Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015: Matalat sähkön hinnat heikensivät edelleen tulosta – vesivoimatuotanto kompensoi hieman

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015: Matalat sähkön hinnat heikensivät edelleen tulosta – vesivoimatuotanto kompensoi hieman

 

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 17.7.2015 klo 9.00 EET

 

Huhti-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot

·         Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, -32 %

·         Liikevoitto oli 144 (233) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 1 (23) miljoonaa euroa

·         Osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,22) euroa, -41 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,00 (0,03) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,98 (0,28) euroa

·         Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 229 (394) miljoonaa euroa, -42 %

·         Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

 

Tammi-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot

·         Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa, -14 %

·         Liikevoitto oli 494 (599) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 8 (30) miljoonaa euroa

·         Osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, -19 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,01 (0,04) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,38 (2,81) euroa

·         Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 745 (799) miljoonaa euroa, -7 %

·         Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta alkaen IFRS 5:n mukaisesti

·         Pekka Lundmark nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa.

 

Yhteenveto näkymistä

·         Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa

·         Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 45 % hintaan 41 euroa/MWh ja vuodeksi 2016 on suojattu noin 25 % hintaan 35 euroa/MWh

·         Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on tavoitteena saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee valuuttakurssien vaihtelusta johtuen.

 


Tunnuslukuja*

2014

Edelliset 12 kk

Sijoitetun pää​oman tuotto, %

19,5

29,0

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

1,1

-0,3

Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)

2,3

-1,1

Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta

2,0

-1,3

* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot.

 

Tunnusluku​ja

II/2015

II/2014

I-II/2015

I-II/2014

2014

Edelliset

12 kk

Liikevaihto, milj. euroa

794

886

1 834

2 094

4 088

3 828

Liikevoitto, milj. euroa

 

 

 

 

 

 

Jatkuvat toiminnot

144

233

494

599

1 296

1 191

Lopetetut toiminnot

4 314

63

4 395

2 030

2 132

4 497

Fortum yhteensä

4 458

295

4 889

2 629

3 428

5 688

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa

 

 

 

 

 

 

Jatkuvat toiminnot

143

210

486

568

1 085

1 003

Lopetetut toiminnot

32

45

114

164

266

216

Fortum yhteensä

175

255

600

732

1 351

1 219

Tulos ennen veroja, milj. euroa

 

 

 

 

 

 

Jatkuvat toiminnot

143

224

493

597

1 232

1 128

Lopetetut toiminnot

4 313

61

4 394

2 029

2 128

4 493

Fortum yhteensä

4 456

284

4 887

2 626

3 360

5 621

Tulos/osake, euroa

 

 

 

 

 

 

      Jatkuvat toiminnot

0,13

0,22

0,46

0,57

1,22

1,11

      Lopetetut toiminnot

4,85

0,06

4,92

2,24

2,33

5,01

      Fortum yhteensä

4,98

0,28

5,38

2,81

3,55

6,12

Jatkuvien liiketoimintojen rahavirta, milj. euroa

229

394

745

799

1 406

1 352

Oma pääoma/osake, euroa

 

 

16,76

12,86

12,23

 

Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa

 

 

-1 846

 

5 008

 

4 217

 

Korollinen nettovelka (kauden lopussa) ilman Värmen rahoitusta

 

 

-2 109

4 136

3 664

 

 

Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen:

 

“Fortumin tulosta painoivat edelleen matalat sähkön hinnat. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto laski 32 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Koko Fortumin liikevoittoa paransi kesäkuussa päätökseen saatu Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti ja myynnistä kirjattu 4,3 miljardin euron kertaluonteinen myyntivoitto, joka vastasi 4,82 euroa osakkeelta.

 

Meneillään oleva Aasian talouden hidastuminen yhdessä Euroopan makrotalouden kehityksen kanssa saattavat lisätä epävarmuutta ja hidastaa Euroopan elpymistä. Tämän lisäksi Kreikka on edelleen merkittävä sisäinen riski koko euroalueelle. 

 

Myös sää on ollut poikkeuksellinen. Toisen neljänneksen sademäärä oli lähihistorian suurimpia, minkä vuoksi vesivoiman tuotantomäärät olivat korkeat ja osin jouduttiin pakkojuoksutuksiin. Lisäksi matalat lämpötilat ovat viivästyttäneet lumen sulamista Norjassa, mikä saattaa aiheuttaa loppukesällä pakkojuoksutuksia. Näistä syistä energian hinnat Pohjoismaissa ovat heikentyneet, ja sähkön spot-hinnat ovat olleet jopa alle 10 euroa/MWh. Myös aluehintojen erot ovat vaihdelleet. Hiililauhteen tuotantokustannukset, jotka tyypillisesti ohjaavat sähkön hintaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, pysyivät kuitenkin melko tasaisina neljänneksen aikana.

 

Fortum jatkoi neuvotteluja venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelystä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy tuloksiin, jotka olisivat mahdollistaneet kesäkuun loppuun mennessä Fortumin sitoutumisen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Mikäli neuvottelut etenevät myöhemmin, ja riippuen valtioneuvoston rakentamislupapäätöksen ehdoista, Fortum on edelleen valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella ydinvoimahankkeeseen samoin ehdoin kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä mukana olevat yritykset.

 

Strategiamme ytimessä on vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoimassa, tehokkaassa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP) sekä asiantuntemuksemme energiamarkkinoilla. Uskomme, että kestävien ja energiatehokkaiden ratkaisujen merkitys kasvaa kaupungistumisen ja maailman sähköistymisen myötä."

 

Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

 

Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin.

 

Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.

 

Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntien velaton kokonaiskauppahinta on yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja noin 6,3 miljardia euroa.

 

Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa

 

Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa maaliskuussa 2015. Sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumin liiketoiminnan riskiprofiili on jonkin verran korkeampi, mikä vastaavasti vaatii aiempaa vahvempaa tasetta taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Taloudelliset tavoitteet vastaavat paremmin yhtiön liiketoimintarakennetta sekä kuvaavat paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.

 

Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.

 

Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet olivat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 %, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3 ja oman pääoman tuotto (ROE) 14 %.

 

IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin

 

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitettiin vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona.

 

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

 

Taloudellinen tulos

 

Huhti-kesäkuu 2015

 

Konsernin liikevaihto oli toisella neljänneksellä 794 (886) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 144 (233) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikutti 1 miljoonan euron (23) kertaluonteiset erät; mukaan lukien noin -15 miljoonan euron vaikutuksen peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 458 miljoonan euron (295) liikevoitto sisälsi noin 4,3 miljardin euron myyntivoiton Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnasta.

 

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. euroa

II/2015

II/2014

I-II/

2015

I-II/

2014

 

2014

Edelliset 12 kk

Power ​and Technology

404

487

904

1 072

2 156

1 988

Heat, Electricity Sales and Solutions

244

269

650

715

1 332

1 267

Russia

211

234

474

567

1 055

962

Muut

29

14

58

28

58

88

Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus

-64

-101

-183

-234

-422

-371

Eliminoinnit

-31

-17

-69

-55

-91

-105

Jatkuvat toiminnot, yhteensä

794

886

1 834

2 094

4 088

3 828

Lopetetut toiminnot

95

148

275

449

751

577

Eliminoinnit

-11

-18

-31

-53

-89

-67

Fortum yhteensä

878

1 016

2 078

2 489

4 751

4 340

 


Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Milj. eu​roa

 

II/2015

 

II/2014

I-II/

2015

I-II/

2014

 

2014

Edelliset 12 kk

Power and Technology

114

183

317

434

877

760

Heat, Electricity Sales and Solutions

11

11

68

59

104

113

Russia

35

28

132

102

161

191

Muut

-17

-13

-32

-27

-57

-62

Jatkuvat toiminnot, yhteensä

143

210

486

568

1 085

1 003

Lopetetut toiminnot

32

45

114

164

266

216

Fortum yhteensä

175

255

600

732

1,351

1,219

 

Liikevoitto segmenteittäin

M​​ilj. euroa

II/2015

II/2014

I-II/

2015

I-II/

2014

 

2014

Edelliset 12 kk

Power and Technology

117

151

320

413

855

762

Heat, Electricity Sales and Solutions

9

67

73

112

337

298

Russia

36

28

133

101

161

193

Muut

-17

-13

-32

-28

-58

-62

Jatkuvat toiminnot, yhteensä

144

233

494

599

1,296

1,191

Lopetetut toiminnot

4,314

63

4,395

2,030

2,132

4,497

Fortum yhteensä

4,458

295

4,889

2,629

3,428

5,688

 

Tammi-kesäkuu 2015

 

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla 1 834 (2 094) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 494 (599) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 8 (30) miljoonan euron kertaluonteiset erät; mukaan luettuna noin -15 miljoonan euron vaikutuksen peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 889 (2 629) miljoonan euron liikevoitto sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, joka oli noin 4,3 miljardia euroa (vertailuvuonna noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan toimintojen myynnistä).

 

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 80 (107) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 31 (48) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 13).

 

Konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.

 

Tulos ennen veroja oli 493 (597) miljoonaa euroa.

 

Kauden verot olivat yhteensä 80 (89) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,2 % (14,9 %). Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 19,4 % (20,4 %).

 

Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 413 (508) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, josta 0,01 (0,04) euroa aiheutui vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä. Koko Fortumin osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 5,38 (2,81) euroa, mikä sisältää Ruotsin sänkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjatun myyntivoiton 4,82 euroa osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus vertailukaudella koko Fortumin osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 7).

 

Taloudellinen asema ja rahavirta

 

Rahavirta

 

Tammi-kesäkuussa 2015 koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 123 miljoonalla eurolla 899 (1 022) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen johtui pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta sekä 2014 myydyistä Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnoista, joiden vaikutusta tasoittivat valuuttakurssierot ja muut rahoitustuotot. Toteutuneet  kurssierot, 203 (155) miljoonaa euroa, liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 48 miljoonalla eurolla 209 (257) miljoonaan euroon.

 

Koko Fortumin investointien rahavirta oli 6 372 (2 706) miljoonaa euroa, mistä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 303 (2 648) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta kasvoi 3 545 miljoonalla eurolla 7 272 (3 727) miljoonaan euroon, missä lopetettujen tomintojen vaikutus oli 6 457 (2 870) miljoonaa euroa.

 

Fortum maksoi 1 155 miljoonan euron osingon huhtikuussa. Rahavarat kasvoivat kauden aikana 5 877 miljoonaa euroa.

 

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma


Taseen loppusumma kasvoi 3 173 miljoonalla eurolla 24 548 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 21 375 milj. euroa).

 

Likvidit varat kasvoivat 5 846 miljoonalla eurolla 8 612 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa). Likvidien varojen kasvua tasoitti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden väheneminen 2 049 miljoonalla eurolla, mikä johtui pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä.

 

Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 3 815 miljoonalla eurolla ja oli 21 733 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 17 918 milj. euroa).

 

Oma pääoma

Oma pääoma oli 14 968 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 935 milj. euroa), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 14 889 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 864 milj. euroa).

 

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 4 025 miljoonalla eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3 miljardin euron myyntivoitosta ja maksetuista -1 155 miljoonan euron osingoista. Kauden tulos jatkuvista toiminnoista, 413 miljoonaa euroa, ja valuuttojen muuntoerovaikutus, 427 miljoonaa euroa, tasoittivat osingonmaksun vaikutusta.

 

Rahoitus

 
Fortumilla oli kesäkuun lopussa 1 846 miljoonan euron nettokassa.  Tammi-kesäkuussa nettovelka pieneni 6 063 miljoonalla eurolla (nettovelka vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa). Nettokassa ilman Fortum Värmen rahoitusta oli 2 109 miljoonaa euroa (nettovelka vuoden 2014 lopussa 3 664 milj. euroa).

 

Kesäkuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 612 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa
2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 158 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 134 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 15).

 

Tammi-kesäkuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.

 

Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A- tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2 -luokituksen. Näkymät ovat vakaat. Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin 18.3.2015. Fitchin luokitus pysyi ennallaan: A-, näkymät negatiiviset.

 

Tunnuslukuja


Viimeisen 12 kuukauden nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,3 (vuoden 2014 lopussa 1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli -1,1 (vuoden 2014 lopussa 2,3). Fortum rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmeä, ja yhtiöön liittyvät lainat, 263 (vuoden 2014 lopussa 553) miljoonaa euroa, esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely kuluvan vuoden aikana. Mikäli lainat vähennetään nettovelasta, on vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta -1,3 (2,0 vuoden 2014 lopussa).

 

Velkaantumisaste oli -12 % (vuoden 2014 lopussa 39 %) ja omavaraisuusaste 61 % (vuoden 2014 lopussa 51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 16,76 euroa (vuoden 2014 lopussa 12,23). Sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta oli 29,0 % (vuoden 2014 lopussa 19,5 %).

 

Markkinatilanne

 

Pohjoismaat


Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 87 (86) terawattituntia (TWh). Tammi-kesäkuussa 2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 197 (196) TWh. Sähkön kuluttajakysynnän kasvu tasoitti teollisen kysynnän laskua.

 

Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden toisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 15 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 14 TWh alemmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Tammi-kesäkuun sadanta oli vuosisadan korkeimpia Norjassa ja Ruotsissa. Viivästyneen sulamisen vuoksi suuri osa sateista oli kauden lopussa Norjassa edelleen lumena.

 

Huhti-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 20,7 (25,7) euroa/MWh. Hinnan lasku johtui lähinnä erittäin runsaasta sadannasta, mikä lisäsi vesivoiman tuotantoa, mutta osittain myös merkittävästi vertailukautta suuremmasta tuulivoiman tuotannosta. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 25,8 (34,6) euroa /MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 21,1 (31,6) euroa/MWh.

 

Tammi-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 24,4 (27,9) euroa. Aluehinta Suomessa oli 28,9 (34,9) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 24,8 (30,8) euroa.

 

Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisella neljänneksellä oli 28,3 (31,2) euroa/MWh ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 30,2 (32,4) euroa/MWh.

 

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1 euroa/tonni vuoden alussa ja noin 7,5 euroa/tonni kesäkuun lopussa. Toisella neljänneksellä päästöoikeuksien hintojen vaihtelu heikkeni, kun markkinavakausmekanismiin liittyvät poliittiset epävarmuudet vähenivät. Markkinavakausmekanismin sisältö sovittiin toukokuussa ja hyväksyntä odotetaan saatavan päätökseen kesän aikana tai alkusyksystä.  

 

Venäjä


Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Tšeljabinskin alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.

 

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden toisella neljänneksellä 230 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 178 (176) TWh. Tammi-kesäkuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 506 (507) TWh, ja vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 388 (387) TWh

 

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 6 % vuoden toisella neljänneksellä 1 132 (1 203) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-kesäkuussa keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 3 % 1 127 (1 156) ruplaan /MWh hintavyöhykkeellä 1.

 

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 55).

 

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

 

EU:n sähkömarkkinakehitys

EU:n komissio julkaisi heinäkuussa konsultoivan tiedonannon EU:n tulevasta markkinamallista. Komissio painottaa nykyisen energiapohjaisen markkinamallin kehittämistä kapasiteettipohjaisen markkinamallin sijaan. Komissio käynnisti toukokuussa valtiontukiin liittyvän sektoritutkimuksen kapasiteettimekanismeistä, ensimmäisen laatuaan, kootakseen tietoa markkinamallin kehittämiseen.

 

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus

EU:n päästökaupan markkinavakausmekanismista (MSR) päästiin yhteisymmärrykseen EU instituutioiden kesken toukokuussa 2015. Sopimuksen keskeiset kohdat ovat mekanismin käyttöönotto vuonna 2019, sekä markkinoilta tilapäisesti poisvedettyjen päästöoikeuksien sekä jakamattomien päästöoikeuksien siirtäminen suoraan mekanismin varantoon. Komissio julkaisi 15.7. ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on sopia tiukemmista päästöleikkauksista vuoteen 2030 mennessä painottaen päästöoikeuksien vaikutusten heikkenemistä energiamarkkinoilla.

 

Saksa

Heinäkuun alussa julkaistussa markkinamallin kannanotossaan Saksa päätti, ettei se siirry kapasiteettimarkkinoihin, vaan kehittää nykyistä sähkömarkkinamallia edelleen ja muodostaa erillisen kapasiteettireservin sähkön saannin varmistamiseksi. Lisäksi kiistanalainen suunnitelma erityisestä ilmastoverosta vanhemmille ligniittivoimalaitoksille (EU ETS:n lisäksi) hylättiin. Päästäkseen CO2-päästötavoitteisiinsa Saksa aikoo, muiden toimien lisäksi, siirtää asteittain 2,7 GW ligniittivoimalaitoksia kapasiteettireserviin vuosien 2017 ja 2020 välisenä aikana. 

 

Suomen uusi hallitus

Huhtikuussa pidettyjen vaalien jälkeen kolmen puolueen hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla julkaisi toukokuussa ohjelmansa. Hallituksen keskeisinä tavoitteina on parantaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä rakenteellisten uudistusten avulla sekä tehdä Suomesta puhtaiden teknologioiden ja biotalouden edelläkävijä mm. lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja lopettamalla asteittain hiilen käyttö energiantuotannossa.   

 

Näkymät

 

Avaintekijät ja riskit

 

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

 

Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

 

Pohjoismaiset markkinat


Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

 

Tammi-kesäkuussa 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) sekä öljyn hinnat nousivat ja hiilen hinta laski. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

 

Heinäkuun 2015 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015 oli noin 59 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2015 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla : loppuvuodelle 2015 oli noin 21 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 33 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 6 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 5 TWh alle vuoden 2014 vastaavan ajanjakson.

 

Power and Technology


Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

 

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

 

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen ohella.

 

Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein.

 

Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin veron noston 17 prosentilla. Vero astuu voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

 

Kesäkuussa Ruotsissa sijaitsevien Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköiden enemmistöomistaja E.ON ilmoitti aikeestaan aloittaa näiden kahden yksikön sulkemisprosessi. Toisin kuin E.ON Fortum arvioi, että on mahdollista jatkaa Oskarshamnin yksiköiden 1 ja 2 toimintaa niiden suunnitellun elinkaaren loppuun. Lopullisen päätöksen tekevät OKG Aktiebolagin osakkeenomistajat, minkä jälkeen Fortum arvioi päätöksen vaikutukset.

 

Edellyttäen, että Fortum pääsee sopimukseen TGC-1:n uudelleenjärjestelyistä Venäjällä ja valtioneuvoston rakennuslupapäätöksen ehdot sen sallivat, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen tällä hetkellä osallistuvat yritykset.

 

Venäjä


Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen on toimitettu Venäjän hallitukselle, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana. Mahdollisella ajanjakson pidentämisellä ei odoteta olevan vaikutusta nettonykyarvoon.

 

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen, eli se saa maksun myös tästä kapasiteetista.

 

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee sähkönmyyntituottoja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta ja voi tarvittaessa muuttaa uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja.

 

Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti helmikuussa 2015 painotetun keskimääräisen pääoman kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2014. Näitä käytetään CSA-hinnan määrittämiseen vuonna 2015. Sähkönmyynnin kapasiteettimaksut korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.

 

Fortumin investointiohjelman loppuosan arvon kesäkuun lopun valuuttakursseilla laskettuna arvioidaan olevan noin 0,1 miljardia euroa heinäkuussa 2015.

 

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

 

Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuoden 2015 aikana, kun investointiohjelma on saatu päätökseen. Segmentin tulokseen vaikuttaa Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja.

 

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, jonka tavoitteena on vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä. 

 

Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 3,5 % vuonna 2015.

 

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Neuvotteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Neuvottelujen aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

 


Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

 

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 0,8 miljardia euroa vuonna 2015. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

 

Fortum vähentää vähitellen vuoden 2015 aikana rahoitustaan Fortum Värmelle, joka on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys ja toimii Tukholman pääkaupunkiseudulla. Kesäkuun lopussa Fortum Värmen korolliset velat Fortumille olivat yhteensä noin 0,3 miljardia euroa.

 

Verotus

 

Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

 

Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 22). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskien verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007 käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.

 

Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin veron korotuksen 17 prosentilla. Vero astuu voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

 

Suojaukset

 

Kesäkuun 2015 lopussa noin 45 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 41 euroon/MWh loppuvuodelle 2015. Vastaavat luvut vuodelle 2016 olivat noin 25 % noin 35 euroon/MWh.

 

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

 

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

 

Osingonmaksu

 

Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti ja lisäosinkona 0,20 euroa osaketta kohti, eli yhteensä 1,30 euroa osaketta kohti.

 

Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2015.

 

Espoo, 16.7.2015

Fortum Oyj

Hallitus

 

Lisätietoja:

Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453 6555

 

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja Marja Mäkinen +358 10 452 3338 sekä investors@fortum.com

 

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

 

Tulostiedotus vuonna 2015:

Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00.

 

 

Jakelu:

Nasdaq Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.fortum.com/fi

 

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.