Asiakasviestinnän ja -palvelukyvyn parantaminen

​Tapani- ja Hannu-myrskyjen kokemuksen perusteella Fortum on käynnistänyt toimet parantaakseen asiakasviestintä- ja palvelukykyään seuraavilla osa-alueilla.

Asiakasviestinnän parantaminen

Fortum vahvistaa asiakasviestintäänsä sähkökatkosten yhteydessä erityisesti kehittämällä tietojärjestelmiä ja internet-palveluita siten, että jatkossa suuria asiakasmääriä voidaan palvella paremmin ja nopeammin. Lisäksi keväällä esitellään tekstiviestipalvelu, joilla sähkökatkoista voidaan tiedottaa asiakkaille suoraan matkapuhelimeen.

Fortumin internet-sivuilla otettiin keskiviikkona 28.12. käyttöön sähköinen vikapalvelulomake, jonka käyttöönotosta on tiedotettu sekä internet-sivustolla että median kautta.

Sähköviat näyttävä sähköinen karttasovellus avattiin internet-sivuilla kevennettynä uudelleen, jotta se pystyy palvelemaan suuria kävijämääriä luotettavasti.

Yhteistyön tehostaminen pelastuslaitosten ja hätäkeskusten kanssa

Viranomaisyhteyksiä varten avattiin erilliset alueelliset puhelinlinjat, jotta korjaustoimien koordinointia ja tiedonkulkua viranomaisten suuntaan voidaan nopeasti parantaa

Fortum jatkaa tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa mm. kouluttamalla pelastushenkilöstöä valtakunnallisten suurhäiriötilanteiden varalle sekä parantamalla yhteyksiä keskeisiin viranomaisiin niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.

Viranomaisyhteistyötä varten käytössä olevien aluekohtaisten puhelinnumeroiden käyttöä tehostettiin. Pelastusviranomaiset ovat myös perehtyneet tilanteeseen Fortumin käyttökeskuksessa

Kaapelointi ensisijainen vaihtoehto sähköverkkoa rakennettaessa

Tulevien myrskyvahinkojen estämiseksi ja sähköverkon toimintavarmuuden parantamiseksi Fortum jatkaa sähköverkon kaapelointia ensisijaisena vaihtoehtona. Kaapelointi edellyttää pitkäjänteisiä investointeja, joita tehtäessä on otettava huomioon sähkönsiirtoasiakkaiden kustannusrasitus

Fortum rakentaa Suomessa vuosittain 1600 km uutta verkkoa, josta 1000 km kaapeloidaan. Fortumin 80 000 kilometrin verkosta 29 % on jo nyt kaapeloitu, mikä on enemmän kuin vastaavissa yhtiöissä keskimäärin. Kaapelointi maksaa 50 000 - 60 000 euroa kilometriltä eli kustannukset ovat noin kaksinkertaiset tavalliseen verkonrakentamiseen verrattuna.

Kaapelointi ei kuitenkaan sovellu esimerkiksi kallioiseen maaperään eikä turvallisuussyistä alueille, joilla vielä rakennetaan paljon. Kaapelointi ei ole myöskään peltoalueilla toimitusvarmuuden kannalta kustannustehokas ratkaisu. Kaapelointi edellyttää mm. tieviranomaisten ja maanomistajien lupia. Kaapelointi ei poista kaikkia sähköverkon vikoja. Kaapeliverkon vikojen paikallistaminen saattaa olla haasteellisempaa ja yksittäisten vikojen korjaaminen vie enemmän aikaa kuin ilmajohtoverkossa. Kaapeliverkossa viat ovat kuitenkin yleensä yksittäisiä ja paikallisempia ilmajohtoverkkoon verrattuna, joten myrskyn seurauksena laajat viat eivät ole mahdollisia.

 

2.8.2016