OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.1999 - FORTUMIN LIIKEVOITTO TAMMI-MAALISKUULTA 244 MILJOONAA EUROA ELI 1 449 MILJOONAA MARKKAA

Fortum-konsernin liikevoitto tammi-maaliskuulta 1999 nousi 244 miljoonaan euroon (206 Me) ja voitto ennen satunnaisia eriä 193 miljoonaan euroon (160 Me). Tulos/osake nousi 0,17 euroon (0,15 e), sijoitetun pääoman tuotto 10,2 %:iin (9,7 %), oman pääoman tuotto 10,7 %:iin (10,5 %) ja gearing 100 %:iin (91 %).
 
Konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta 19 % ja oli 1 899 miljoonaa euroa. Pääosa laskusta johtui öljytradingin supistamisesta. Tulosta paransivat mm. Birka Energi -konsernin muodostaminen ja lisääntyneet käyttöomaisuuden myyntivoitot. Tulosta heikensivät osaltaan vertailujaksoa alemmat öljyn ja sähkön keskimääräiset markkinahinnat sekä alhainen öljyn jalostusmarginaali. Katsauskauden liikevoittoon sisältyi varastovoittoa yhteensä 3 miljoonaa euroa (varastotappiota 21 miljoonaa euroa).
 
Loppuvuoden näkymät: Alhainen sähkön markkinahinta rasittaa Sähkö ja lämpö -liiketoiminnan tulosta vuonna 1999. Mikäli raakaöljyn hinta säilyy nykyisellä tasolla tai nousee edelleen, se parantaa Öljy ja kaasu -liiketoiminnan tulosta. Lisädollari raakaöljyn hinnassa merkitsee runsaan 10 miljoonan euron parannusta Fortumin loppuvuoden tulokseen. Pääosin näistä syistä johtuen Fortum-konsernin vuoden 1999 toiminnallisen tuloksen ennakoidaan muodostuvan edellisvuoden tulosta paremmaksi, vaikka liikevaihto alenee öljytradingin vähenemisen vuoksi.
 
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 6.8.1999.
 
Fortum Oyj
 
 
Antti Ruuskanen
Viestintäjohtaja
 
JAKELU
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
 
LISÄTIETOJA:
pääjohtaja Heikki Marttinen, 09 -6185 8210
talousjohtaja Eero Aittola, 09 - 6185 8202
corporate controller Jari Mäntylä, 09 - 6185 8223
viestintäjohtaja Antti Ruuskanen, 09 - 6185 8207
 
 
LIITE Fortum Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.1999    
Osavuosi lyhyesti
 
- Fortumin tammi-maaliskuun liikevoitto oli 244 miljoonaa euroa (206 miljoonaa euroa tammi-maaliskuussa 1998). Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,2 % (9,7 %).
- Raakaöljyn hinta vahvistui pitkään jatkuneen laskun jälkeen katsauskauden lopulla selvästi. Vaikutus tulokseen näkyy vasta toisella vuosineljänneksellä. Sähkön markkinahinta oli edelleen erittäin alhainen.
- Öljyn jalostusmarginaalit pysyivät alkuvuonna poikkeuksellisen matalina.
 
Markkinat
 
Vuoden 1999 alussa raakaöljyn kansainväliset hinnat olivat edelleen alhaiset, 10-12 dollaria barrelilta. Lisäksi öljyn globaalin kulutuksen kannalta keskeisillä markkina-alueilla sää oli keskimääräistä lämpimämpi ja varastot suuria, joten tarve öljyntuotannon lisäleikkauksiin oli ilmeinen. Maaliskuussa ryhmä öljyntuottajia sopi tuotannon uusista leikkauksista huhtikuun alusta lähtien. OPECin myöhemmin maaliskuussa ratifioima päätös nosti raakaöljyn (Brent dated) hinnan lähelle 15 dollaria barrelilta. Jalostusmarginaalit pysyivät alkuvuonna poikkeuksellisen matalina.
 
Moottoribensiinin myynti Suomessa kasvoi 4 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Dieselöljyn kulutus kasvoi 7 %, kevyen polttoöljyn 11 % ja raskaan polttoöljyn 11 %. Polttoöljyjen kulutuksen kasvuun vaikutti muun muassa edellisvuotta kylmempi talvi Suomessa.
 
Maakaasun kulutus tammi-maaliskuussa 1999 oli 11,9 terawattituntia (12,0 terawattituntia tammi-maaliskuussa 1998).
 
Vesi- ja hiilivoiman tarjonta oli pohjoismaissa edelleen runsasta ja sähkön markkinahinta pysytteli alhaalla. Satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta markkinahinta ei noussut edes tammikuun lopun ennätyksellisinä pakkaspäivinä.
 
Sähkönkäyttö Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana runsaat 2 %. Edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna kasvuvauhti hidastui selvästi, mikä johtui pääasiassa Suomen talouskasvun hidastumisesta.

 
Tulos tammi-maaliskuulta
 
Konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta 19 % ja oli 1 899 miljoonaa euroa. Pääosa laskusta johtui öljytradingin supistamisesta. Tammi-maaliskuun liikevoitto oli 244 miljoonaa euroa (206 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavana aikana). Voitto ennen satunnaisia eriä oli 193 miljoonaa euroa (160 miljoonaa euroa). Tulosta paransivat mm. Birka Energi -konsernin muodostaminen ja lisääntyneet käyttöomaisuuden myyntivoitot. Tulosta heikensivät osaltaan vertailujaksoa alemmat öljyn ja sähkön keskimääräiset markkinahinnat sekä alhainen öljyn jalostusmarginaali. Katsauskauden liikevoittoon sisältyi varastovoittoa yhteensä 3 miljoonaa euroa (varastotappiota 21 miljoonaa euroa).
 
Tilikauden voitto oli 131 miljoonaa euroa (116 miljoonaa euroa). Tulos osaketta kohden oli 0,17 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 0,15 euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,2 % ja oman pääoman tuotto 10,7 % (9,7 % ja 10,5 %).
 
Investoinnit ja rahoitus
 
Konsernin investoinnit olivat tammi-maaliskuussa 405 miljoonaa euroa (209 miljoonaa euroa). Investoinnit kohdistuivat suurelta osin Sähkö ja lämpö-liiketoiminnassa tehtyihin osakehankintoihin.
 
Merkittävimmät osakehankinnat tammi-maaliskuussa liittyivät Lahden Lämpövoiman  ja Espoon Sähkö Oyj:n osakkeisiin. Maaliskuussa Fortum käytti omistukseensa perustuvaa oikeutta lunastaa Lahden kaupungin vuonna 1998 Lahti Energia Oy:lle myymä 40 prosentin osuus Lahden Lämpövoimasta. Fortumin osuus Lahden Lämpövoimasta nousi 50 prosentista 90 prosenttiin. Länsivoima Oyj hankki maaliskuun loppuun mennessä omistukseensa lähes 28 prosentin osuuden Espoon Sähkö Oyj:n osakkeista. Osakkeiden hankintahinta oli noin 87 miljoonaa euroa.
 
Fortumin suurin meneillään oleva investointihanke on Åsgardin öljy- ja kaasukenttien kehittäminen Norjassa. Fortum arvioi investoivansa hankkeeseen lähivuosien aikana vielä noin 140 miljoonaa euroa.
 
Euron heikentyminen suhteessa Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin vuoden 1999 alussa kasvatti Fortumin korollisen velan määrää. Korollinen nettovelka katsauskauden päättyessä oli 4 296 miljoonaa euroa (vuoden 1998 lopussa 3 898 miljoonaa euroa). Velkaantumisastetta kuvaava gearing-tunnusluku oli 100 % (93 %).
 
Gasumin myyntineuvottelut saataneen päätökseen ennen sovittua 3.6.1999. Neste Chemicalsin ja Enermetin omistusjärjestelyissä pyritään ratkaisuun kuluvan vuoden aikana.
 
Vuosi 2000 -ohjelma
 
Fortumin tavoitteena on saavuttaa vuosi 2000 -valmius kaikilta oleellisilta osiltaan viimeistään elokuussa 1999. Konsernin johto arvioi, ettei vuosituhannen vaihteeseen liity Fortumin toiminnan kannalta merkittäviä tietotekniikan pulmia.
 
Loppuvuoden näkymät
 
Alhainen sähkön markkinahinta rasittaa Sähkö ja lämpö
-liiketoiminnan tulosta vuonna 1999. Mikäli raakaöljyn hinta säilyy nykyisellä tasolla tai nousee edelleen, se parantaa Öljy ja kaasu
-liiketoiminnan tulosta. Lisädollari raakaöljyn hinnassa merkitsee runsaan 10 miljoonan euron parannusta Fortumin loppuvuoden tulokseen. Pääosin näistä syistä johtuen Fortum-konsernin vuoden 1999 toiminnallisen tuloksen ennakoidaan muodostuvan edellisvuoden tulosta paremmaksi, vaikka liikevaihto alenee öljytradingin vähenemisen vuoksi.
 
Liiketoimintakatsaukset
 
Öljy ja kaasu
 
Fortumin öljytuotteiden myynti Suomen markkinoille tammi-maaliskuussa oli 1,8 miljoonaa tonnia, 3 % edellisvuotta enemmän.
 
Öljytuotteiden myynti muihin maihin oli 1,2 miljoonaa tonnia, mikä merkitsee 21 %:n kasvua edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Myynti länsimarkkinoille kasvoi yli 50 %, kun taas Venäjän ja Baltian maiden heikentyneiden markkinoiden vuoksi myynti tälle alueelle väheni merkittävästi. Moottoribensiinin osuus kokonaisviennistä oli puolet. Ympäristömyötäisen dieselöljyn vientimäärä kaksinkertaistui ja oli yli 200 000 tonnia.
 
Fortumin markkinaosuus Suomessa tammi-maaliskuussa oli bensiinin myynnin osalta 32,8 % (muutos viime vuoden vastaavaan jaksoon +0,1 %-yksikköä), dieselöljyn osalta 44,2 % (-0,5 %-yksikköä), kevyen polttoöljyn osalta 40,2 % (+0,1 %-yksikköä) ja raskaan polttoöljyn osalta 42,8 % (+1,2 %-yksikköä).
 
Tuotanto Porvoon ja Naantalin jalostamoilla sujui lähes suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuussa Porvoon jalostamolla saavutettiin uusi nykyrakenteen mukainen käyttöaste-ennätys.
 
Porvoon jalostamolla käynnistettiin Citydieselin tuotannon kaksinkertaistamiseen tähtäävä hanke. Miljoonan tonnin lisäkapasiteetti on määrä saada käyttöön joulukuussa 1999. Investointikustannus on 29 miljoonaa euroa.
 
Kotimaan öljyterminaalitoiminnan kehittäminen ja yhteistyö muiden öljy-yhtiöiden kanssa on tuottanut hyvää tulosta. Kemin ja Kokkolan terminaalien kautta kuljetut öljytuotemäärät on kasvaneet parin viime vuoden aikana yli 40 %. Pietariin rakenteilla olevan tuoteterminaalin odotetaan valmistuvan alkukesällä aikataulun mukaisesti.
 
Suomessa jatkettiin liikenneasemaverkoston kehittämistä ja rationointia. Automaattiasemaketjun muuttaminen uuteen A24-ilmeeseen saatiin lähes valmiiksi. Baltian maissa avattiin tammi-maaliskuussa kahdeksan uutta A24-automaattiasemaa.
 
Kalifornian osavaltio on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka tähtäävät MTBE-bensiinikomponentin käytön lopettamiseen osavaltiossa vuoden 2002 loppuun mennessä. Selvitys päätöksen vaikutuksista Fortumin komponenttiliiketoimintaan on käynnistetty.
 
Fortumin alkuvuoden öljyn- ja kaasuntuotanto oli keskimäärin 28 700 öljyekvivalenttibarrelia päivässä vastaten noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 1998. Edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna tuotanto aleni noin 6 %. Norjassa Brage-kentän tuotanto on kääntynyt kypsälle öljykentälle ominaiseen laskuun, kun taas Heidrun-kentän tuotantoon vaikutti öljyyn liuenneen kaasun odotettua suurempi osuus. Heidrunin ongelma poistuu, kun kentältä saadaan kaasuputkiyhteys Åsgard-kentälle. Åsgard on sekä öljy- ja kaasuvaroiltaan että investoinneiltaan suurin Fortumin kenttä. Sen öljyntuotannon odotetaan alkavan toukokuussa. Fortumin päivätuotannon odotetaan nousevan kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä yli 40 000 barreliin eli noin kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Määrä sisältää myös tuotannon Omanissa, missä öljyntuotanto jatkui lähes entisellään.
 
Fortumin öljyntuotanto Omanissa johti kaasuyhteistyöhön Occidental Petroleum ja BP Amoco -yhtiöiden kanssa. Tälle yhteistyöryhmälle, josta Fortumin osuus on 14 %, myönnettiin oikeudet 14 000 neliökilometrin suuruisen alueen kaasuvarantojen arvioimiseksi. Valtaus kattaa myös vanhan Suneinah-alueen (Fortumin osuus 35 %), mutta sopimus ei koske alueen öljyntuotantoa.

 
Sähkö ja lämpö
 
Fortumin sähkönmyynti pohjoismaissa oli 12,1 terawattituntia. Suomessa sähkönmyynti kasvoi 4 % ja oli 8,5 terawattituntia. Ruotsissa myynnin määrä väheni 18 % ja oli 3,6 terawattituntia. Myynnistä 58 % oli suurasiakasmyyntiä, 29 % pienasiakasmyyntiä ja 13 % sähköpörssikauppaa tai tilapäismyyntiä.
 
Pohjoismaissa myymänsä sähkön Fortum hankki omista voimalaitoksista ja omistusosuuksista, muilta pohjoismaisilta voimantuottajilta, Venäjältä ja sähköpörssien kautta. Kokonaan tai osittain omistamissaan voimalaitoksissa Fortum tuotti 10,2 terawattituntia sähköä.
 
Suurasiakkaiden kanssa solmitut uudet sopimukset ovat olleet pääosin lyhytaikaisia. Sopimusmyynnin vähentymistä on korvattu lisäämällä myyntiä pörssiin ja tekemällä kahdenkeskistä tilapäiskauppaa.
 
Pohjoismaiden ulkopuolella sähköä myytiin runsaat 0,5 terawattituntia. Pääosa myydystä sähköstä tuotettiin Fortumin omistamassa Briggin voimalaitoksessa Englannissa. Saksassa ja Virossa myyty sähkö hankittiin muilta voimantuottajilta.
 
Maaliskuun alusta astui voimaan uusi pitkäaikainen sopimus sähkön lisätoimituksista Venäjältä. Sopimuksen mukaan Fortum hankkii vesivoimalla tuotettua sähköä Suomeen vuosittain 0,3 terawattituntia 10 vuoden ajan.
 
Tunturituuli Oy päätti huhtikuussa kolmen, yhteensä 600 kilowatin tuulivoimalan rakentamisesta Olostunturille. Uusien tuulivoimaloiden valmistuttua Tunturituulella on 3,4 megawattia sähköntuotantokapasiteettia. Fortum omistaa yhtiöstä runsaat 55 prosenttia.
 
Kilpailuvirasto katsoi katsauskauden jälkeisessä huhtikuisessa päätöksessään, että Fortum ei pitkiä sähkösopimuksia solmittaessa 1993-95 ole syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tukkumyyntimarkkinoilla. Kilpailuvirasto ei vahvista Fortumin määräävää markkina-asemaa Suomen nykyisillä sähkömarkkinoilla, vaikka Fortumilla on viraston mukaan edelleen varsin vahva asema.
 
Lämpöä myytiin 5,3 terawattituntia, mikä on 29 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Kasvu tuli Birka Energin lämmönmyynnistä, josta Fortumin osuus oli selvästi suurempi kuin Gullspång Kraftin myynti vuotta aiemmin. Myynnistä 70 prosenttia oli kaukolämpöä ja 30 prosenttia höyryä.
 
Fortumin tytäryhtiöt siirsivät jakeluverkoissaan sähköä suomalaisille asiakkailleen 1,3 terawattituntia. Ruotsissa vastaava sähkönsiirto oli 2,2 terawattituntia eli puolet Birka Energin siirrosta. Suomessa siirtoasiakkaita oli 284 000 ja Ruotsissa 854 000. Jakeluverkon siirtotuotot olivat Suomessa 178 miljoonaa markkaa ja Ruotsissa 305 miljoonaa markkaa.
 
Sekä Irlantiin että Skotlantiin on parhaillaan rakenteilla Fortumin omistukseen tuleva voimalaitos. Thaimaassa kehitteillä olevat voimalaitoshankkeet ovat viivästyneet lupakäsittelyjen vuoksi.
 
Käyttö ja kunnossapito
 
Voimalaitosten toiminta toteutui ennakoidusti ja käytettävyys säilyi erittäin hyvällä tasolla. Lauhdevoimalaitosten yhteenlaskettu alkuvuoden tuotanto oli suunniteltua pienempi sähkön markkinatilanteen vuoksi.
 
Kaakkois-Aasian epävakaa tilanne heijastui edelleen Thaimaan ja Indonesian uudishankkeisiin hidastaen projektien toteutumista.
 
Kunnossapidon markkinat kehittyivät edelleen myönteiseen suuntaan.  Liiketoiminta teki sopimuksen CAE Screenplates Oy:n huolto- ja kunnossapitotoiminnan siirtymisestä Fortum Servicelle. Lisäksi tehtiin sopimukset useista turbiinirevisioista kotimaassa sekä Tukholmassa Birka Servicen  ja Saksassa SCA Mannheimin kanssa. Muuntajahuoltojen myynti oli vilkasta.
 
Engineering
 
Irlantilaisen Edenderryn turvevoimalaitoksen, skotlantilaisen Grangemouthin yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitoksen (CHP) ja puolalaisen Kozienicen rikinpoistolaitoksen toimitusprojektit ovat käynnistyneet ja ne etenevät suunnitellusti. Olomoucin CHP-projektissa Tsekissä jäätiin tavoitteena olevasta aikataulusta ja luovutus siirtyi huhtikuuhun.
 
Pietarin luoteisvoimalan automaatiotoimitus valmistui. Tychyn CHP-projekti Puolassa eteni aikataulun mukaisesti rakennus- ja asennusvaiheeseen. Thaimaan Laem Chabangin CHP-projektissa jatkettiin suunnittelua. Romaniassa Iasin, Suceavan ja Bucharest Southin voimalaitosten perusparannusprojektit ovat käynnistyneet.
 
Viime vuoden puolella käynnistyneet investointihankkeet Porvoon ja Naantalin jalostamoilla, Pietarin öljytuoteterminaalihanke ja Borealiksen polypropeenihanke Itävallassa etenivät suunnitellusti.

 
Uusia tilauksia saatiin 133 miljoonan markan arvosta. Merkittävimmät olivat Narvan ja Lenenergon voimalaitosten automaatioprojektit sekä projektinjohtotilaukset Stora Ensolle Kaukopäähän ja Voimavasulle Saloon. Lisäksi Romaniassa varmistui Brailan voimalaitoksen perusparannusprojektia koskeva tilaus, josta sopimus allekirjoitetaan toukokuussa.
 
Engineering sai Fingridiltä tilauksen Länsisalmi-Kymi 400 kV voimajohdon suunnittelu- ja rakennusprojektista. Enitel AS:n kanssa solmittiin Norjassa voimajohtolinjoja koskeva kolmen vuoden puitesopimus.
 
Kemia
 
Liimahartsien kysyntä tammi-maaliskuussa oli erityisesti Euroopassa jonkin verran vähäisempää kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Markkinatilanne Pohjois-Amerikassa pysyi tyydyttävänä.
 
Oksotuotteiden markkinatilanne oli hyvin vaikea pääasiassa Aasian taloudellisen tilanteen ja päämarkkina-alueilla tapahtuneen tuotantokapasiteetin lisääntymisen vuoksi.  Toimia enemmän lisäarvoa sisältävien tuotteiden osuuden lisäämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi jatkettiin.
 
Tyydyttymättömien polyestereiden ja gelcoat-pintahartsien kysyntä parani vuoden alkukuukausina erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.
 
Yhtiökokous
 
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous 20.4.1999 vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden Fortumin hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 1998 ja päätti, että vuodelta 1998 maksetaan osinkoa 0,75 mk osaketta kohti eli yhteensä 589 miljoonaa markkaa.
 
Yhtiön hallintoneuvoston jäseniksi valittiin uudelleen Pirkko Alitalo, Ilkka-Christian Björklund, Kaarina Dromberg, Ulrika Gyllenberg, Tytti Isohookana-Asunmaa, Timo Järvilahti, Timo Laaksonen, Jouko K. Leskinen, Leena Luhtanen, Pekka Tuomisto, Taisto Turunen ja Matti Vanhanen. Uusiksi jäseniksi valittiin Tuija Brax, Klaus Hellberg, Ben Zyskowicz, Ville Itälä ja Kari Laitinen.
 
Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Ilkka-Christian Björklund. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ben Zyskowicz.
 
Tilintarkastajiksi valittiin KHT-yhteisöt Arthur Andersen Oy ja SVH PricewaterhouseCoopers Oy.
 
Konsernin rakenne
 
Konserni aloitti toimintansa vuoden alusta uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti. Liiketoiminnat ovat Öljy ja kaasu, Sähkö ja lämpö, Käyttö ja kunnossapito, Engineering sekä Kemia.
 
Konsernin johto
 
Fortumin uuden konsernirakenteen myötä yhtiössä on käynnistetty johtamis- ja hallintomallin kehittämishanke, johon liittyen Fortumin hallitus vahvisti kertomuskauden päätyttyä huhtikuussa 1999 konsernin uuden johtoryhmän kokoonpanon.
 
Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja Heikki Marttinen ja jäseninä ovat talousjohtaja Eero Aittola, Öljy ja kaasu -liiketoiminnan johtaja Veli-Matti Ropponen ja Sähkö ja lämpö -liiketoiminnan johtaja Kalervo Nurmimäki. Veli-Matti Ropponen on Fortum Oil and Gas Oy:n toimitusjohtaja (1.4.1999 alkaen) ja Kalervo Nurmimäki on Fortum Power and Heat Oy:n toimitusjohtaja.
 
Konsernin johtoryhmä muodostaa myös Fortum Oil and Gas Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n hallitukset, joiden kokouksiin osallistuvat myös henkilöstön edustajat.
 
Fortum Engineering Oy:n, Fortum Service Oy:n ja Neste Chemicals Oy:n hallitusten kokoonpanot uusittiin. Näiden yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana toimii pääjohtaja Heikki Marttinen.
 
Konsernin aiempi, kokoonpanoltaan laaja johtoryhmä muuttui tehtäviltään konsernijohdon ja liiketoimintojen yhteistyöelimeksi (GMC, Group Management Committee).
 
Henkilöstö
 
Alkuvuoden aikana toteutettiin kaksi henkilöstön kannustinjärjestelmään kuuluvaa järjestelyä. Johdon optiojärjestelmään liittyviä optio-oikeuksia merkitsi 130 hallituksen nimeämää henkilöä. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään Fortumin osakkeita 1.10.2002 ja 1.10.2005 välisenä aikana. Merkintähinta on vähintään 5,61 euroa ja merkinnän edellytyksenä on, että sekä Fortumin osakekohtainen tulos että osakkeen kurssikehitys ovat yhtä hyvät tai paremmat kuin eurooppalaisista pörssiyhtiöistä määritellyssä vertailuryhmässä keskimäärin. Yhtiön osakepääoma voi johdon optiojärjestelmään liittyvien merkintöjen seurauksena nousta yhteensä enintään 300 miljoonalla markalla eli enintään 15 miljoonalla osakkeella.

 
Huhtikuussa toteutettiin henkilöstön optiolainajärjestely. Lainan enimmäismäärä oli 25 miljoonaa markkaa. Merkintöjä teki 1 859 fortumlaista yhteensä 41 miljoonan markan edestä, joten merkintöjä jouduttiin leikkaamaan. Järjestelyyn liittyvät osakkeet ovat merkittävissä 17.5.2002 ja 17.5.2005 välisenä aikana. Osakkeen merkintähinta on enintään 5,03 euroa. Fortumin osakepääoma voi nousta enintään 150 miljoonalla markalla eli 7,5 miljoonalla uudella osakkeella.
Fortum-konsernin henkilöstön lukumäärä tammi-maaliskuussa oli keskimäärin 18 479 henkilöä.
 
Helsingissä 5.5.1999
 
Fortum Oyj
Hallitus
 
LIITTEET
 
Konsernin tuloslaskelma, konsernin liikevaihto ja liikevoitto liiketoiminnoittain, konsernin tase, konsernin tunnusluvut ja konsernin vastuut.
 
 
 
 
 
FORTUM-KONSERNI
1.1.-31.3.1999
 
 
 
 
 
 
 
Osavuosiluvut ovat tilintarkastamattomia
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TULOSLASKELMA
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1-3/
1-3
1-12/
1-3/
1-3
1-12/
 
 
 
1999
1998
1998
1999
1998
1998
 
 
 
Me
Me
Me
Mmk
Mmk
Mmk
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVAIHTO
 
1899
2351
8494
11293
13978
50501
 
Osuus osakkuusyritysten
 
 
 
 
 
 
 
 
voitosta (tappiosta)
 
16
13
42
93
77
250
 
Liiketoiminnan muut tuotot
 
50
30
102
296
177
605
 
Poistot ja arvonalentumiset
 
-123
-126
-496
-734
-748
-2950
 
Liiketoiminnan muut kulut
 
-1598
-2062
-7547
-9499
-12261
-44865
 
LIIKEVOITTO
 
244
206
595
1449
1223
3541
 
Rahoitustuotot ja
-kulut
 
-51
-46
-218
-300
-273
-1298
 
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
193
160
377
1149
950
2243
 
Satunnaiset tuotot
 
-
-
11
-
-
63
 
Satunnaiset kulut
 
-
-7
-16
-
-41
-92
 
VOITTO ENNEN VEROJA
 
193
153
372
1149
909
2214
 
Välittömät verot
 
 
 
 
 
 
 
 
Tilikauden ja aikaisempien
 
 
 
 
 
 
 
 
tilikausien verot   1)
 
-42
-45
-130
-252
-267
-773
 
Laskennallisen verovelan
 
 
 
 
 
 
 
 
muutos
 
-8
16
-2
-46
98
-12
 
Yhteensä
 
-50
-29
-132
-298
-169
-785
 
Vähemmistöosuus
 
-12
-8
-27
-73
-50
-162
 
TILIKAUDEN VOITTO
 
131
116
213
778
690
1267
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tulos/osake, euro (mk)
 
0,17
0,15
0,27
0,99
0,92
1,62
 
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl
784783
784783
784783
784783
784783
784783
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Osavuoden veroina on kirjattu katsauskauden tulosta vastaavat verot.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1-3/
1-3
1-12/
1-3/
1-3
1-12/
 
 
 
1999
1998
1998
1999
1998
1998
 
 
 
Me
Me
Me
Mmk
Mmk
Mmk
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
 
1078
1486
5298
6407
8833
31501
 
Sähkö ja lämpö
 
538
527
1796
3201
3134
10675
 
Käyttö ja kunnossapito
 
63
49
250
374
293
1487
 
Engineering
 
78
77
411
466
458
2445
 
Kemia
 
199
255
908
1184
1518
5397
 
Muut liiketoiminnat
 
26
22
106
155
128
632
 
Liiketoimintojen välinen myynti
-83
-65
-275
-494
-386
-1636
 
Liikevaihto
 
1899
2351
8494
11293
13978
50501
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1-3/
1-3
1-12/
1-3/
1-3
1-12/
 
 
 
1999
1998
1998
1999
1998
1998
 
 
 
Me
Me
Me
Mmk
Mmk
Mmk
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
 
29
26
188
170
152
1120
 
Sähkö ja lämpö
 
207
155
347
1228
921
2061
 
Käyttö ja kunnossapito
 
3
4
8
17
26
46
 
Engineering
 
0
-2
16
-2
-13
97
 
Kemia
 
5
11
18
28
63
111
 
Muut liiketoiminnat
 
12
12
29
73
75
173
 
Eliminoinnit
 
-12
0
-11
-65
-1
-67
 
Liikevoitto
 
244
206
595
1449
1223
3541
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TASE
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.3.
31.3
31.12
31.3
31.3
31.12
 
 
 
1999
1998
1998
1999
1998
1998
 
 
 
Me
Me
Me
Mmk
Mmk
Mmk
 
VASTAAVAA
 
 
 
 
 
 
 
 
Pysyvät vastaavat
 
9454
8905
8845
56213
52943
52590
 
Vaihtuvat vastaavat
 
 
 
 
 
 
 
 
Vaihto-omaisuus
 
675
681
576
4011
4049
3427
 
Saamiset
 
1288
1354
1192
7657
8049
7087
 
Rahavarat
 
627
810
564
3729
4819
3352
 
Yhteensä
 
2590
2845
2332
15397
16917
13866
 
Yhteensä
 
12044
11750
11177
71610
69860
66456
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VASTATTAVAA
 
 
 
 
 
 
 
 
Oma pääoma 
 
 
 
 
 
 
 
 
Osakepääoma
 
2640
2633
2640
15696
15656
15696
 
Muu oma pääoma
 
1439
1456
1335
8559
8657
7937
 
Yhteensä
 
4079
4089
3975
24255
24313
23633
 
Vähemmistöosuus
 
213
289
210
1268
1716
1249
 
Pakolliset varaukset
 
67
41
64
401
242
379
 
Laskennallinen verovelka
 
704
689
679
4184
4094
4038
 
Pitkäaikainen vieras pääoma
 
4395
4466
3961
26131
26554
23555
 
Lyhytaikainen vieras pääoma
 
2586
2176
2288
15371
12941
13602
 
Yhteensä
 
12044
11750
11177
71610
69860
66456
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oma pääoma/osake, euro (mk)
 
5,20
5,21
5,06
30,91
30,98
30,11
 
Osakkeiden lukumäärä,
1 000 kpl
784783
784783
784783
784783
784783
784783
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
 
31.3.
31.3
31.12
31.3
31.3
31.12
 
 
 
1999
1998
1998
1999
1998
1998
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Korollinen nettovelka, Me (Mmk)
4296
4003
3898
25544
23801
23180
 
Bruttoinvestoinnit käyttö-
 
 
 
 
 
 
 
 
omaisuuteen, Me (Mmk) 
 
405
209
1702
2408
1240
10119
 
Henkilöstö keskimäärin
 
18479
17806
19003
 
 
 
 
Sijoitetun pääoman tuotto, %
10,2
9,7
7,8
 
 
 
 
Oman pääoman tuotto, %
 
10,7
10,5
5,7
 
 
 
 
Gearing, %
 
100
91
93
 
 
 
 
Omavaraisuusaste, %
 
36
38
38
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN VASTUUT
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.3.
 
31.12
31.3
 
31.12
 
 
1999
 
1998
1999
 
1998
 
 
Me
 
Me
Mmk
 
Mmk
 
 
 
 
 
 
 
 
VASTUUSITOUMUKSET
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Omasta puolesta
 
 
 
 
 
 
 
Velan vakuudeksi
 
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
410
 
341
2433
 
2031
Kiinteistökiinnitykset
 
156
 
150
929
 
899
Yrityskiinnitykset
 
47
 
53
281
 
315
Irtaimistokiinnitykset
 
58
 
52
346
 
310
Muista sitoumuksista
 
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
71
 
70
424
 
415
Kiinteistökiinnitykset
 
143
 
138
849
 
820
Takaisinostovastuut
 
12
 
11
69
 
64
Muut vastuusitoumukset
 
198
 
205
1182
 
1216
Yhteensä
 
1095
 
1020
6513
 
6070
 
 
 
 
 
 
 
 
Osakkuusyritysten puolesta
 
 
 
 
 
 
 
Takaukset
 
262
 
249
1557
 
1478
 
 
 
 
 
 
 
 
Konserniyhtiöiden johdon puolesta
 
 
 
 
 
 
Takaukset
 
0
 
0
0
 
0
 
 
 
 
 
 
 
 
Muiden puolesta
 
 
 
 
 
 
 
Pantit
 
11
 
8
66
 
48
Kiinteistökiinnitykset
 
0
 
0
2
 
2
Takaukset
 
58
 
37
346
 
219
Muut vastuusitoumukset
 
38
 
38
226
 
224
Yhteensä
 
107
 
83
640
 
493
 
 
 
 
 
 
 
 
Yhteensä
 
1464
 
1352
8710
 
8041
 
 
 
 
 
 
 
 
KÄYTTÖLEASINGVASTUUT
 
 
 
 
 
 
 
Vuoden sisällä erääntyvät
 
44
 
41
261
 
244
Yli vuoden kuluttua erääntyvät
161
 
158
957
 
940
Yhteensä
 
205
 
199
1218
 
1184
 
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitusleasingsopimukset on kirjattu taseeseen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
YDINJÄTEHUOLTOVASTUU
 
459
 
459
2732
 
2732
Ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuus
-372
 
-330
-2212
 
-1963
Velkana taseessa
 
87
1)
129
1) 520
1)
769
 
 
 
 
 
 
 
 
1) Vakuutena kiinnitetyt haltijavelkakirjat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
JOHDANNAISSOPIMUKSET
 
31.3.1999
 
31.12.1998
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KORKO- JA VALUUTTAJOHDANNAISET
Kohde-
etuu-
Käypä
Tu-lout-
Kohde-
etuu-
Käypä
Tu-lout-
Me
 
den
arvo
arvo
tamat-ta
den
arvo
arvo
tamat-ta
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Korko- ja obligaatiotermiinit
23
0
0
-
-
-
Koronvaihtosopimukset
 
1752
-46
-43
1554
-32
-32
Korko-optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
33
0
0
33
0
0
Asetetut
 
255
0
0
236
-3
-3
Valuuttatermiinit
 
1824
-13
-14
1953
9
-1
Valuutanvaihtosopimuk-set
 
573
41
0
535
29
0
Valuuttaoptiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
126
-2
-3
94
-1
-1
Asetetut
 
126
-1
0
94
1
1
 
 
 
 
 
 
 
 
RAAKAÖLJY JA ÖLJYTUOT-TEET
 
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
 
 
1000 bbl
 
tamat-ta
 1000 bbl
 
tamat-ta
 
 
 
Me
Me
 
Me
Me
Myyntisopimukset
 
15741
-32
-32
9585
5
5
Ostosopimukset
 
7015
14
14
2586
-2
-2
Optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
1200
0
0
325
0
0
Asetetut
 
2200
0
0
425
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
SÄHKÖJOHDANNAISET
 
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
 
 
TWh
 
tamat-ta
TWh
 
tamat-ta
 
 
 
Me
Me
 
Me
Me
Myyntisopimukset
 
23
103
103
19
33
37
Ostosopimukset
 
23
-117
-117
22
-41
-41
Optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
1
0
0
0
0
0
Asetetut
 
4
-1
-1
1
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
31.3.1999
 
31.12.1998
 
 
 
 
 
 
 
 
 
KORKO- JA VALUUTTA-JOHDANNAISET
Kohde-
etuu-
Käypä
arvo
Tu-lout-
Kohde-
etuu-
Käypä
arvo
Tu-lout-
Mmk
 
den
arvo
 
tamat-ta
den
arvo
 
tamat-ta
 
 
 
 
 
 
 
 
Korko- ja obligaatiotermiinit
137
0
0
-
-
-
Koronvaihtosopimukset
 
10416
-276
-258
9237
-191
-191
Korko-optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
194
0
0
197
0
0
Asetetut
 
1516
-1
0
1404
-17
-17
Valuuttatermiinit
 
10844
-77
-84
11609
56
-5
Valuutanvaihtosopimuk-set
 
3410
245
0
3182
175
0
Valuuttaoptiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
749
-11
-17
555
-3
-3
Asetetut
 
749
-5
1
555
6
6
 
 
 
 
 
 
 
 
RAAKAÖLJY JA ÖLJY-TUOTTEET
 
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
 
 
1000 bbl
 
tamat-ta
 1000 bbl
 
tamat-ta
 
 
 
Mmk
Mmk
 
Mmk
Mmk
Myyntisopimukset
 
15741
-188
-188
9585
30
30
Ostosopimukset
 
7015
81
81
2586
-11
-11
Optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
1200
2
2
325
1
1
Asetetut
 
2200
-2
-2
425
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
SÄHKÖJOHDANNAISET
 
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
Määrä
Käypä
arvo
Tu-lout-
 
 
TWh
 
tamat-ta
TWh
 
tamat-ta
 
 
 
Mmk
Mmk
 
Mmk
Mmk
Myyntisopimukset
 
23
614
614
19
197
221
Ostosopimukset
 
23
-697
-694
22
-242
-242
Optiot
 
 
 
 
 
 
 
Ostetut
 
1
1
1
0
0
0
Asetetut
 
4
-3
-3
1
0
0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Muihin vastuusitoumuksiin sisältyy enimmillään 60 miljoonan
D-markan suuruinen petrokemian ja muovien hintakehitykseen vuosina 1996-1999 sidottu vuokravastuu, joka tilinpäätöshetken hinnoin ei toteudu. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin siltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muiden sopimusten käypä arvo perustuu niistä aiheutuvien   kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvonmääritysmalleihin.
 
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Me
I/98
II/98
III/98
IV/98
1998
I/99
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
1486
1312
1272
1228
5298
1078
Sähkö ja lämpö
527
406
350
513
1796
538
Käyttö ja kunnossapito
49
60
60
81
250
63
Engineering
77
103
91
140
411
78
Kemia
255
239
217
197
908
199
Muut liiketoiminnat
22
29
24
31
106
26
Liiketoimintojen välinen myynti
-65
-57
-58
-95
-275
-83
Liikevaihto
2351
2092
1956
2095
8494
1899
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Me
I/98
II/98
III/98
IV/98
1998
I/99
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
26
40
69
53
188
29
Sähkö ja lämpö
155
61
5
126
347
207
Käyttö ja kunnossapito
4
-2
2
4
8
3
Engineering
-2
1
4
13
16
0
Kemia
11
10
0
-3
18
5
Muut liiketoiminnat
12
8
5
4
29
12
Eliminoinnit
0
-3
-3
-5
-11
-12
Liikevoitto
206
115
82
192
595
244
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Mmk
I/98
II/98
III/98
IV/98
1998
I/99
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
8833
7805
7558
7305
31501
6407
Sähkö ja lämpö
3134
2411
2080
3050
10675
3201
Käyttö ja kunnossapito
293
357
357
480
1487
374
Engineering
458
613
540
834
2445
466
Kemia
1518
1419
1293
1167
5397
1184
Muut liiketoiminnat
128
173
145
186
632
155
Liiketoimintojen välinen myynti
-386
-342
-343
-565
-1636
-494
Liikevaihto
13978
12436
11630
12457
50501
11293
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Mmk
I/98
II/98
III/98
IV/98
1998
I/99
 
 
 
 
 
 
 
Öljy ja kaasu
152
241
408
319
1120
170
Sähkö ja lämpö
921
363
32
745
2061
1228
Käyttö ja kunnossapito
26
-13
9
24
46
17
Engineering
-13
6
22
82
97
-2
Kemia
63
60
3
-15
111
28
Muut liiketoiminnat
75
42
29
27
173
73
Eliminoinnit
-1
-14
-17
-35
-67
-65
Liikevoitto
1223
685
486
1147
3541
1449
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1 EUR = 5,94573 FIM