistimme kaukolämpöverkon energiatehokkuutta parantavan
hankkeenTšeljabinskissa.

Electricity Solutions and Distribution -divisioonassa aloitettiin etäluettavien
sähkömittareiden asentaminen sähköverkkoasiakkaille Suomessa. Ruotsissa Fortum
avasi sähköverkkonsa kuluttajille; heillä on nyt mahdollisuus myydä itse
tuottamaansa sähköä suoraan Fortumin verkkoon.

Olen varma, että Fortum on valmistautunut vuoteen 2012 hyvin ja haluan kiittää
kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja sitoutumisestaan vuonna 2011.

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli loka–joulukuussa 1 667 (1 902) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 579 (321) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden
2011 viimeisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 72 (-221)
miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n
(IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan
vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 508 (541)
miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 viimeisellä
neljänneksellä 71 (-220) miljoonaa euroa.

Osakkuusyritysten osuus voitoista oli viimeisellä neljänneksellä 19 (21)
miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet voitoista perustuvat yhtiöiden
julkaistuun kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen. (Liitetieto 14)

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa
IV/11
IV/10
2011
2010
Power
654
752
2 481
2 702
Heat
478
598
1 737
1 770
Russia
274
254
920
804
Distribution*
244
287
973
963
Electricity Sales*
205
529
900
1 798
Muut
32
7
108
51
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-134
-528
-749
-1 736
Eliminoinnit
-86
3
-209
-56
Yhteensä
1 667
1 902
6 161
6 296



* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa
IV/11
IV/10
2011
2010
Power
351
336
1 201
1 298
Heat
96
122
278
275
Russia
35
17
74
8
Distribution*
49
91
295
307
Electricity Sales*
2
3
27
11
Muut
-25
-28
-73
-66
Yhteensä
508
541
1 802
1 833



* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa
IV/11
IV/10
2011
2010
Power
443
129
1 476
1 132
Heat
100
124
380
303
Russia
35
16
74
53
Distribution*
41
93
478
321
Electricity Sales*
-6
40
3
46
Muut
-34
-81
-9
-147
Yhteensä
579
321
2 402
1 708



* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–joulukuu

Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 6 161 (6 296) miljoonaa euroa. Konsernin
liikevoitto oli yhteensä 2 402 (1 708) miljoonaa euroa. Kauden raportoituun
liikevoittoon vaikutti 344 (-216) miljoonalla eurolla pääasiassa
sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen
kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut
vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 1 802 (1 833) miljoonaa
euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat 600 (-125) miljoonaa euroa
vuonna 2011. Tulevan kassavirran suojaamisessa käytettyjen johdannaisten käyvän
arvon muutosten vaikutus oli 344 (-216) miljoonaa. Kertaluonteiset erät olivat
284 (93) miljoonaa euroa. Ne liittyvät pääosin Fingrid Oyj:n osakkeiden sekä
Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten
myyntiin. (Liitetieto 4)

Ruotsin kruunu oli keskimäärin noin 6 % vahvempi suhteessa euroon kuin vuonna
2010. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti myös kassavirtaan
ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus voitoista oli 91 (62) miljoonaa euroa. Kasvu
viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n
osuuksien myönteisestä kehityksestä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 265 (155) miljoonaan euroon.
Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä korkeammista
kruunumääräisistä koroista sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta
vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Nettorahoituskuluihin vaikutti
myönteisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 5 (12)
miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 2 228 (1 615) miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 verot olivat yhteensä 366 (261) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman
mukainen veroprosentti oli 16,4 % (16,2 %). Veroprosentti oli 21,4 % (2010:
17,7 %), kun Suomen verokannan muutosta, osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta
ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa
laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012. Verokannan muutoksen kertaluontoinen
positiivinen vaikutus vuoden 2011 tulokseen on noin 29 miljoonaa euroa, mikä
johtui laskennallisista veroista.

Kauden tulos oli 1 862 (1 354) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos
oli 1,99 (1,46) euroa. Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut
vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,29 (- 0,18) euroa.

Vähemmistöosuus oli 93 (54) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuonna
2011 vuoteen 2010 verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman
ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä ensimmäisellä neljänneksellä
realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 613 (1 437) miljoonaa euroa. Siihen
vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -239
(-535) miljoonaa euroa vuonna 2011. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus syntyi
ensimmäisellä neljänneksellä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät
Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut vuoden 2011 osalta olivat: sijoitetun
pääoman tuotto 14,8 % (11,6 % vuoden 2010 lopussa), oman pääoman tuotto 19,7 %
(15,7 % vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde 2,3
(3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde
vuodelta 2011 oli 3,0.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille
ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on
sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä
Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja
päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailmantalouden epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät
erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Tämä sekä
Pohjoismaiden parempi vesitilanne voivat aiheuttaa lyhyellä tai keskipitkällä
aikavälillä painetta sähkön tukkuhinnan laskemiseen Pohjoismaissa. Venäjän
liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja
kapasiteettimarkkinoiden sääntely sekä investointiohjelmaan liittyvät
operatiiviset riskit. Taloudellisen turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan
osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen
sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin 0,5 %, mutta lähimpien
vuosien kasvuvauhti tulee riippumaan paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden
makrotalouden kehityksestä.

Vaikka öljyn hinta nousi viimeisellä neljänneksellä, hiilen ja kaasun hinnat
laskivat. CO2-päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskuaan. Syitä tähän olivat
Euroopan pitkittynyt taloudellinen epävarmuus sekä epävarmuus tulevista
hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevista päätöksistä. Sähkön
termiinihinnat laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa polttoaineen ja
päästöoikeuksien halventumisen myötä. Pohjoismaissa hinnat laskivat lisäksi
vesivarastojen kasvun seurauksena.

Tammikuun lopulla 2012 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012
oli noin 40 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 42 euroa/MWh
ja vuodelle 2014 noin 42 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle
2012 oli noin 49 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 53 euroa/MWh. Samaan aikaan
hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2012 puolestaan oli noin 111
Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta
vuodelle 2012 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun lopulla 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 12 TWh
keskimääräistä suuremmat ja 40 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki
sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden
kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta)
kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä
hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita
koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA –
”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan
takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän
investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen
investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät
huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”).

Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen
kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen
mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut
perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen
nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja
CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana lämpötilarajoitusten vuoksi.
Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin
osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi
huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi.
Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan
mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä
vakaata tuloskasvua tukeva tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää
myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Maksut kuitenkin
vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, sijainnin, koon, tyypin ja
käytettävyyden mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta voi vaihdella
jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin
valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Meneillään olevan
investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa
positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa kysynnän elpymisen ja
Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee
ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä.
Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2011 valuuttakursseilla
laskettuna on arviolta 0,9 miljardia euroa tammikuusta 2012 eteenpäin. Uudet
yksiköt Nyagan 1 ja Nyagan 2 otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Venäjän hallitus on päättänyt nostaa kaasun hintoja 1.7.2012 alkaen. Korotuksen
arvioidaan olevan 15 %. Toisaalta säännellyn sähkön- ja lämmönmyynnin hinnat ja
vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksut indeksoidaan alle vuoden 2011 tason.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2012 noin
1,6-1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014 noin 1,1 -1,4 miljardia euroa.
Lukuihin ei sisälly mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin
käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman
aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja
tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500-550 miljoonaa
euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia
eriä ei huomioida. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.
2012.

Suojaukset

Joulukuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu noin 65 % noin 48 euroon/MWh kalenterivuodeksi 2012.
Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 ovat noin 40 % noin 46 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä
divisioonan tuonnit Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan
tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutosten mahdollisia
vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti
Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45
miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon
vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin.
Käyttökustannusten tason odotetaan kuitenkin vakiintuvan toteutusvaiheen
aikana.

Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan
esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Suomessa vuoden 2012
budjettiehdotus ei sisällä windfall- eikä uraaniveroja, joiden mahdollisen
käyttöönoton selvittämistä Suomen hallitus esitti ohjelmassaan kesäkuussa 2011.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti
säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun lopussa maksuista ja takuista
jaksolle 2012–2014. Niiden arvioidaan vaikuttavan Fortumin vertailukelpoiseen
liikevoittoon noin -15 miljoonaa euroa vuodessa jakson 2012–2014 ajan.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 4 620 804 659,85 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole
tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2011 osinkoa
1,00 euroa osaketta kohti eli 31.1.2012 rekisteriin merkittyjen osakkeiden
lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi
ehdotetaan 23.4. 2012.


Espoo, 31.1.2012
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 / investors@fortum.com

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja
tilintarkastajat ovat 31.1.2012 antaneet vakiomuotoisen
tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2011. Tiivistetty osavuosikatsaus on
laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 11.4.2012, ja mahdolliset vuodelle
2012 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
– Osingon irtoamispäivä 12.4. 2012
– Osingonmaksun täsmäytyspäivä 16.4. 2012
– Osingonmaksupäivä 23.4. 2012.

Fortumin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 12.

Tulostiedotus vuonna 2012:
– osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 26.4.2012 noin klo 9.00.
– osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2012 noin klo 9.00.
– osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 19.10.2012 noin klo 9.00.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot,
on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.