Vertailukelpoinen liikevoitto pysyi vakaana

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2.2.2011 klo 9.05 EET

Vertailukelpoinen liikevoitto pysyi vakaana


-- Vertailukelpoinen liikevoitto 1 833 (1 888) miljoonaa euroa, -3 %
-- Osakekohtainen tulos 1,46 (1,48) euroa, -1 %, laski sähköntuotantoa
suojaavien johdannaisten kirjanpitokäytännön vuoksi (vaikutus -0,18
euroa/osake)
-- Venäjän investointiohjelmaa nopeutettiin
-- 70 % Power-divisioonan vuoden 2011 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
suojattu 45 euroon megawattitunnilta ja 40 % vuoden 2012 tukkumyynnistä
suojattu 44 euroon megawattitunnilta
-- Fortumin hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti




Tunnuslukuja IV/10 IV/09 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 1 902 1 563 6 296 5 435
--------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa 321 522 1 708 1 782
--------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 541 570 1 833 1 888
--------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. euroa 285 505 1 615 1 636
--------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa 0,26 0,46 1,46 1,48
--------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 221 396 1 437 2 264
--------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 9,24 9,04
--------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka 6 826 5 969
(kauden lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta 888 367 888 230
--------------------------------------------------------------------------




Tunnuslukuja 2010 2009
------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 12,1
------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 15,7 16,0
------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,6
------------------------------------------





Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tilinpäätöstiedotteesta:


“Olen tyytyväinen vuoden 2010 tulokseemme. Heat- ja Russia-divisioonat sekä
Distribution-liiketoiminta-alue pystyivät kasvattamaan tulostaan
edellisvuodesta. Electricity Salesin tulos laski ensimmäisen ja viimeisen
neljänneksen aikana pääosin korkeiden tukkuhintojen seurauksena.
Power-divisioonassa kustannukset nousivat, mikä johtui osittain tehonkorotus-
ja modernisointiohjelmien jatkumisesta ydinvoimaosakkuusyhtiöissä Ruotsissa.


Sähkönkulutus kasvoi Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 2010. Teollisuustuotanto
Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla on kasvanut selvästi, ja Venäjän
talouden elpyminen on jatkunut vakaana.


Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus eteni Venäjän hallituksen
suunnitelmien mukaan. Sähkön tukkumarkkinat vapautuivat kokonaan tammikuussa
2011. Lisäksi Venäjän hallitus hyväksyi vuonna 2011 alkaville pitkän aikavälin
kapasiteettimarkkinoille uudet säännöt, jotka koskevat
investointivelvoitesopimuksia (CSA - "uusi kapasiteetti") ja
investointivelvoitesopimuksiin kuulumattoman kapasiteetin huutokauppaa (CCS -
"vanha kapasiteetti").


Fortum tarkisti Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän sähkönkysynnän
ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta. Investointiohjelma on nyt
tarkoitus saattaa päätökseen vuotta aiemmin kuin alun perin arvioitiin, vuonna
2014. Russia-divisioonasta saatavan voiton arvioidaan kasvavan samaa tahtia
kapasiteetin kasvun kanssa.


Fortumin päivitetty strategia julkaistiin syyskuussa. Strategian perustana on
yhtiön vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja
vesivoimatuotannossa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä sähkön ja
lämmön yhteistuotannossa sekä asiantuntemus kilpailluilla energiamarkkinoilla
toimimisesta. Tulevina vuosina Fortum aikoo edelleen hyödyntää vankkaa
asemaansa pohjoismaisilla sähkö- ja lämpömarkkinoilla ja luoda samalla vakaata
tuloskasvua Venäjällä.


Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu
sekä lisääntyvä kulutus nopeasti kasvavilla, vapautuvilla energiamarkkinoilla
erityisesti Euroopassa ja Aasiassa tarjoavat myös Fortumille
kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.Euroopan integroituvat sähkömarkkinat ja
Fortumin Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen
pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia tärkeimpänä
Fortumin tulokseen vaikuttavana tekijänä. Fortumin nykyisillä sähkön siirto- ja
myyntiliiketoiminnoilla on jatkossakin keskeinen rooli pohjoismaisella
markkinalla. Muilla alueilla Fortum näkee houkuttelevampia tulos- ja
kasvunäkymiä sähkön- ja lämmöntuotannossa.


Tavoitteenamme taloudellisten tunnuslukujen osalta on saavuttaa sijoitetun
pääoman tuotoksi 12 %, oman pääoman tuotoksi 14 % ja nettovelan ja
käyttökatteen (EBITDA) suhteeksi n. 3.


Haluan lopuksi esittää kiitokseni koko Fortumin henkilöstölle hyvin tehdystä
työstä."





Taloudelliset tulokset


Loka-joulukuu


Konsernin liikevaihto oli 1 902 (1 563) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto
oli yhteensä 321 (522) miljoonaa euroa. Fortumin sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisella kirjanpitokäytännöllä oli normaalia
suurempi vaikutus vuoden 2010 viimeisen neljänneksen liikevoittoon.Korkeat
sähkön termiinihinnat laskivat loppuvuodesta 2010 Fortumin liikevoittoa
sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuen; vaikutus koko vuoden
tulokseen oli -216 miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan
vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 541 (570)
miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytännöllä ei myöskään ollut vaikutusta Fortumin
kassavirtaan.


Kyseisen IFRS:n kirjanpitokäytännön vaikutus Fortumin viimeisen
vuosineljänneksen osakekohtaiseen tulokseen oli -0,18 euroa.


Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2010 neljännellä
neljänneksellä -220 (-48) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät
olivat 7 (8) miljoonaa euroa.


Liikevaihto divisioonittain


milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Power 752 663 2 702 2 531
--------------------------------------------------------------------------------
Heat 598 458 1 770 1 399
--------------------------------------------------------------------------------
Distribution* 287 227 963 800
--------------------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 529 410 1 798 1 449
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 254 197 804 632
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 7 17 51 71
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -528 -325 -1 736 -1 095
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit 3 -84 -56 -352
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 902 1 563 6 296 5 435
--------------------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain


milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
----------------------------------------------
Power 336 391 1 298 1 454
----------------------------------------------
Heat 122 104 275 231
----------------------------------------------
Distribution* 91 80 307 262
----------------------------------------------
Electricity Sales* 3 11 11 22
----------------------------------------------
Russia 17 8 8 -20
----------------------------------------------
Muut -28 -24 -66 -61
----------------------------------------------
Yhteensä 541 570 1 833 1 888
----------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Liikevoitto divisioonittain


milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
----------------------------------------------
Power 129 327 1 132 1 363
----------------------------------------------
Heat 124 109 303 252
----------------------------------------------
Distribution* 93 81 321 263
----------------------------------------------
Electricity Sales* 40 37 46 29
----------------------------------------------
Russia 16 8 53 -20
----------------------------------------------
Muut -81 -40 -147 -105
----------------------------------------------
Yhteensä 321 522 1 708 1 782
----------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Tammi-joulukuu


Konsernin liikevaihto oli 6 296 (5 435) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto
oli yhteensä 1 708 (1 782) miljoonaa euroa. Johdannaisten käypään arvoon
arvostaminen loppuvuoden 2010 korkeilla sähkön termiinihinnoilla pienensi
Fortumin liikevoittoa. Vaikutus koko vuoden 2010 tulokseen oli -216 miljoonaa
euroa. Kirjanpitokäytäntö ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan tai
vertailukelpoiseen liikevoittoon. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1
833 (1 888) miljoonaa euroa.


Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat koko tilivuoden osalta -125
(-106) miljoonaa euroa. Kertaluonteisten erien osuus oli 93 (29) miljoonaa
euroa. Ne muodostuivat Swedegasin ja Karlskoga Energi & Miljön osakkeiden
myyntivoitoista Ruotsissa sekä Kurgan Generating Companyn, Federal Grid
Companyn ja St. Petersburg Sales Companyn osakkeiden myyntivoitoista Venäjällä.


Ruotsin kruunu oli vuonna 2010 keskimäärin 10% vahvempi euroon nähden kuin
vuonna 2009. Ruotsin kruunun vahvistumisella oli noin 103miljoonan euron
positiivinen muuntovaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Muuntovaikutus
tuntui ennen kaikkea Power-divisioonassa. Vahva Ruotsin kruunuvaikutti
negatiivisesti kassavirtaan.


Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 62(21) miljoonaa euroa.
Parannus johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n osuuden myönteisestä kehityksestä.


Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 155(167) miljoonaan euroon alempien
korkokulujen seurauksena. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 12(-1)
miljoonaa euroa.


Tulos ennen veroja oli 1 615 (1 636) miljoonaa euroa.


Kauden verot olivat yhteensä 261 (285) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 16,2(17,4).


Kauden tulos oli 1 354 (1 351) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos
oli 1,46 euroa (1,48). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut
vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,18 euroa.


Vähemmistöosuus oli 54 (39) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.


Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 437(2 264) miljoonaa euroa. Siihen
vaikuttivat valuuttakurssieroista realisoituneet voitot ja tappiot, jotka
olivat vuonna 2010 yhteensä -535(298) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista
syntyneet voitot ja tappiot liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten
tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.


Fortumin taloudelliset tunnusluvut vuodelle 2010 olivat: sijoitetun pääoman
tuotto 11,6% (12,1 %), oman pääoman tuotto 15,7% (16,0 %) ja nettovelan ja
käyttökatteen (EBITDA) suhde 3,0(2,6 vuoden 2009 lopussa). Nettovelan ja
vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 2,8.





Markkinatilanne


Pohjoismaat


Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord
Poolissa oli 62,1 (36,6) euroa megawattitunnilta (MWh). Suomen ja Ruotsin
aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 66,5 (40,0)
euroa/MWh Suomessa ja 66,6 (40,0) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan sekä
Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa edullisemmasta tuonnista
Saksasta ja Hollannista, mikä auttoi pitämään hinnat alhaalla Etelä-Norjassa ja
Tanskassa. Varsinkaan kylmällä säällä siirtokapasiteetti ei riitä
Etelä-Norjasta ja Tanskasta Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan, sillä siirtoa
rajoitetaan tasapainon ylläpitämiseksi Oslon alueella.


Vuonna 2010 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 53,0 (35,0)
euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa
korkeammat: 56,6 (37,0) euroa/MWh Suomessa ja 56,8 (37,0) euroa/MWh Ruotsissa.
Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero liittyi lähinnä
ensimmäiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Ensimmäisellä neljänneksellä
korkeammat hinnat Ruotsissa ja Suomessa johtuivat ydinvoiman alhaisemmasta
käyttöasteesta Ruotsissa sekä alhaisemmasta siirtokapasiteetista. Viimeisellä
neljänneksellä alhainen vesitilanne Ruotsissa ja Norjassa sekä alentunut
siirtokapasiteetti vaikuttivat hintoihin.


Vuoden 2010 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 7terawattituntia (TWh)
pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Vuoden lopussa Pohjoismaiset
vesivarastot olivat historiallisen alhaisella tasolla, 29 TWh pitkän aikavälin
keskiarvoa pienemmät ja 20 TWh pienemmät kuin vuoden 2009 lopussa.


Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2010
viimeisellä neljänneksellä 111 (103) TWh eli noin 8 % edellisvuotta enemmän.
Kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä sähkönkulutuksesta teollisuudessa ja
tavallista kylmemmästä säästä. Vuonna 2010 Pohjoismaissa kulutettiin sähköä
yhteensä noin 396 (378) TWh - noin 5 % enemmän kuin vuonna 2009. Kasvu johtui
pääasiassa ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana vallinneesta kylmästä
säästä sekä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta.


Venäjä


Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2010
viimeisellä neljänneksellä 277 (271) TWh, mikä on noin 2 % enemmän kuin
vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Vuonna 2010 Venäjällä kulutettiin sähköä
noin 1 005 (964) TWh. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän talouden elpymisestä ja
teollisuustuotannon vilkastumisesta.


OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja
kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkönkysyntä pysyi
suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Taantuma ei vaikuttanut
sähkönkysyntään Tjumenin alueella edellisenä vuonna, eikä sähkönkysyntä siten
myöskään muuttunut edellisvuodesta. Metalliteollisuuteen painottuvalla
Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi viimeisellä neljänneksellä noin 4 %
ja vuonna 2010 noin 9 % edellisvuodesta. Kasvu johtui pääasiassa teollisuuden
sähkönkulutuksen elpymisestä.


Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi
hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla) 22 % yhteensä 886
(728) ruplaan/MWh vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.


Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.





Fortumin hiilidioksidipäästöt


Ilmastonmuutoksen hillitseminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja
energiatehokkuus ovat Fortumille tärkeitä.


Fortumin tavoite EU:ssa on alentaa sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöjen
viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta (g/kWh) vuoteen 2020
mennessä. Viiden vuoden keskiarvo oli vuoden 2010 osalta tavoitetta alhaisempi,
69 g/kWh. Lämmöntuotannossa tavoitteeksi on asetettu päästöjen vähentäminen
jokaisessa EU-maassa 10 %:lla vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n
ulkopuolella Fortum on sitoutunut lisäämään energiatehokkuutta ja siten
vähentämään tuotannon ominaispäästöjä.


Vuonna 2010 noin 66 % (69 %) Fortumin sähköntuotannosta oli
hiilidioksidipäästötöntä.Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa 86 % (91 %) oli
hiilidioksidipäästötöntä.


Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuonna 2010 olivat 25,3 (22,0) miljoonaa
tonnia (Mt), josta 9,7 (7,7) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS)
alaisia päästöjä.











Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt IV/10 IV/09 2010 2009
(miljoonaa tonnia, Mt)
------------------------------------------------------------------
Kokonaispäästöt 7,9 6,6 25,3 22,0
------------------------------------------------------------------
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt 3,0 2,7 9,7 7,7
------------------------------------------------------------------
Myönnetyt päästöoikeudet -- -- 5,6 5,5
------------------------------------------------------------------
Päästöt Venäjällä 4,4 3,9 14,6 13,8
------------------------------------------------------------------



Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt (g/kWh) IV/10 IV/09 2010 2009
-------------------------------------------------------------------------------
Kokonaispäästöt 216 156 189 155
-------------------------------------------------------------------------------
Päästöt EU:ssa 118 60 84 41
-------------------------------------------------------------------------------
Päästöt Venäjällä 541 436 532 493
-------------------------------------------------------------------------------




Divisioonakatsaukset


Power


Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus
ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.




milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 752 663 2 702 2 531
--------------------------------------------------------------------------------
- sähkönmyynti 715 639 2 580 2 413
--------------------------------------------------------------------------------
- muu myynti 37 24 122 118
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto 129 327 1 132 1 363
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto 336 391 1 298 1 454
--------------------------------------------------------------------------------
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 806 5 494
--------------------------------------------------------------------------------
Sidotun pääoman tuotto, % 19,5 24,5
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 22,3 26,4
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit 35 33 122 153
osakkeisiin
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä 1 819 1 916
--------------------------------------------------------------------------------


Divisioonan sähköntuotanto vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä oli 12,3
(11,1) TWh Pohjoismaissa. Siitä noin 90 % (96 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.


Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 46,3 (43,7) TWh, josta
noin 93 % (97 %) oli hiilidioksipäästötöntä.


Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana divisioonan sähköntuotanto kasvoi
Pohjoismaissa

11 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ydinvoimatuotanto kasvoi
edellisvuoteen verrattuna Oskarshamn 3:n ja Forsmark 2:n käyttöongelmista ja
Loviisa 2:n pitkästä, suunnitelman mukaisesta vuosihuollosta huolimatta.
Lämpövoimatuotannon osuus kasvoi huomattavasti, mikä johtui korkeammista sähkön
tukkuhinnoista sekä Meri-Porin voimalaitoksen palautumisesta Fortumin omaan
käyttöön.


Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 2,6 TWh korkeampi kuin
vuonna 2009. Erityisesti lämpövoimatuotanto lisääntyi pääasiassa korkeista
sähkön tukkuhinnoista ja Meri-Porin vuokrasopimuksen päättymisestä johtuen.
Myös ydinvoimatuotanto lisääntyi hieman.


Käytettävyys kahdeksassa Fortumin kymmenestä omistamasta tai osaomistamasta
ydinvoimalaitosyksiköstä oli hyvä vuonna 2010. Forsmark 2 selviytyi
modernisoituihin venttiileihin liittyvistä ongelmista korvaamalla ne
toisenlaisella ratkaisulla: yksikkö on toiminut täydellä kapasiteetilla
marraskuun alusta saakka. Oskarshamn 3:lla oli vaikeuksia uusitun turbiinin
laakereiden kanssa, mikä aiheutti tuotantohäviöitä joulukuun loppuun asti.
Tällä hetkellä yksikköä käytetään noin 1 050 megawatin (MW) teholla, mikä
vastaa yksikön tehoa ennen tehonkorotusta. Käytettävyyden varmistamiseksi
yksikköä aiotaan talvikuukausina käyttää tällä teholla, ja käyttöönottotestaus
alkaa uudelleen 1.3.2011.Tämän jälkeen käyttöönottotestaus jatkuu suunnitelmien
mukaiseen huoltoseisokkiin, 22.5.2011, saakka.




Sähköntuotanto lähteittäin, TWh IV/10 IV/09 2010 2009
---------------------------------------------------------
Vesivoima, Pohjoismaissa 6,0 5,9 22,0 22,1
---------------------------------------------------------
Ydinvoima, Pohjoismaissa 5,4 5,1 22,0 21,4
---------------------------------------------------------
Lämpövoima, Pohjoismaissa 0,9 0,1 2,3 0,2
---------------------------------------------------------
Yhteensä Pohjoismaissa 12,3 11,1 46,3 43,7
---------------------------------------------------------
Lämpövoima muissa maissa 0,3 0,3 1,1 1,2
---------------------------------------------------------
Yhteensä 12,6 11,4 47,4 44,9
---------------------------------------------------------



Myynti Pohjoismaissa, TWh 13,7 12,4 51,5 48,8
-------------------------------------------------
joista läpikulkueriä 0,7 1,0 3,2 3,6
-------------------------------------------------



Myyntihinta, EUR/MWh IV/10 IV/09 2010 2009
-----------------------------------------------------------
Sähkön myyntihinta Pohjoismaissa* 51,4 51,5 49,7 49,8
-----------------------------------------------------------
* Power-divisioona Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.


Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Power-divisioonan toteutunut sähkön
tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 51,4 euroa/MWh, eli suunnilleen samalla
tasolla kuin vuonna 2009.


Vuonna 2010 divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli
49,7 euroa/MWh, eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Selkeästi
korkeammat Nord Poolin spot-hinnat kompensoivat matalammat suojaushinnat lähes
kokonaan. Kokonaistukkumyyntihinta pysyi vakaana lauhdetuotannon
kysyntähuippujen aikana saavuttamien korkeampien hintojen vuoksi.


Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Power-divisioonan vertailukelpoinen
liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla.
Sähköntuotantomuotojen erilainen jakautuminen sekä kustannusten kasvu
ydinvoimaosakkuusyhtiöissä Ruotsissa laskivat tulosta.


Vuonna 2010 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski. Ruotsin
ydinvoimaosakkuusyhtiöissä jatkuneet tehonkorotukset ja modernisointihankkeet,
lauhdetuotannon suhteellisen osuuden kasvaminen sekä ydinvoimaan liittyvien
varausten kasvu ja Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kulut kasvattivat
kustannuksia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna.


Fortum ja Venäjän valtion ydinvoimakonserni ROSATOM allekirjoittivat
aiesopimuksen (Memorandum of Understanding) ydinvoimayhteistyöstä marraskuussa
2010. Lisäksi Fortum, ROSATOM ja Bulgarian valtion energiayhtiö NEK
allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä Belenen ydinvoimalaitoksen
kehittämisestä Bulgariassa. ROSATOMin ja NEKin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan
Fortum pyrkii osallistumaan ydinvoiman kehittämiseen Bulgariassa tarjoamalla
ydinvoimateknologian ja turvallisuuden asiantuntijapalveluita Belenen
hankkeeseen. Teknologiapalveluihin liittyen Fortum on varannut mahdollisuuden
hankkia 1 %:n osakkuuden perustettavasta projektiyhtiöstä, josta tulee Beleneen
rakennettavan ydinvoimalaitoksen ja sen aikanaan tuottaman sähkön omistaja.


Fortum päätti lakkauttaa Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja
varastointiprojektin, jota se on kehittänyt yhdessä Teollisuuden Voiman (TVO)
kanssa yhtiöiden yhteisesti omistamassa Meri-Porin voimalaitoksessa. Aiemmin
myös TVO päätti vetäytyä projektista.


Fortum valmistelee osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli
käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän
virallisesti vuonna 2011. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii
vesivoimakonsessiot maassa avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus
aloittaa kymmenen konsession ensimmäisen osuuden tarjousprosessin vuosina
2011-2015. Konsessiot vastaavat kaikkiaan 5 300 MW:n kapasiteettia.


Vuoden 2010 lopussa Power-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli
9 728 (9 709) MW, josta Pohjoismaissa sijaitsi 9 588 (9 569) MW.
Vesivoimantuotannon kapasiteetti Pohjoismaissa oli 4 684 (4 666) MW,
ydinvoimatuotannon kapasiteetti 3 217 (3 212) MW ja lauhdekapasiteetti 1 687 (1
691) MW.


Heat


Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP),
kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren
alueella.




milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 598 458 1 770 1 399
--------------------------------------------------------------------------------
- lämmönmyynti 428 341 1 269 1 055
--------------------------------------------------------------------------------
- sähkönmyynti 129 84 368 224
--------------------------------------------------------------------------------
- muu myynti 41 33 133 120
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto 124 109 303 252
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto 122 104 275 231
--------------------------------------------------------------------------------
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 4 182 3 787
--------------------------------------------------------------------------------
Sidotun pääoman tuotto, % 8,4 7,9
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 7,7 7,3
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit 117 101 305 359
osakkeisiin
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä 2 394 2 552
--------------------------------------------------------------------------------


Lämmönmyynti vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana oli yhteensä 8,8 (7,8)
TWh ja se tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli
yhteensä 2,2(1,6) TWh. Kasvu johtui pääasiassa uudesta CHP-kapasiteetista ja
kylmästä säästä.


Vuonna 2010 lämmönmyynti oli 26,1 (22,9) TWh, ja se tuotettiin pääasiassa
Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä6,5(4,4) TWh. Kasvaneet
volyymit johtuivat talvikauden kylmästä säästä, lisääntyneestä
teollisuusmyynnistä ja uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa ja Virossa.


Divisioonan vuoden viimeisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto parani
edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli yhteensä 122 (104) miljoonaa
euroa. Kasvu johtui pääasiassa sähkön tukkuhinnan ja tuotantovolyymien
kohoamisesta sekä Ruotsin kruunun vahvistumisesta.


Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli 275 (231) miljoonaa
euroa. Kasvu johtui pääasiassa tuotantovolyymien jasähkön tukkuhinnan
kohoamisesta. Polttoainekulut olivat edellistä vuotta suuremmat. Ruotsissa
kruunun vahvistuminen tasoitti talvikauden huippukuormituksen negatiivista
vaikutusta tuotantokustannuksiin.


Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana kaupallinen käyttö aloitettiin
kahdessa uudessa CHP-laitoksessa: Puolan Częstochowassa ja Viron Pärnussa.
Fortum aloitti myös työt uuden jätettä hyödyntävän CHP-laitoksen rakentamiseksi
Liettuan Klaipedassa sekä uuden niin ikään jätettä polttoaineenaan käyttävän
CHP-laitoksen rakentamiseksi Bristaan Tukholman lähelle. Saman neljänneksen
aikana Heat allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisesta
Puolassa. Yhtiöt myytiin osana maan sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä.
Lisäksi allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen
ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa Macquarien hallinnoimille
rahastoille. Vuoden aikana divisioona myi noin 30 pienempää
lämmöntuotantolaitosta. Uudelleenorganisoinnit tukevat Fortumin päivitettyä
strategiaa, jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.


Ruotsin kilpailuviranomainen (Konkurrensverket, KKV) ilmoitti marraskuussa 2010
luopuvansa Fortumin markkina-asemaa ja kaukolämmön hinnoittelua Tukholman
alueella koskevasta tutkinnasta. Tutkinnan päätteeksi viranomainen totesi, että
kaukolämmön hinnat Tukholman alueella ovat reaalisesti laskeneet 1,5 % vuosina
2005-2010.


Suomessa lämmöntuotannon polttoaineverotus sekä sähkövero kiristyivät
huomattavasti tammikuun alusta 2011. Veronkiristykset tulevat heijastumaan
vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.




Lämmönmyynti maittain, TWh IV/10 IV/09 2010 2009
----------------------------------------------------
Suomi 3,1 2,7 9,6 8,0
----------------------------------------------------
Ruotsi 3,7 3,2 10,9 9,8
----------------------------------------------------
Puola 1,4 1,4 4,0 3,7
----------------------------------------------------
Muut maat 0,6 0,5 1,6 1,4
----------------------------------------------------
Yhteensä 8,8 7,8 26,1 22,9
----------------------------------------------------



Sähkönmyynti, TWh IV/10 IV/09 2010 2009
-------------------------------------------
Yhteensä 2,2 1,6 6,5 4,4
-------------------------------------------


Vuoden 2010 lopussa Heat-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli 1 600 (1
446) MW, josta 1 478 (1 412) MW sijaitsi Pohjoismaissa. Heat-divisioonan
lämmöntuotantokapasiteetti oli 10 448 (10 284) MW, josta 8 488 (8 414) MW
sijaitsi Pohjoismaissa.


Electricity Solutions and Distribution


Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta, ja
se koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.


Distribution


Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan
noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.




Milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
-----------------------------------------------------------------------
Myynti 287 227 963 800
-----------------------------------------------------------------------
- jakeluverkot 240 192 820 685
-----------------------------------------------------------------------
- alueverkot 24 21 92 75
-----------------------------------------------------------------------
- muu myynti 23 14 51 40
-----------------------------------------------------------------------
Liikevoitto 93 81 321 263
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto 91 80 307 262
-----------------------------------------------------------------------
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 683 3 299
-----------------------------------------------------------------------
Sidotun pääoman tuotto, % 9,7 8,7
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 9,3 8,6
-----------------------------------------------------------------------
Bruttoinvestoinnit 86 63 213 193
-----------------------------------------------------------------------
Henkilöstö 962 1 088
-----------------------------------------------------------------------


Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron
kokonaismäärät olivat 8,3(7,5) TWh ja 4,7 (4,4) TWh.


Vuonna 2010 alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8(13,6) TWh Ruotsissa ja
2,8(2,8) TWh Suomessa.


Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli viimeisellä
neljänneksellä 91miljoonaa euroa eli 11miljoonaa euroa parempi kuin vastaavalla
jaksolla vuotta aiemmin. Pääsyynä kasvuun oli kylmän sään takia lisääntynyt
myynti. Tätä tasoitti osittain korkeammat muuttuvat kustannukset sekä ylläpito-
ja korjauskulut. Vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti vertailukelpoista
liikevoittoa noin 5miljoonalla eurolla viimeisellä neljänneksellä.


Vuonna 2010 liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 307(262)
miljoonaa euroa. Siihen vaikutti eniten kasvanut myynti, jota kuitenkin
tasoitti korkeammat muuttuvat kustannukset sekä ylläpito- ja
korjauskustannukset. Lisäksi vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti
vertailukelpoista liikevoittoa noin 20miljoonalla eurolla.


Suomessa sähköverkkoasiakkaiden automaattisen mittarinluennan pilottivaihe
käynnistyi lokakuussa 2010. Automaattisesta mittarinluennasta on asiakkaille
useita etuja, kuten aiempaa paremmat mahdollisuudet sähkönkulutuksen hallintaan
ja ymmärtämiseen. Suomen uusi sähkönmittausvaatimuksia koskeva lainsäädäntö
astuu voimaan 1.1.2014.


Ruotsin uusi sähkönsiirtohintojen sääntelymalli astuu voimaan vuonna 2012.
Uutta mallia työstetään edelleen, ja sen parametreja määritellään parhaillaan.
Suomessa on aloitettu kolmannen valvontajakson (2012-2015) valmistelu.
Lopullisia päätöksiä Suomen sääntelymallista odotetaan sääntelyviranomaiselta
marraskuussa 2011.


Distribution tehostaa toimintaansa kehittämällä automaatiota ja keskittymällä
ydinliiketoimintaansa. Tämän vuoksi osa kenttätoiminnoista ulkoistettiin
viimeisen vuosineljänneksen aikana.




Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh IV/10 IV/09 2010 2009
-----------------------------------------------------------
Ruotsi 4,5 3,9 15,2 14,0
-----------------------------------------------------------
Suomi 3,0 2,8 10,0 9,4
-----------------------------------------------------------
Norja 0,7 0,7 2,5 2,3
-----------------------------------------------------------
Viro 0,1 0,1 0,2 0,2
-----------------------------------------------------------
Yhteensä 8,3 7,5 27,9 25,9
-----------------------------------------------------------



Sähkönjakeluasiakkaiden lukumäärä alueittain, tuhatta 31.12.2010 31.12.2009
-----------------------------------------------------------------------------
Ruotsi 893 882
-----------------------------------------------------------------------------
Suomi 620 611
-----------------------------------------------------------------------------
Muut maat 124 123
-----------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 637 1 616
-----------------------------------------------------------------------------




Electricity Sales


Electricity Sales -liiketoiminta-alue vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2
miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön
vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa
sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.




Milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
-----------------------------------------------------------------------
Myynti 529 410 1 798 1 449
-----------------------------------------------------------------------
- sähkönmyynti 524 400 1 778 1 417
-----------------------------------------------------------------------
- muu myynti 5 10 20 32
-----------------------------------------------------------------------
Liikevoitto 40 37 46 29
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto 3 11 11 22
-----------------------------------------------------------------------
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 210 125
-----------------------------------------------------------------------
Sidotun pääoman tuotto, % 38,4 28,9
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 9,3 18,6
-----------------------------------------------------------------------
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 0 0 0 1
-----------------------------------------------------------------------
Henkilöstö 525 611
-----------------------------------------------------------------------


Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli
yhteensä 8,1 (8,3) TWh. Vuonna 2010 sähkönmyynti oli yhteensä 29,8 (30,0) TWh.
Kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyt käynnistyivät
helmikuussa 2010 ja vaikuttavat Electricity Sales -liiketoiminta-alueen
myyntivolyymeihin vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin.


Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto laski viimeisellä
neljänneksellä ja oli yhteensä 3 (11) miljoonaa euroa. Viimeisen neljänneksen
normaalia kylmemmät sääolosuhteet ja alhainen vesitilanne nostivat
tukkumarkkinoiden spot-hintoja merkittävästi, mikä oli pääsyy pienentyneisiin
myyntikatteisiin. Ensimmäisen vuosineljänneksen hintapiikkien ohella tämä
alensi koko vuoden 2010 vertailukelpoista liikevoittoa, joka oli yhteensä 11
(22) miljoonaa euroa.


Russia


Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä.
Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin hieman yli 25 prosentin omistusosuuden
TGC-1:ssä.TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän
mukaisesti.




Milj. euroa IV/10 IV/09 2010 2009
-----------------------------------------------------------------------
Myynti 254 197 804 632
-----------------------------------------------------------------------
- sähkönmyynti 150 109 505 390
-----------------------------------------------------------------------
- lämmönmyynti 98 76 287 219
-----------------------------------------------------------------------
- muu myynti 6 12 12 23
-----------------------------------------------------------------------
EBITDA 39 28 139 55
-----------------------------------------------------------------------
Liikevoitto 16 8 53 -20
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto 17 8 8 -20
-----------------------------------------------------------------------
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 817 2 260
-----------------------------------------------------------------------
Sidotun pääoman tuotto, % 2,4 0,0
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 0,7 0,0
-----------------------------------------------------------------------
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 257 98 599 218
-----------------------------------------------------------------------
Henkilöstö 4 294 4 855
-----------------------------------------------------------------------


OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian
öljyntuotantoalueilla.


Russia-divisioonan sähkönmyynti vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä oli 4,9
(5,3) TWh. Samana aikana lämmönmyynti oli yhteensä 9,0 (8,9) TWh. Koko vuoden
2010 sähkönmyynti oli 18,7 TWh (19,5 TWh) ja lämmönmyynti 26,8 TWh (25,6 TWh).


Vuonna 2010 OAO Fortum myi 61 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkönhinnalla.




OAO Fortumin keskeiset sähkön, IV/10 IV/09 Muutos 2010 2009 Muutos
kapasiteetin ja kaasun hinnat
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), 817 693 124 835 633 202
Uralin alue, RUB/MWh
--------------------------------------------------------------------------------
OAO Fortumin keskimääräinen 613 536 77 614 533 81
säännelty sähkön hinta, RUB/MWh
--------------------------------------------------------------------------------
Keskimääräinen säännelty 167 186 -19 169 187 -18
kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk
--------------------------------------------------------------------------------
Keskimääräinen kaasun säännelty 2 221 1 937 284 2 221 1 781 440
hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3
--------------------------------------------------------------------------------


Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 17(8) miljoonaa euroa vuoden 2010
viimeisellä neljänneksellä.Kasvu johtui lähinnä korkeammista sähkön
tukkumarkkinahinnoista ja OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta.


Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli8(-20) miljoonaa
euroa. Kasvu johtui lähinnä korkeammista sähkön tukkumarkkinahinnoista ja OAO
Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta, joka eteni hyvin.


OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on
yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.


Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Tammikuun 2010 alusta
lähtien 60 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla
markkinoilla. Osuus nousi 80%:iin heinäkuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinat
ovat vapautuneet kokonaan vuoden 2011 alusta.


Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän
aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen
investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”) perusteella
rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan.
Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”).
Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän
aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.


OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä
vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää
myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin
kapasiteettitulot ovat noin 3-4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille
keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin
(CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.


Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin
jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen
johdosta. Viimeiset uudet yksiköt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014.
Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla
laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin.


Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1
-voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Yksikkö on ensimmäinen Fortumin
laajan investointiohjelman uusista yksiköistä Venäjällä. Ensimmäisen yksikön
odotetaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla ja
seuraavien kahden yksikön vuoden 2011 keskivaiheilla.


OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti.
Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100miljoonaa euroa vuonna 2011
verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.


Vuoden 2010 lopussa Russia-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli
2 785 (2 785) MW. Vuoden lopussa divisioonan lämmöntuotannon
kokonaiskapasiteetti oli 13 796 (13 796) MW.





Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja
osakkeiden myynnit


Vuonna 2010 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 249 (929)
miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 222 (862) miljoonaa
euroa.


Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja
lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin
laitoksiin seuraavasti:




Tyyppi Sähkökapasite Lämpö-- Toimitus
etti MW kapasiteett alkaa*
i, MW
--------------------------------------------------------------------------------
Heat
--------------------------------------------------------------------------------
Klaipeda, Liettua Jäte 20 60 2012
(CHP)
--------------------------------------------------------------------------------
Power
--------------------------------------------------------------------------------
Vesivoimalaitosten Vesivoim 10-20 2011
perusparannus a
--------------------------------------------------------------------------------
Russia
--------------------------------------------------------------------------------
Tyumen 1 Kaasu 231 2011
(CCGT) alkupuoliskolla
--------------------------------------------------------------------------------
Tobolsk Kaasu 200 2011 keskivaiheilla
(STPP)
--------------------------------------------------------------------------------
Tšeljabinsk 3 Kaasu 226 2011 keskivaiheilla
(CCGT)
--------------------------------------------------------------------------------
Njagan 1 Kaasu 418 2012
(CCGT)
--------------------------------------------------------------------------------
Njagan 2 Kaasu 418 2012
(CCGT)
--------------------------------------------------------------------------------
*Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltää esimerkiksi testikäytöt ja
lupamenettelyt.


Power


Fortum ilmoitti elokuussa 2010 hankkivansa 40 %:n osuuden Blaikenin
tuulivoimahankkeesta Ruotsissa. Ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft
omistaa loput 60 %:a osakkeista. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyritys,
Blaiken Vind AB, suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle
Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuiston 100 tuulivoimalan kokonaisteho on 250 MW, ja sen
arvioitu vuosituotanto on 600-720 gigawattituntia (GWh). Suunnitelman mukaan
tuulipuisto rakennetaan vaiheittain. Rakennustyö alkaa vuonna 2011, ja puiston
odotetaan valmistuvan vuonna 2015. Fortumin osuus hankkeen
kokonaisinvestoinnista on enintään 160 miljoonaa euroa.


Suomen hallitus antoi kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden
ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamisesta. Fortum on myös noin 25 %:n
osuudella vähemmistöosakas Teollisuuden Voimassa eli TVO:ssa, jonka
periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Eurajoen
Olkiluotoon hallitus hyväksyi ja eduskunta ratifioi. Fortum on mukana hankkeen
kehitystyössä.


Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n
ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava
AREVA-Siemens raportoi, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna
2012. Toimittaja antoi ymmärtää, että laitoksen käyttöönotto kestää kahdeksan
kuukautta, mikä tarkoittaa että laitoksen säännöllinen käyttö alkaa vuoden 2013
toisella puoliskolla.


Syyskuussa 2010 Fortum myi osuutensa tuulivoiman tuotantoyhtiö Hyötytuuli
Oy:stä.


Heat


Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen. Voimalaitoksen
lämmöntuotantokapasiteetti on noin 85 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 70
MW.


Helmikuussa 2010 Fortum päätti investoida uuteen jätettä hyödyntävään
CHP-laitokseen Liettuan Klaipedassa. Investoinnin arvo on noin 140 miljoonaa
euroa. Voimalaitoksen suunnitellaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2012
loppuun mennessä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta- ja
teollisuusjätettä sekä biomassaa. Laitoksen suunniteltu
lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20
MW.


Fortumin omistamien ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeiden
myynti saatettiin päätökseen helmikuussa. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen
neljänneksen kertaluonteisiin eriin.


Syyskuussa 2010 Fortum vihki käyttöön uuden CHP-laitoksen Częstochowan
kaupungissa Puolassa.Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi viimeisellä
neljänneksellä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan biomassaa (noin 25 %) ja
hiiltä. Investoinnin arvo oli noin 135 miljoonaa euroa. Częstochowan uuden
CHP-laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 120 MW ja
sähköntuotantokapasiteetti 64 MW.


Myös Fortumin uusi biopolttoainetta käyttävä CHP-voimalaitos Viron Pärnussa
liitettiin verkkoon syyskuussa 2010. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi
vuoden viimeisellä neljänneksellä. Investoinnin arvo oli noin 80 miljoonaa
euroa. Biomassaa ja turvetta polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen
lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 24 MW.


Lokakuussa Fortum alkoi rakentaa uutta jätteenpolttoyksikköä Bristan
CHP-laitoksellaan Ruotsissa; yksikkö tulee olemaan osa Tukholman alueen
kaukolämpöjärjestelmää. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa, ja uuden
tuotantoyksikön odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Laitoksen suunniteltu
lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20
MW. Osakkaana laitoksessa on Sollentunan kunnallinen energiayhtiö Sollentuna
Energi.


Marraskuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön
ostamisesta Puolan valtiolta. Yhtiöt myytiin osana sähkö- ja lämpösektorin
yksityistämistä Puolassa. Yrityskauppa kasvattaa merkittävästi Fortumin
sähköntuotantokapasiteettia Puolassa. Investointi on suuruudeltaan noin 21
miljoonaa euroa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen vuoden lopun jälkeen,
3.1.2011.


Fortum ja Macquarien hallinnoimat rahastot allekirjoittivat joulukuussa
sopimuksen, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat
kaukolämpöliiketoimintansa ja lämmöntuotantolaitoksensa Macquarielle.
Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Fortum odottaa saattavansa myynnin
päätökseen vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana.


Joulukuussa Fortum, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit sekä Turku Energia
allekirjoittivat aiesopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä
yhteen yhteisomistuksessa olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja
Energiantuotanto Oy:hyn (TSME). Fortum tarjoaa energiantuotantopalveluja
TSME:lle. Tuotettu kaukolämpö myydään Turku Energialle, höyry Fortumille ja
sähkö TSME:n osakkaille. Fortum omistaa 50,5 % TSME:stä.


Fortum on lisäksi myynyt noin 30 pientä lämpövoimalaitosta vuoden 2010 aikana:
myynneillä on vähäinen vaikutus tulokseen.


Investoinnit ja myynnit o tukevat Fortumin päivitettyä strategiaa, jossa
CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.


Distribution


Helmikuun alussa 2010 Fortum myi 49 %:n osuutensa Karlskoga Energi & Miljössä
Ruotsissa Karlskogan kunnalle noin 42 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto
sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.


Russia


Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1
-voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Uusi yksikkö on ensimmäinen
Fortumin laajan investointiohjelman seitsemästä yksiköstä Venäjällä; sen
kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla.


Fortum myi osakkeensa Federal Grid Companyssa (Fortumin omistusosuus oli 0,119
%) ja Kurgan Generating Companyssa (49 % äänioikeuksista) Venäjällä vuoden 2010
ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitot sisältyivät ensimmäisen neljänneksen
kertaluonteisiin eriin.


Fortum myi noin 31 %:n omistusosuutensa Saint-Petersburg Sale Company (JSC SSC)
-osakeyhtiöstä venäläiselle INTER RAO UES -yhtiölle. Myyntivoitto sisältyy
divisioonan kolmannen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.


Muut


Norjalainen sähkö- ja lämpöyhtiö Hafslund ASA, josta Fortum omistaa 34,1%,
ilmoitti joulukuussa 2010 myyneensä täysin omistamansa tytäryhtiön Hafslund
Fibernett AS:n koko osakekannan 1 477miljoonalla Norjan kruunulla (noin
188milj. eurolla). Hafslund kirjaa kaupasta 900miljoonan Norjan kruunun
myyntivoiton (noin 114milj. euroa). Fortum kirjaa noin 40miljoonan euron
myyntivoiton, eli noin 0,04euroa osaketta kohti. Voitto kirjataan vuoden 2011
ensimmäisen neljänneksen tulokseen osuutena osakkuusyhtiön tuloksesta.





Rahoitus


Nettovelka kasvoi viimeisen neljänneksen aikana 218miljoonalla eurolla 6
826miljoonaan euroon (5 969miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Nettovelkaa
kasvattivat vuoden aikana pääasiassa vahvempi Ruotsin kruunu ja konsernin
kruunuvelkojen muuntovaikutus.


Likvidit varat vähenivät 424miljoonalla eurolla 980miljoonasta eurosta
556miljoonaan euroon (890miljoonaa vuoden 2009 lopussa). Likvideihin varoihin
kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 348miljoonaa euroa
(632 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla
oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.


Konsernin nettorahoituskulut olivat 155(167) miljoonaa euroa. Kulujen
pieneneminen johtui pääasiassa korkojen alenemisesta vuonna 2010 edellisvuoteen
verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon
muutoksia 12(-1) miljoonaa euroa.

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuonna 2010 oli 3,0(2,6 vuoden 2009
lopussa).


Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin
luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).




Osakkeet ja osakepääoma


Vuonna 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli
yhteensä 493,4 (580,9) miljoonaa osaketta, arvoltaan 9 399 miljoonaa euroa.
Fortumin markkina-arvo vuoden 2010 viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan
laskettuna oli 20 015 miljoonaa euroa. Vuoden korkein noteeraus Fortum Oyj:n
osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 22,69 euroa ja alin 17,18 euroa.
Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 19,05 euroa. Vuoden 2010
viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 22,53(18,97) euroa.


NASDAQ OMX Helsinki-pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla
vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla (esimerkiksi Chi-X Europessa, BATS:issä ja
Turquoisessa). Vuonna 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto vaihtoehtoisilla
markkinapaikoilla oli yhteensä 199,4 miljoonaa osaketta, mikä on noin 29 %
vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärästä.


Vuoden 2010 lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953euroa ja
rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045. Fortum Oyj ei omistanut
omia osakkeitaan.


Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8% vuoden 2010 lopussa.
Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus
oli30,2%.


Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä
valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi tai
uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.


Konsernin henkilöstö


Vuoden 2010 lopussa henkilöstömäärä oli 10 585(11 613 vuoden 2009 lopussa).


Tutkimus ja kehitys


Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa, ja Fortumin
tutkimus- ja kehitystoiminta tekee ympäristömyönteisistä energiaratkaisuista
mahdollisia.


Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja
tuotekehitystoimintaa. Vuoden 2010 tärkeitä saavutuksia olivat muun muassa
ydinpolttoaineen korkeampi palama ja reaktorin paineastian lisensiointi
Loviisan voimalaitoksella.


Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystyön teemoja vuonna 2010 olivat CHP:n
kehittäminen, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) sekä kestävät
kaupungit. Fortum jatkoi pyrolyysitekniikan kehitystyötä yhteistyössä Metson,
UPM:n sekä VTT:n kanssa. Pyrolyysissä syntyvällä bioöljyllä voidaan korvata
raskasta polttoöljyä ja vähentää näin merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Lisäksi Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa tehtiin uusia
polttoainekokeiluja, joissa käytettiin murskattuja oliivinkiviä polttoaineena.


Fortum on useiden vuosien ajan tehnyt merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä,
jossa selvitetään suurille kivihiili- ja maakaasukombilauhdelaitoksille
soveltuvia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita. Nämä
teknologiat liittyvät varastointiratkaisuihin, jotka parantavat öljynsaantoa
öljylähteistä. Vuonna 2010 tutkimuksen painopiste muutettiin suuriin
CHP-laitoksiin soveltuviin menetelmiin.


Vuoden aikana Fortum kehitti aktiivisesti useissa projekteissa kestävään
kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Fortum, ABB ja Kungliga Tekniska
Högskolansaivat Ruotsin energiaviranomaiselta ja Vinnovalta rahoituksen (13,4
miljoonaa kruunua) esiselvitykseen, jonka tarkoituksena on suunnitella sekä
asentaa älykäs ja joustava sähköverkko suuressa mittakaavassa Norra
Djurgårdsstadenin asuinalueelle Tukholmaan.


Syyskuussa 2010 Fortum ja Aalto-yliopisto sopivat laaja-alaisesta
tutkimusyhteistyöstä.


Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 30 miljoonaa
euroa (2009: 30 miljoonaa). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2010
olivat 0,5 % liikevaihdosta (2009: 0,5) ja 0,8 % kaikista kuluista (2009: 0,9).





Tilikauden jälkeiset tapahtumat


Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25 %:n omistusosuutensa Suomen
kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Valtio ostaa noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 %
Fortumin osakkeista. Kaupan loppuun saattaminen vaatii vielä lopullisen
myyntisopimuksen sekä tarvittavat hyväksynnät osapuolten päätöksentekoelimissä.
Se on myös ehdollinen Kilpailuviraston hyväksynnälle.


Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa.
Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200 miljoonan euron
myyntivoiton, eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely on
toteutunut. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011
alkupuoliskon aikana. Myyntivoitto käytetään konsernin yleisiin
rahoitustarpeisiin.


Fortum myy omistuksensa Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin
yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää
sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä, ja sen mukaan Fortumin
tulee myydä omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingridissä viimeistään vuoden
2012 alussa.





Näkymät


Avaintekijät ja riskit


Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan
kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden
ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän
ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien
vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan
pääomaan.


Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille
ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja
riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin
tilinpäätöksessä vuodelta 2009.


Pohjoismaiset markkinat


Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden
2008 tasolle vuoteen 2012-2014 mennessä. Sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu energian
kulutus Pohjoismaissa on edelleen noin 4% (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.


Tammikuun lopussa 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011
oli noin 55euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47euroa/MWh
ja vuodelle 2013 noin 45euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta
loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 116Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta loppuvuodelle 2011 noin 15euroa
hiilidioksiditonnia kohti.


Tammikuun lopussa 2011 Pohjoismaiden vesivarastot olivat historiallisen
alhaisella tasolla: noin 29TWh keskimääräistä pienemmät sekä 20TWh alle vuoden
2010 vastaavan tason.


Venäjä


Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Sähkön tukkumarkkinat ovat
vapautuneet täysin vuoden 2011 alussa.


Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän
aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen
investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”) perusteella
rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan.
Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”).
Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän
aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.


OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä
vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää
myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin
kapasiteettitulot ovat noin 3-4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille
keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin
(CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.


Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin
jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen
johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014
loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010
valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011
eteenpäin.Ensimmäisen uuden yksikön odotetaan olevan kaupallisessa käytössä
vuoden 2011 alkupuoliskolla ja seuraavien kahden yksikön vuoden 2011
keskivaiheilla.


Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15% vuoden alusta vuoden 2010
keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän
muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu kaasun
hinnan indeksiin ja inflaatioon vuosittain.


Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100miljoonaa euroa vuonna 2011
verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.


Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit


Fortumin vuoden 2010 käyttöomaisuusinvestoinnit jäivät jonkin verran
alhaisemmalle tasolle kuin aiemmin on ilmoitettu, noin 1,2miljardiin euroon.
Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja
2012 noin 1,6 -1,8miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja.
Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013-2014 on arvioitu
yhteensä 1,1-1,4miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin
käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011-2012 on OAO Fortumin
investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen.


Vuonna 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan yhtiö myy Tukholman
alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintansa ja
lämmöntuotantolaitoksensa. Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Kauppa
arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.


Lisäksi Fortum sopi alustavasti myyvänsä 25 %:n omistusosuutensa Suomen
kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu
kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum arvioi saattavansa kaupan
päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.







Verotus


Ruotsin hallitus on päättänyt korottaa vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011
alusta lähtien. Fortum arvioi veronkorotuksesta aiheutuvien lisäkulujen olevan
noin 15miljoonaa euroa.


Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta
kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat
vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin. Windfall-vero poistettiin
hallituksen esityslistalta Suomessa.


Veroasteen arvioidaan vuonna 2011 olevan 19-21%.


Suojaus


Joulukuun 2010 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu noin 70% noin 45euroon/MWh kalenterivuodeksi 2011.
Kalenterivuodeksi 2012 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli
suojattu noin 40% noin 44euroon/MWh.


Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa
kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja,
joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.


Kannattavuus


Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja
viimeisellä neljänneksellä.


Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan
Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat,
Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen
kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa
tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1euron
muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa
sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50miljoonan euron
muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.


Fortumin tulos oli vakaa. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja
ilmastomyönteinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius
ovat vahvoja.


Osingonjakoehdotus


Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 4 191 864 236,08 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole
tapahtunut olennaisia muutoksia.


Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa
1,00 euroa osaketta kohti eli 1.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden
lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.


Espoo, 1.2.2011

Fortum Oyj

Hallitus




Lisätietoja:

Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112

Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh.+358 10 452 4519


Fortumin sijoittajasuhteet; Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 / investors@fortum.com


Hallitus on 1.2.2010 hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2010 ja
tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen
tilikaudelta 2010. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn
IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.


Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2011, ja vuoden 2011 mahdolliset
osinkoihin liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:- Osingon irtoamispäivä
1.4.2011 - Osingonmaksun täsmäytyspäivä 5.4.2011- Osingonmaksupäivä 12.4.2011
Fortumin vuosikertomus tilikaudelta 2010 julkaistaan viimeistään viikolla 10.
Tulostiedotus vuonna 2011:

- Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta julkaistaan 28.4.2011 noin klo 9.00.

- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 19.7.2011 noin klo 9.00.

- Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 20.10.2011 noin klo 9.00.


Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Taulukot ovat liitteenä.

Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on
Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.