Uusiutuvaa energiaa tuettava tehokkaasti

Pohjoismaiden laajuinen, uusiutuvan sähkön tuotantoa tukeva vihreiden sertifikaattien järjestelmä toisi vuodessa jopa miljardin euron, eli 25 % säästöt kansallisiin tukijärjestelmiin verrattuna. Kun resursseja hyödynnetään tehokkaammin, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisääminen on edullisempaa ja aiheuttaa vähemmän kustannuksia veronmaksajille ja loppuasiakkaille.

                                                 

Euroopan Unioni on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksessa vuoden 2005 8,5 %:sta 20 %:een vuoteen 2020 mennessä. Tämä on jaettu eri jäsenmaille kansallisiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä huomattavaa energiatehokkuuden lisäämistä että merkittävää lisäpanostusta uusiutuviin energialähteisiin perustuviin tuotantomuotoihin, erityisesti tuulivoimaan, biomassaan ja vesivoimaan.

 

”Tavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää julkista tukea. Jos tavoitteet aiotaan saavuttaa pelkästään kansallisilla toimilla, yhteiskunnalle kohdistuvat kustannukset ovat vielä korkeammat. Näin ollen uusiutuvan energian tukimuodot ovat ratkaisevan tärkeitä”, sanoo Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen.

 

Suomi on osa yhteispohjoismaista sähkömarkkinaa, ja EU:n tavoitteena on siirtyminen koko unionin kattaviin sähkösisämarkkinoihin. Myös EU:n päästökauppajärjestelmää ollaan kehittämässä keskitetyn ja harmonisoidun järjestelmän suuntaan.

 

”Yhdentyvillä energiamarkkinoilla on tärkeää suunnitella uusiutuvien energiamuotojen varalle sellaiset tukijärjestelmät, jotka vääristävät alueellisia sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Ihanteellisessa tilanteessa tukijärjestelmät olisivat alueellisia, lopulta EU-laajuiset, vastaten markkinan kokoa. Myös uusiutuvien tukijärjestelmien kohdalla tulisi toimia markkinaehtoisesti. Tässä valossa yhteispohjoismainen sertifikaattijärjestelmä on vaihtoehto, jota pitäisi tutkia tarkemmin. Yksi syy markkinaintegraatiolle on nimenomaan se, että myös ympäristökysymyksiä voidaan ratkaista mahdollisimman tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin”, Hyvärinen sanoo.

 

Pohjoismainen tukijärjestelmä kustannustehokkain

Yhteispohjoismainen tukijärjestelmä mahdollistaisi investoimisen Pohjoismaiden tasolla, ei kansallisesti, kustannustehokkaimpiin tuotantomuotoihin. Vuotuiset säästöt olisivat kansallisiin syöttötariffijärjestelmiin verrattuna lähes miljardi euroa eli 25 %. Jo Suomen ja Ruotsin yhteinen sertifikaattijärjestelmä vähentäisi kustannuksia noin puolella miljardilla eurolla.

 

Alueellinen järjestelmä on myös helposti sovitettavissa yhteen direktiivin asettamien kansallisten tavoitteiden kanssa. Mikäli kaikkien Pohjoismaiden on saavutettava haasteelliset tavoitteet omin voimin, on kunkin sijoitettava kaikkein kalleimpiin tuotantomuotoihin kuten merituulivoimaan. Yhteispohjoismainen tukimalli puolestaan mahdollistaisi uusiutuvien tavoitteiden saavuttamisen edullisempien tuotantomuotojen avulla.

 

Yhteispohjoismaisessa vihreiden sertifikaattien mallissa uusiutuvaa sähköntuotantoa lisättäisiin kunkin maan resurssien ja olosuhteiden mukaan: tuulivoimaa rakennettaisiin erityisesti Norjaan, biomassapohjaista kapasiteettia taas Suomeen ja Ruotsiin. Investointien alueellinen sijainti ei olisi kokonaisuuden kannalta oleellista, sillä yhteispohjoismaisilla markkinoilla tuotettu sähkö on kaikkien maiden käytössä.

 

”Fortum kannustaa viranomaisia perehtymään pohjoismaiseen – joko kaikki Pohjoismaat, tai kaksi tai kolme maata käsittävään – tukimalliin tarkemmin. Mallin etuina olisivat huomattavat kustannussäästöt, luonnonvarojen tehokkaampi hyödyntäminen ja soveltuvuus Pohjoismaiden yhteisille sähkömarkkinoille. Olisi myös varmistettava, että EU:n uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiiviehdotus ei ainoastaan tue alueellisia tukimalleja, vaan pyrkii myös edistämään niitä aktiivisesti”, Hyvärinen päättää.

 

 

Fortum Oyj

Konserniviestintä

 

 

Eri tukimallien – mukaan lukien vihreiden sertifikaattien ja syöttötariffien – kuvaukset löytyvät Greenstream Networkin laatimasta raportista ”Uusiutuvan energian edistämiskeinot” Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/kannanottoja

 

 

Lisätietoja:

Esa Hyvärinen, johtaja, edunvalvonta, Fortum Oyj, +358 40 826 2646