Vuoden 2022 energiakriisin jälkeen pohjoismaisille sähkömarkkinoille oli ominaista normalisoituminen. Toisaalta edessä oli myös voimakkaan turbulenssin jälkeinen uusi normaali.
Leuto alkuvuosi, suuret nesteytetyn maakaasun toimitukset, hyvällä tasolla olevat kaasuvarastot ja merkittävät energiansäästötoimet Euroopassa laskivat vähitellen kaasun hintoja vuoden 2023 aikana. Tämä puolestaan näkyi hintojen laskuna Euroopan sähkömarkkinoilla. Pohjoismaissa sähköntuotantoa vahvistivat merkittävästi maatuulivoimakapasiteetin vahvana jatkunut kasvu ja 1,6 gigawatin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönotto Suomessa keväällä 2023. Sähköntuotannon vahvistuminen lisäsi myös hintojen laskupaineitta. Kasvanut tarjonta kompensoi vuonna 2022 keskeytynyttä sähköntuontia Venäjältä. Se oli myös keskeinen tekijä futuurihintojen laskussa energiakriisiä edeltävälle tasolle. Samaan aikaan vastaavat futuurihinnat useilla Manner-Euroopan markkinoilla pysyivät selvästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampina, vaikka ne laskivatkin voimakkaasti vuodesta 2022.
Pohjoismaisesta sähköntuotannosta on tullut erittäin kilpailukykyistä ja se on vakaata. Lähes 10 prosenttia Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä viedään Baltian maihin, Manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan. Lisäksi Pohjoismaiden kilpailuetu on päästöttömyys, sillä viime vuonna pohjoismaisesta sähköntuotannosta 99 prosenttia oli päästötöntä. Kun kilpailukyky, tuotannon vakaus ja päästöttömyys otetaan huomioon, pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat valmiita viitoittamaan tietä myös yhteiskunnan muiden sektoreiden hiilestä irtautumiselle.
Vaikka vuotuiset perusvoiman hinnat sekä spot- että futuurimarkkinoilla ovat palanneet samalle tasolle kuin ennen kriisiä, pohjoismaisten sähkömarkkinoiden dynamiikka on muuttunut. Tuulivoiman lisääntyminen erityisesti pohjoisilla hinta-alueilla ja Etelä-Norjan uudet siirtoyhteydet ovat osaltaan kasvattaneet hintaeroa alueen halvempien pohjoisten ja kalliimpien eteläisten osien välillä. Siirtokapasiteetin jatkuva vahvistaminen onkin ratkaisevan tärkeää, jotta alueen uusiutuvan energian potentiaalia voidaan kehittää edelleen Pohjoismaiden talouden sekä Euroopan energiavarmuus- ja ilmastotavoitteiden hyväksi.
Toinen yhtä merkittävä muutos on ollut hintojen lisääntynyt heilahtelu. Vaihtelu on ollut suurinta Suomen ja Baltian hinta-alueilla. Suomen spot-markkinoilla nähtiin viime vuonna EU-maiden negatiivisimmat hintatunnit, kun tuulivoiman tuotannon osuus oli tuulisena päivänä yli kolmannes Suomen sähköntuotannosta ja vientimahdollisuudet lähialueille jäivät vähäisiksi. Toisaalta elokuussa Ruotsin ja Suomen välisen sähkönsiirtoyhteyden ja kahden ydinvoimalayksikön huoltokatkojen kanssa samaan aikaan osunut heikon tuulen kausi nosti Suomen korkeimmat tuntikohtaiset spot-hinnat yli 500 euroon/MWh, kun taas Ruotsissa ja Manner-Euroopassa hinnat pysyivät lähellä keskimääräistä vuositasoa. Toteutuneet kulutus- ja sääntelyhinnat viittaavat siihen, että markkinat opettelevat edelleen ennustamaan ja hyödyntämään jo kasvanutta kysyntäjoustoa.
Voimakkaasta turbulenssista kohti uutta normaalia
Energiateollisuus on osa kaikkien toimivien ja menestyvien modernien yhteiskuntien perustaa. Tämän vuosikymmenen aikana toimintaympäristömme on kuitenkin ollut jatkuvassa myllerryksessä.
Ensin koettiin maailmanlaajuisen koronapandemian aiheuttama negatiivinen kysyntäshokki, joka vaikutti merkittävästi taloudelliseen toimintaan eri aloilla. Sen jälkeen tilanne alkoi vuoden 2021 jälkipuoliskolla kääntyä
vähitellen häiriöiksi tarjonnassa. Kehitystä vahvisti dramaattisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuoden 2022 alussa, mikä aiheutti huolta sekä energian saatavuudesta että kohtuuhintaisuudesta.
Vaikka Eurooppa selviytyi häiriöistä melko hyvin ja sen energiavarmuus on suhteellisen laaja, ovat tapahtumien vaikutukset edelleen nähtävissä. Kuten kaikissa suurissa muutoksissa, kokonaisvaikutusten hahmottaminen on vaikeaa, mikä tulee todennäköisesti muokkaamaan toimintaympäristöämme perusteellisesti tulevina vuosina.
Lyhyellä aikavälillä geopoliittiset jännitteet ja epävarmuus heikentävät selvästi globaalia taloudellista potentiaalia. Samaan aikaan maailmantalous on juuri alkanut toipua erittäin korkeasta inflaatiosta, rahapolitiikan kiristymisestä ja korkeista koroista, jotka ovat nostaneet selvästi myös energiasiirtymän kustannuksia. Lisäksi tämä on mahdollisesti lisännyt eroa kohtuullisten sähkönhintojen ja uuden tuotannon kannattavuuden välillä.
Yksi Venäjän hyökkäyssodan keskeisistä seurauksista on, että kestävä kehitys, toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus ovat saaneet yhtäläisen painoarvon. Viime vuosina on keskitytty paljolti kestävään kehitykseen ja hiilestä irtautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että energia-alan kahteen muuhun keskeiseen tekijään, toimitusvarmuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Aiemmin näitä kaikkia tavoitteita ei pidetty täysin yhteensopivina, mutta nyt ja tulevaisuudessa niiden nähdään ennemminkin vahvistavan toisiaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät huolenaiheet ovat vauhdittaneet energiankäytön dekarbonisaatiota eri aloilla. Nykyään dekarbonisaatio nähdään tapana varmistaa pitkällä aikavälillä luotettava, joustava ja kohtuuhintainen energiahuolto, joka ei ole riippuvainen fossiilisen energian tuonnista. Sähköjärjestelmän häiriönsietokyky ja toimitusvarmuus on varmistettava esittämällä asianmukaisia poliittisia painotuksia ja ratkaisuja.
Pohjoismaat maailmanlaajuisena puhtaan energian keskittymänä
Pohjoismaisilla markkinoilla on lukuisia vahvuuksia, jotka tukevat globaaleja ja eurooppalaisia pyrkimyksiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Meillä on Euroopan suurimmat vesivoimavarat. Meillä on myös hyvin toimiva ja vakaa ydinvoimatuotanto, yhteiskuntamme tuki uusiin ydinvoimainvestointeihin, ja valmis ratkaisu ydinjätteen loppusijoitukselle. Pohjoismaiden valtava uusiutuvan energian potentiaali perustuu etenkin tuulivoimaan. Lisäksi Pohjoismailla on kehittyvä energiainfrastruktuuri ja energiapoliittinen ympäristö, joilla pyritään mahdollistamaan hiilineutraalius. Pohjoismailla on ihanteelliset mahdollisuudet yhdistää runsaat puhtaat energiavarat mantereen energiamarkkinoihin, joilla on rakenteellinen pula puhtaasta energiasta. Näin Pohjoismaat toimivat merkittävänä energiakeskittymänä, joka tuo hiilineutraalin, kohtuuhintaisen ja eurooppalaisen ratkaisun energiaongelmaan.
