Tilinpäätöstiedote 2014: Vahva tulos päätti vaativan vuoden - Osingonjakoehdotus 1,10 euroa osakkeelta sekä lisäosinko 0,20 euroa osakkeelta vuodelta 2014

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 4.2.2015 klo 9.00 EET

Loka-joulukuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 436 (423) miljoonaa euroa, +3 %
• Liikevoitto oli 650 (507) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja, lähinnä Gasum Oy:n osakkeiden myynnistä,
oli 213 (83) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,64 (0,52) euroa, +23 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja, lähinnä Gasum Oy:n
osakkeiden myynnistä, oli 0,25 (0,07) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 452 (398) miljoonaa euroa, +14 %
• Tehostamisohjelma 2013-2014 saatiin onnistuneesti päätökseen
• Fortum aikoo kasvattaa vesivoimaomistustaan 60 prosentilla venäläisen
energiantuotantoyhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelyllä. Edellyttäen että TGC-1
-uudelleenjärjestely etenee suunnitellusti, Fortum on valmis osallistumaan
vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Tammi-joulukuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 351 (1 403) miljoonaa euroa, -4 %
• Liikevoitto oli 3 428 (1 508) miljoonaa euroa, josta 2 077 (106) miljoonaa
euroa oli vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä (pääasiassa Suomen
sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
• Osakekohtainen tulos oli 3,55 (1,36) euroa, +161 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,36 (0,10) euroa. Eniten
vaikutti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto, 2,08 euroa/osake
• Tehostamisohjelma 2013-2014 saatiin onnistuneesti päätökseen
• Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnit saatiin päätökseen
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1 762 (1 548) miljoonaa euroa, +14 %
• Fortumin hallituksen osingonjakoehdotus on 1,10 euroa osakkeelta sekä
lisäosinko 0,20 euroa osakkeelta vuodelta 2014


Tunnuslukuja
IV/14
IV/13*
2014
2013*
Liikevaihto, milj. euroa
1 285
1 390
4 751
5 309
Liikevoitto, milj. euroa
650
507
3 428
1 508
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
436
423
1 351
1 403
Tulos ennen veroja, milj. euroa
639
493
3 360
1 398
Tulos/osake, euroa
0,64
0,52
3,55
1,36
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa
452
398
1 762
1 548
Oma pääoma/osake, euroa
 
 
12,23
11,28
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
 
 
 
4 217
7 793
Nettovelka ilman Värmen rahoitusta
 
 
3 664
6 658




 

Tunnuslukuja
2014
2013*
Sijoitetun pääoman tuotto, %
19,5
9,0
Oman pääoman tuotto, %
30,0
12,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
1,1
3,7
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2,3
3,9
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta
2,0
3,4


*Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty
Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta
(liitteet 2 ja 4).

Yhteenveto näkymistä
• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina
vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle:
vuoden 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 50 % hintaan 40 euroa/MWh ja
vuodeksi 2016 on suojattu noin 10 % hintaan 39 euroa/MWh
• Yhtiö arvioi, että Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2
miljardia Venäjän ruplaa, saavutetaan vuoden 2015 aikana. Euromääräinen
tulostaso vaihtelee johtuen pääosin valuuttakurssivaihtelusta.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula (31.1.2015 asti):

Vuosi 2014 oli haasteellinen Fortumille. Sähkön hintojen ja maailmantalouden
kehitys sekä ruplan heikkeneminen olivat ilmeisiä pettymyksiä. Myöskään
hyödykkeiden hintojen romahdus vuoden viimeisellä neljänneksellä ei ollut
ennakoitavissa. Sähkön hinta laski vuoden aikana, hyödykehintoja vähemmän
pääosin CO2-päästöoikeuksien positiivisen hinnankehityksen johdosta.

Fortum jatkoi sisäistä muutosta tehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi.
Vahvan tuloksemme taustalla olivat erityisesti tehostamisohjelma ja
suunnitelmien mukaisesti toteutetut liiketoimintojen myynnit, jotka molemmat
veimme läpi menestyksekkäästi. Fortumin vuoden 2014 tulos oli hyvä
markkinatilanteessa, jota heikensivät mm. matalat sähkönhinnat, hyvin heikko
rupla ja lämmin sää. Pohjoismaissa sähkön kysyntä heikkeni vain hieman, ja
Venäjällä kysyntä säilyi vuoden 2013 tasolla. Vuonna 2014 Fortumin
vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 351 miljoonaa euroa ja kassavirta oli
vahva, 1 762 miljoonaa euroa.

Venäjällä saimme valmiiksi Njaganin kolmannen yksikön. Suurin osa Venäjän
investointiohjelmastamme on nyt valmis. Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso
(EBIT), 18,2 miljardia Venäjän ruplaa, on määrä saavuttaa vuoden 2015 aikana.
Euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssivaihtelun vuoksi.

Maaliskuussa 2014 laajensimme johtoryhmäämme. Sähkönsiirtoliiketoiminnan
myyntihanke laittaa yrityksen strategisesti uuteen asemaan, lisäksi meillä on
edelleen meneillään merkittäviä liiketoiminnan myyntejä ja investointiohjelmia
ja uudelleenjärjestelemme sekä valmistaudumme Euroopan muuttuviin
energiamarkkinoihin saavuttaaksemme kasvua. Tässä tilanteessa tarvitsemme
johtoryhmään strategiaan, yritysmyynteihin ja –hankintoihin sekä
yhteiskuntasuhteisiin liittyvää osaamista. Vaikka vuosien 2013-2014
tehostamisohjelman saatiin menestyksellisesti päätökseen, uskomme, että meillä
on edelleen sisäistä kehityspotentiaalia.

Uudistettu johtoryhmä mahdollistaa toimintamme jatkoparantamisen ja
-tehostamisen, synergioiden entistä paremman hyödyntämisen eri liiketoimintojen
ja tukifunktioiden välillä sekä investointisuunnitelmien perusteellisen
arvioinnin niin, että saamme niistä strategiamme mukaisesti parhaan tuoton.

Tulevaan kasvuun liittyvät suunnitelmamme alkavat muotoutua. Vuonna 2014 myimme
Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintomme, ja parhaillaan arvioimme ja
valmistelemme Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintamme myyntiä. Lisäksi kerroimme
aikeestamme lisätä vesivoiman tuotantokapasiteettiamme 60 %:lla venäläisen
TGC-1:n (Territorial Generating Company) rakennejärjestelyllä. Mikäli Fortum
saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, olemme valmiita
osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman
ydinvoimahankkeeseen, samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeessa
tällä hetkellä mukana olevat yritykset.

Vesivoimatuotannon osuuden kasvattaminen on missiomme ja strategiamme mukaista.
Toimintamme tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja
tulevien sukupolvien elämää. Haluamme toimia vastuullisesti niin
lähitulevaisuudessa kuin pitkällä aikavälillä. Vastuullisten ratkaisujen ja
toiminnan kautta tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Samalla
meille syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa kilpailukykyämme. Kestävän
kehityksen mukainen toiminta vahvistaa taloudellista tuloksentekokykyämme ja
luo vakaan perustan kasvattaa omistaja-arvoa.

Fortumin strategia perustuu hiilidioksidivapaaseen tuotantoon; vesi- ja
ydinvoima sekä yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto ovat ydinosaamistamme.
Kasvaaksemme näillä alueilla pyrimme luomaan lisäarvoa rakennejärjestelyin ja
yrityshankinnoin.

Hiilidioksidivapaan tuotannon ohella kuluttajaliiketoimintamme on meille
tärkeää, ja olemme sitoutuneet sen kasvattamiseen.

Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme edelleen vahvistaminen edellyttää
Euroopan-laajuisia yhteismarkkinoita niin vesi- ja ydinvoimassa kuin
yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kasvu ja vakaa tuloksenteko
Venäjällä on meille yhtä tärkeää.

Tavoitteenamme on myös rakentaa pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Esimerkiksi
aurinkoteknologia on mielenkiintoinen ja CO2-vapaana vastuullinen
tuotantomuoto. Tällä hetkellä tutkimme ja kehitämme aurinkoteknologiaan
liittyvää osaamistamme Intiassa. Lisäksi tutkimme ja kehitämme esimerkiksi
pyrolyysimenetelmää Suomessa.

Vaikka sähkön tukkuhinnat ovat jatkaneet laskua, erilaiset verot, maksut ja
tuet kasvattavat loppuasiakkaan energialaskua. Onkin ensiarvoisen tärkeää saada
aikaan ennustettavasti toimivat energiamarkkinat, jotka perustuvat kuluttajien
osallistumiseen, kaikkien eri energialähteiden arvokomponenttien hyödyntämiseen
ja eri energian tuottajien mukanaoloon. Järjestelmän on oltava
markkinalähtöinen, kaupallinen ja ennustettava. Sen tulisi myös kattaa
mahdollisimman laaja yhtenäinen maantieteellinen alue, jossa on riittävästi
siirtokapasiteettia ja jonka kantaverkkoyhtiöt, sähkönsiirrosta vastaavat
verkkoyhtiöt ja sähköpörssit toimivat hyvässä yhteistyössä. Kun vielä
ympäristövaikutukset hinnoitellaan CO2-päästöjen pohjalta oikein, muodostuu
kilpailukykyinen, ympäristövaatimukset huomioon ottava ja toimitusvarma
energiamarkkina.

Euroopan energiamarkkinoiden keskeiset kriteerit ja muuttujat ovat
monitahoisia. Yksittäisten teknologioiden tai innovaatioiden edistämisen sijaan
on tärkeää aikaansaada hyvin toimivat ja kilpailukykyiset markkinat, jotka
antavat energian tuottajille ja kuluttajille mahdollisuuden hyödyntää
kilpailevia energiaratkaisuja.

Energiamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kriittistä. Onkin
tärkeää ymmärtää, että sähköön liittyy erilaisia arvoja, kuten energiasisältö,
tuotantokapasiteetti ja eri tuotantomuotojen suhde kulutushuippuihin. Tuotannon
ja kysynnän tasapaino edellyttää luonnollisesti joustavuutta, mihin vesivoima
sopii erittäin hyvin. Juuri tästä syystä vesivoiman tuotanto on Fortumille
erittäin houkuttelevaa.

Euroopan Unionissa on käynnissä lukuisia tärkeitä kehityshankkeita. Parhaillaan
valmistellaan markkinoiden vakausjärjestelmää (EU MSR), mutta sen käyttöönotto
vie vielä aikansa. Myös kapasiteettimekanismista keskustellaan; jos ja kun
mekanismi otetaan käyttöön, sitä ei pidä sitoa yhteen teknologiaan, mekanismia
tulee voida käyttää yli rajojen ja sen tulee kattaa sekä vanha että uusi
tuotantokapasiteetti. Lisäksi CO2 -päästöjen vähennystavoitteeksi vuodelle 2030
hyväksyttiin 40 %. Näissä hankkeissa Fortum toimii aktiivisesti keskeisten
päättäjien kanssa Euroopassa ja Brysselissä.

Ilmastonmuutos on energiamarkkinoiden kehityksen ja toimintamallin ohella
tärkeä kysymys. Valitettavasti maapallon arvioidaan lämpenevän yli kahdella
celsiusasteella. Joidenkin ennusteiden mukaan lämpeneminen voi olla jopa
lähemmäs kolme-neljä astetta. Tilanne on erittäin vakava, ja se muuttuu
kymmenessä vuodessa vielä vakavammaksi. Meille Fortumissa ympäristöasiat ja
kestävän kehityksen asiat ovat olleet erittäin tärkeitä jo useiden vuosien
ajan. Jatkossa annamme näille asioille yhä enemmän painoarvoa päivittäisessä
työssämme.

Fortumilla on jo nyt hyvin vahva kilpailuasema - mitataan asemaa sitten
CO2-vapaan tuotannon määrällä, osaamisella, tuotannon rakenteella, kapasiteetin
joustavuudella, kustannusrakenteella, kestävällä kehityksellä tai
työturvallisuudella. Meillä on selkeä näkemys siitä, kuinka kehitämme yhtiötä
sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikajänteellä saavuttaaksemme
lisäarvoa, parantaaksemme osakekohtaista tulosta ja samalla luodaksemme hyvän
pohjan vakaalle, kestävälle ja ajanmyötä kasvavalle osingolle.

Siirryin 1. helmikuuta 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle. Fortumin hallitus on
aloittanut uuden toimitusjohtajan hakuprosessin, joka käsittää sekä sisäisiä
että ulkoisia kandidaatteja. Fortumin talousjohtaja Timo Karttinen hoitaa myös
väliaikaisesti toimitusjohtajan tehtäviä tänä aikana tukenaan erittäin toimiva
johtoryhmä. On luonnollisesti haikeaa jättää toimitusjohtajan tehtävät juuri
nyt, kun Fortumin kehitys on erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Jos minut
nimitetään Fortumin hallitukseen, jatkan työtä yrityksen hyväksi ja voin
myötävaikuttaa sen menestykseen uudessa roolissa.

Haluan kiittää kaikkia fortumlaisia sitoutuneisuudesta ja kovasta työstä
kuluneena haasteiden ja muutosten vuonna. Kiitos myös hyvästä yhteistyöstä!

Strategian mukainen rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa Fortum ja Gazprom Energoholding allekirjoittivat pöytäkirjan
aloittaakseen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n omistustensa
uudelleenjärjestelyn Venäjällä. TGC-1 omistaa ja operoi vesi- ja lämpövoimaa
Venäjän luoteisosassa sekä Pietarissa lämmönjakeluverkkoa. Gazprom
Energoholding omistaa yhtiön osakekannasta 51,8 % ja Fortum 29,5 %.

Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaa Rosatomin kanssa yrityksen, joka omistaa
TGC-1:n vesivoimatuotannon. Gazprom Energoholding jatkaa TGC-1:n
lämpöliiketoimintaan liittyviä toimintoja. Nykyisen TGC-1:n omistusosuutensa
kautta Fortumin osuus vesivoimaan keskittyneestä yrityksestä nousisi yli 75
%:iin. Rosatomista tulisi yrityksen vähemmistöomistaja vajaan 25 % osuudella.
Yrityksestä tulisi Fortumin tytäryhtiö.

Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n
vesivoimatuotannosta, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 %
vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin
muutkin suomalaiset hankkeeseen osallistuvat yritykset.

Tehostamisohjelma 2013–2014

Tehostamisohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2014 neljännellä
neljänneksellä.

Fortum käynnisti tehostamisohjelman vuonna 2012 ylläpitääkseen ja
vahvistaakseen strategista joustavuuttaan ja kilpailukykyään sekä
varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena oli vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013–2014 vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla,
myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla
eurolla sekä vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja keskittymällä
käyttöpääoman tehokkuuteen.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan strateginen arviointi

Sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen strateginen arviointi
aloitettiin vuonna 2013.

Maaliskuussa 2014 Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan
myynnin. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin loppuun
toukokuussa. Molempien kauppojen myyntivoitot on vastaavasti kirjattu
Distribution-segmentin vuoden 2014 ensimmäisen ja toisen neljänneksen tuloksiin
(liite 6).

Fortum jatkaa Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksien
valmistelua ja arviointia.

Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen
johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11
Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014
lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Fortum Värmeen,
jota käsitellään nyt yhteisyrityksenä ja joka konsolidoidaan tilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmällä (liite 2). Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitettävät
vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 toteutunutta
organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty vuoden 2014 alusta alkaen, ja tämän vuoksi
yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä
loppusummasta.

Taloudellinen tulos

Loka-joulukuu 2014

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 1 285 (1 390)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 436 (423) miljoonaa
euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 650 (507) miljoonaa
euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 213 (83)
miljoonan euron kertaluonteiset erät; pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. euroa
IV/14
IV/13
2014
2013
Power and Technology
588
543
2 156
2 252
Heat, Electricity Sales and Solutions
393
422
1 332
1 516
Russia
281
314
1 055
1 119
Distribution
173
280
751
1 064
Muut
15
20
58
63
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
-121
-122
 
-422
-478
Eliminoinnit
-45
-67
-179
-228
Yhteensä
1 285
1 390
4 751
5 309



Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa
IV/14
IV/13
2014
2013
Power and Technology
276
207
877
859
Heat, Electricity Sales and Solutions
49
42
104
109
Russia
59
110
161
156
Distribution
67
76
266
332
Muut
-14
-12
-57
-54
Yhteensä
436
423
1 351
1 403


Liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa
IV/14
IV/13
2014
2013
Power and Technology
318
278
855
922
Heat, Electricity Sales and Solutions
221
51
337
134
Russia
59
111
161
156
Distribution
66
75
2 132
349
Muut
-14
-8
-58
-53
Yhteensä
650
507
3 428
1 508



Tammi-joulukuu 2014

Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 4 751 (5 309) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 351 (1 403) miljoonaa euroa, ja
konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
3 428 (1 508) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat
yhteensä 2 077 (106) miljoonan euron kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen
sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n
(IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä
oikaisu (liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-joulukuussa 149 (178)
miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 67 (73) miljoonaa euroa. Osuus
Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2014
kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 217 (289) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen,
joka oli -5 (-16) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 3 360 (1 398) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 199 (186) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 5,9 % (13,3 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014
alkaen 24,5 %:sta 20,0 %:iin. Verokannan muutoksen vaikutus loka-joulukuussa
2013 oli noin 0,09 euroa osakkeelta. Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta
ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti vuonna 2014 oli
18,8 % (22,7 %).

Kauden tulos oli 3 161 (1 212) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos
oli 3,55 (1,36) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,36
(0,10) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus
osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-joulukuussa 2014 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 214 miljoonalla eurolla
1 762 (1 548) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin valuuttakurssieroista,
joiden positiivinen vaikutus oli 300 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi
käyttöpääoman kasvu 125 miljoonalla eurolla. Valuuttakurssieroista syntyi
voittoja ja tappioita yhteensä 352 (52) miljoonaa euroa, jotka liittyivät
Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 236
miljoonalla eurolla 768 (1 004) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat
yhteensä 3 062 (122) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen
sähkönsiirtoliiketoiminnan ja Gasumin osakkeiden myynnistä (liite 6). Tulot
korollisista saamisista sisältävät 534 miljoonaa euroa Fortum Värmeltä.
Investointien rahavirta oli yhteensä
2 816 (-944) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta,
kasvoi 3 974 miljoonalla eurolla 4 578 (604) miljoonaan euroon.

Varat käytettiin osittain 977 miljoonan euron osinkoihin huhtikuussa 2014 ja 2
079 miljoonan euron korollisten velkojen maksuun. Likvidit varat vuoden lopussa
olivat 2 766 (1 265 vuoden 2013 lopussa) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 1 973 miljoonalla eurolla 21 375 (23 348) miljoonaan
euroon sisältäen pitkäaikaisten varojen vähenemisen, 2 412 miljoonaa euroa.
Valuuttojen muuntoerojen vaikutus aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 2
015 miljoonaa euroa ja divestointien vastaavasti 433 miljoonaa euroa.

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa,
raportoitiin ”Myytävänä olevat omaisuuserät” -rivillä vuoden 2013 lopussa.
Likvidit varat kasvoivat 1 501 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma väheni 1 265 miljoonalla eurolla ja oli 17 918 (19 183)
miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 935 (10 124 ) miljoonaa euroa, josta emoyhtiön omistajien
osuus oli 10 864 (10 024) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
omasta pääomasta kasvoi 840 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden
tuloksesta, 3 154 miljoonaa euroa, jota pienensi -1 320 miljoonan euron
valuuttojen muuntoerovaikutus sekä 977 miljoonan euron maksetut osingot.

Rahoitus

Vuonna 2014 nettovelka pieneni 3 576 miljoonalla eurolla 4 217 (7 793)
miljoonaan euroon. Nettovelka ilman Värmen rahoitusta oli 3 664 miljoonaa euroa
(6 658).

Joulukuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 766 (1 265) miljoonaa
euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu
arvo on noin 134 (113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla
oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuonna 2014 konsernin nettorahoituskulut olivat 217 (289) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
muutoksen, joka oli -5 (-16) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä säilyi
muuttumattomana ja on A- (näkymät negatiiviset).

Tunnuslukuja

Vuoden 2014 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,1 (3,7),
ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,3 (3,9). Fortum
rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmen, ja yhtiöön liittyvät lainat 553
miljoonaa euroa (1 135) esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin
taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuonna
2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen
(EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 2,0 (3,4).

Velkaantumisaste oli 39 % (77 %) ja omavaraisuusaste 51 % (43 %).
Osakekohtainen oma pääoma oli 12,23 (11,28) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto
vuonna 2014 oli 19,5 % (9,0 %) ja oman pääoman tuotto 30,0 % (12,0 %). Sekä
sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikuttivat positiivisesti Suomen
sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoimintojen
myyntivoitot.

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä
Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 104 (103) terawattituntia (TWh) ja koko vuonna
2014 sähköä kulutettiin 378 (386) terawattituntia (TWh). Teollinen kulutus
pysyi lähes muuttumattomana, mutta muu kulutus laski johtuen poikkeuksellisen
leudosta säästä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Vuoden 2014 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 82 TWh eli 1 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa alemmat ja 3 TWh alemmat kuin edellisenä vuonna. Vuoden
neljännen neljänneksen alussa vesivarastot olivat 10 TWh alle pitkän aikavälin
keskiarvon ja samalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2013. Vuoden
lopussa vesivarastot olivat 80 TWh, eli 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon
ja 2 TWh alle vuoden 2013 lopun tasoa. Loka-joulukuussa sadanta oli alle pitkän
aikavälin ja reilusti alle viime vuoden vastaavan ajanjakson.

Loka-joulukuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 30,7
(35,9) euroa megawattitunnilta (MWh). Sähkön hintaa laski hiililauhteen
pienentyneet tuotantokustannukset, mikä ohjaa sähkön hintaa Pohjoismaiden
sähkömarkkinoilla. Energian hintoja heikensi myös tuulivoiman korkea
tuotantomäärä. Voimakkaat sateet neljänneksen alkupuolella aiheuttivat hintojen
vaihtelua. Sähkön korkea nettovienti jatkui, mutta myös tuonti Venäjältä
kasvoi. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 36,4 (39,9) euroa/MWh ja
Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,3 (37,5) euroa/MWh. Suomessa aluehintojen
ero systeemihintoihin nähden johtui lähinnä jatkuneesta energian viennistä
Viroon. Ruotsissa tuulivoiman volyymit ja ydinvoiman hyvä saatavuus pitivät
aluehinnat lähellä systeemihintoja.

Tammi-joulukuussa 2014 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli
29,6 (38,1) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen aluehinta Suomessa
oli 36,0 (41,2) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,6 (39,4)
euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2014 loka-joulukuussa oli 34,8 (37,5)
euroa/MWh ja koko vuonna 32,8 (37,8) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 4,8
euroa/tonni vuoden 2014 alussa ja kohosi 7,3 euroon/tonni vuoden loppuun
mennessä. Vuoden aikana päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 4,4 - 7,5
euroa/tonni.

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla,
joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä
metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2014
neljännellä neljänneksellä 282 (274) TWh. Vastaava luku Fortumin
toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja
Uralin alue) oli 214 (209) TWh. Tammi-joulukuussa 2014 Venäjällä kulutettiin
sähköä 1 021 (1 026) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella,
hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 777
(772) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 1 %
vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 1 120 (1 136) ruplaan/MWh ja kasvoi noin
5 % koko vuoden aikana 1 163 (1 104) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 59).

Euroopan liiketoimintaympäristö ja päästömarkkinat

EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikka
Eurooppa-neuvosto päätti lokakuussa 2014 energia- ja ilmastotavoitteista
vuodelle 2030: EU:n omia kasvihuonepäästöjä vähennetään vähintään 40 %,
uusiutuvan energian osuutta nostetaan vähintään 27 %:iin (EU-tason sitova
tavoite) ja energiatehokkuutta parannetaan vähintään 27 % (EU-tason
ohjeellinen tavoite).

Lisäksi päätöksiin sisältyy tavoite sähkönsiirron
infrastruktuuri-investoinneista. EU-komissio valmistelee vuosina 2015-2016
lainsäädäntöesityksiä 2030-tavoitteiden toteuttamiseksi.

Fortum pitää politiikkaa hyvänä perustana, ja sen tulisi vahvistaa
päästökauppajärjestelmän roolia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

EU:n päästökaupan uudistus
Komissio on käynnistänyt joulukuussa 2014 avoimen konsultaation
päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Päätöstä EU:n päästökaupan
vakausmekanismista odotetaan vuoden 2015 puoliväliin mennessä.

EU:n sähkömarkkinamallin kehitys
Komissio on indikoinut olevansa kehittämässä referenssi tavoitemallia
kapasiteettimekanismeille (CRM). Komissiolta odotetaan ensimmäisiä alustavia
ehdotuksia vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Maiden, jotka päättävät ottaa
kapasiteettimekanismit käyttöön, tulisi jatkossa noudattaa näitä periaatteita,
mikä on tärkeää sähkömarkkinoiden hajaannuksen estämiseksi.

Yhteiset EU:n laajuiset kilpailukykyiset ja vahvasti verkottuneet Euroopan
sisäiset energiamarkkinat, joilla myös uusiutuvaa energiaa kehitetään
markkinalähtöisesti eivät ainoastaan paranna kilpailukykyä ja lievennä
ilmastovaikutuksia, vaan myös parantavat EU:n sisäistä energian saatavuutta ja
toimitusvarmuutta.

Komission työohjelma
Äskettäin nimitetty EU-komissio julkisti joulukuussa 2014 strategisen
työohjelmansa vuodelle 2015. Ensimmäinen merkittävä aloite on helmikuun
loppupuolella tuleva energiaunionia koskeva tiedonanto. Siinä on tarkoitus
esittää konkreettisemmin, miten komissio tulee vastaamaan muun muassa energian
huoltovarmuuteen liittyviin haasteisiin.

Ruotsi: hallituksen ja opposition keskinäinen sopimus
Uusien parlamenttivaalien välttämiseksi uusi hallituskokoonpano sai aikaan
sopimuksen aiemman hallituksen muodostaneiden puolueiden kanssa. Niin sanottu
”joulukuun sopimus” on voimassa vuoteen 2022 saakka, ja siinä on määritelty
uusi käytäntö, jonka avulla vähemmistöhallitukset saavat valtion meno- ja
tuloarvion hyväksytettyä parlamentissa. Sopimuksessa on lisäksi sovittu
yhteistyöstä kolmella alueella: energia, eläkkeet ja sotilaspuolustus.

Suomen ydinvoimapäätökset
Syyskuussa 2014 Suomen hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen Fennovoiman
ydinvoimalaitoshankkeesta. Periaatepäätöksessä laitettiin rakennusluvalle ehto:
Fennovoiman kotimainen omistus (eli EU/EEA) tulee olla vähintään 60 %
rakennuslupaa haettaessa.

Ukrainan kriisi ja EU-pakotteet
Täydennetty luettelo EU:n pakotetoimista Venäjää vastaan tuli voimaan syksyllä
Ukrainan kriisin seurauksena. Kaasuteollisuus sekä ydinenergia jätettiin
pakotteiden ulkopuolelle.

Liman ilmastokokous
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous (COP20) Perun Limassa joulukuussa oli
askel eteenpäin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa sovittiin
laajuus ja muoto, jossa maat esittävät sitoumuksensa vuoden 2015 ensimmäisen
neljänneksen aikana. Lisäksi sovittiin Pariisin sopimuksen sisältörungosta.
Kokouksen loppudokumentti ”Lima Call for Climate Action” sisältää viittauksia
myös hiilidioksidin hinnoitteluun ja päästömarkkinoihin. Markkinamekanismien ja
päästöjen hinnoittelun tulisi olla tulevan ilmastosopimuksen keskeinen osa,
jotta vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoa voitaisiin nopeuttaa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

22.1.2015 Fortum ilmoitti että toimitusjohtaja Tapio Kuula jää 1.2.2015
työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuula toimi Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009.
Fortumin hallitus on käynnistänyt seuraajan hakuprosessin käsittäen sekä
sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Talousjohtaja Timo Karttinen hoitaa myös
väliaikaisesti toimitusjohtajan tehtäviä tänä aikana.

22.1.2015 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti varsinaiselle
yhtiökokoukselle 2015, että hallitus koostuu kahdeksasta (8) jäsenestä ja että
seuraavat henkilöt valitaan hallituksen jäseniksi tulevaksi toimikaudeksi, joka
päättyy vuoden 2016 yhtiökokouksen päättyessä. Uudelleenvalittaviksi
ehdotetaan: Sari Baldauf, hallituksen puheenjohtajaksi, Kim Ignatius,
varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel,
Petteri Taalas ja Jyrki Talvitie. Uusiksi jäseniksi ehdotetaan valittavan Eva
Hamilton ja Tapio Kuula.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tulee ehdottamaan vuoden 2015
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot
ovat tulevana toimikautena seuraavat: puheenjohtaja: 90 000 euroa vuodessa,
varapuheenjohtaja: 65 000 euroa vuodessa ja jäsen: 45 000 euroa vuodessa sekä
tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja: 65 000 euroa vuodessa siinä
tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai
varapuheenjohtajana.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille,
poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin
tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta
Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat
kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat
sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös
yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa
tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
pitävät talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus
vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa
ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Venäjän
liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi,
kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja
kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset
riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten
käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden
turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti
Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että
transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan
lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden
riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden
kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi
edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin
0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin
Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Vuoden 2014 aikana Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat, ja
öljyn ja hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12
kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Tammikuun lopussa 2015 hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015
oli noin 58 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien
markkinahinta (EUA) vuodelle 2015 noin 7 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2015 oli noin 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2016 oli noin 29 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2015 oli noin 32 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh.
Pohjoismaiden vesivarannot olivat 1 TWh alle pitkänajan keskiarvotason ja 1 TWh
alle vuoden 2014 vastaavan ajankohdan tason.

Strategian mukainen rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum ja Gazprom Energoholding allekirjoittivat pöytäkirjan
aloittaakseen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n omistustensa
uudelleenjärjestelyn Venäjällä. TGC-1 omistaa ja operoi Venäjän luoteisosassa
vesi- ja lämpövoimaa sekä Pietarissa lämmönjakeluverkkoa. Gazprom
Energoholding omistaa yhtiön osakekannasta 51,8 % ja Fortum 29,5 %.

Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaa Rosatomin kanssa yrityksen, joka omistaa
TGC-1:n vesivoimatuotannon. Gazprom Energoholding jatkaa TGC-1:n
lämpöliiketoimintaan liittyviä toimintoja. Nykyisen TGC-1:n omistusosuutensa
kautta Fortumin osuus vesivoimaan keskittyneestä yrityksestä nousisi yli 75
%:iin. Rosatomista tulisi yrityksen vähemmistöomistaja vajaan 25 % osuudella.
Vesivoimayhtiöstä tulisi Fortumin tytäryhtiö.

Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n
vesivoimatuotannosta, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 %
vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin
muutkin suomalaiset hankkeeseen tällä hetkellä osallistuvat yritykset.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa
vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin
joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä
valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien
muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron
muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa
Pohjoismaissa johtaisi noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa
vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen
liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava
tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten
investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista
käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia.
Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen.
Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman
sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja
osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM)
on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinvoimaloihin. Asia on
vireillä. Fortumin näkemyksen mukaan korkean ydinvoimaturvallisuuden ohella
EU-tasoisten turvallisuusvaatimusten yhtenäistäminen olisi erittäin tärkeää.

Vuonna 2014 Ruotsin hallitus päätti nostaa ydinjätemaksun noin 0,022
SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu
kustannusvaikutus Fortumille olisi vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa.
Ruotsin ydinjätemaksujen tarkistus tehdään kolmen vuoden välein.

Ruotsin uusi hallitus on ehdottanut ydinvoimakapasiteetin verotuksen
nostamisesta 17 % vuodesta 2015 lähtien. Esitys on toistaiseksi odottamassa
käsittelyä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Keskusteluja 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän
hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”,
rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin
kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa
tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 3,7 %
Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle
kapasiteetille Fortum suunnittelee hankkivansa nk. forced mode -statuksen.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun
vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja
myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan
myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.
Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon
mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat
kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu
kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut
voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän
aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi
viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua
laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot ja on
mahdollista, että tämän seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja
muutetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo vuoden 2014 lopussa joulukuun 2014 lopun
valuuttakursseilla laskettuna noin 0,2 miljardia euroa.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta
johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Venäjän tytäryhtiön OAO Fortumin hankintahetkellä vuonna 2008 asetettu tavoite
saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso vuoden 2015 aikana perustui sen
hetkiseen Venäjän ruplan kurssitasoon ja vastasi 18,2 miljardin ruplan tulosta
kyseisenä ajankohtana. Kuten aiemmin on kerrottu, Russia-segmentin tulokseen
vaikuttaa ennen kaikkea valuuttakurssien vaihtelu sekä Venäjän sähkön kysyntä,
kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen
tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen
euromääräinen tulostaso vaihtelee. Ei-euromääräisten tytäryhtiöiden
tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä
valuuttakursseja. Tällä hetkellä heikompi rupla tuo pienemmän tuloksen
euroissa. Fortum tekee kaikkensa lieventääkseen negatiivisia vaikutuksia.

Vuonna 2014 Venäjän energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla
uuden markkinamallin luomista sähkö- ja lämpöliiketoimintaan. Mallin
tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle
lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja
lämpömarkkinoille. Syyskuussa 2014 Venäjän hallitus hyväksyi lämpöreformin ja
uuden markkinamallin tiekartan, jonka mukaan sähkö- ja lämpöliiketoiminta
vapautuu 2020 mennessä, tai tietyillä alueilla 2023 mennessä.

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei
suoritettu lokakuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun
arvioidaan olevan 3,5 % vuonna 2015.

Distribution

Fortum arvioi ja valmistelee Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan mahdollista
myyntiä.

Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit, jotka liittyvät valituksiin koskien
vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa.
Ruotsissa hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2013 sähköyhtiöitä puoltavan
päätöksen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen valitti päätöksestä seuraavaan
oikeusasteeseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päättää
valitusoikeudesta.

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia
seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Syyskuussa 2014
Ruotsin hallitus teki päätöksen omaisuuden määrittelystä, yksityiskohdat
päättää Ruotsin energiamarkkinaviranomainen. Päätöksiä odotetaan kevään 2015
aikana.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi investointiensa ilman yritysostoja vuonna 2015 olevan noin 0,9
miljardia euroa (sisältäen Distribution-segmentin). Vuosittaisten
kunnossapitoinvestointien (ilman Distribution-segmenttiä) arvioidaan olevan
vuonna 2015 noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Tukholman kaupungin kanssa
yhteisomistuksessa olevasta Fortum Värmestä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden
2014 lopussa Fortum Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 0,6 miljardia euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon.

Suomen hallitus päätti kesäkuussa, ettei ennen vuotta 2004 rakennettuun vesi-,
ydin- ja tuulivoimaan kohdistuvaa voimalaitosveroa (windfall-veroa) oteta
käyttöön. Lopullinen päätös veron kumoamiseksi tehtiin eduskunnassa
marraskuussa 2014, ja se astui voimaan tammikuussa 2015.

Elokuussa konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti
Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007
määräämiä jälkiveroja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on asiassa
valitusoikeus (liite 21). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta
rahoitusyhtiöitään koskien verottamatta jättämispäätöksen vuosille 2008-2011
perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen
kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvonnalla (VOVA) on oikeus valittaa päätöksestä.

Ruotsin uuden hallituksen ehdotus asennetun ydinvoimakapasiteetin verotuksen
nostamisesta 17 % vuodesta 2015 lähtien odottaa käsittelyä. Fortumin mielestä
tulevan parlamentaarisen energiakomission tulisi tarkastella verotusta
kokonaisuudessaan, jotta saadaan laajapohjainen näkemys siitä, kuinka energian-
ja tehontarve voidaan ratkaista. Toteutuessaan verotuksen muutoksen vaikutus
olisi Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on
vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Suojaukset

Joulukuun 2014 lopussa noin 50 % Power and Technology -segmentin arvioidusta
sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40 euroon/MWh vuodelle
2015. Vastaava luku vuodeksi 2016 oli noin 10 % noin 39 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 5 438 689 036,90 euroa
sisältäen tilikauden voiton 2 264 863 648,81 euroa. Tilikauden päättymisen
jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkoa
1,10 euroa osaketta kohti. Lisäksi hallitus esittää myös maksettavaksi
lisäosinkoa 0,20 euroa osaketta kohti vuodelta 2014.

3.2.2015 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella
kokonaisosinkona ehdotetaan maksettavaksi yhteensä 1 154 877 158,50 euroa.
Hallitus esittää, että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään vapaaseen omaan
pääomaan. Hallitus ehdottaa, että osinko ja lisäosinko maksetaan 14.4.2015.

Yhtiökokous 2015

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2015 kello 14.00
Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.


Espoo 3.2.2015
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453
6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552 ja Rauno
Tiihonen, puh. +358 10 453 6150, investors@fortum.com


Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja
tilintarkastajat ovat 3.2.2015 antaneet vakiomuotoisen
tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2014. Tiivistetty osavuosikatsaus on
laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Fortumin tilinpäätös vuodelta 2014 ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 10.

Tulostiedotus vuonna 2015:
- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 29.4.2015 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2015 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2015 ja mahdolliseen
osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 1.4.2015
- osingon täsmäytyspäivä 2.4.2015
- osingon maksupäivä 14.4.2015


Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi


Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.