Taloudelliset näkymät

Taloudelliset näkymät on julkaistu Fortumin tammi-syyskuun 2016 osavuosikatsauksessa 25.10.2016.
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille
sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on
sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat
kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.
 
Maailman, mukaan lukien Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden
kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-
päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta
Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu,
ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys.
Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla.
Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän
ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt
sähköyhtiöiden riskejä.
 
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta
odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin
noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden
talouskasvusta.
 
Tammi-syyskuussa öljyn ja kaasun hinnat nousivat ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat laskivat.
Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa ja ovat
korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015 syyskuun lopussa.
 
Lokakuun puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 78
Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa
hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla
oli loppuvuodelle 2016 noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 30 euroa/MWh. Saksassa sähkön
termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 32 euroa/MWh.
Pohjoismaiden vesivarannot olivat 4 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 14 TWh ali
vuoden 2015 vastaavan ajanjakson.
 
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet,
suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä
valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista
mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti
segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan
euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin
vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava
tuotto.
 
Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu teknisiin suunnitelmiin ja
kustannusennusteisiin, jotka päivitetään joka kolmas vuosi. Viimeisimmät tekniset suunnitelmat
julkaistiin vuonna 2015 ja suunnitelmaan liittyvä kustannusarvio päivitettiin vuoden 2016 toisella
neljänneksellä. Kustannusarvion päivityksellä on Fortumille pieni positiivinen vaikutus, joka sisältyy
toisen vuosineljänneksen tulokseen.
 
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt
esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää
korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten
ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen merkitystä.
 
Vuonna 2015 Ruotsin hallitus nosti ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin
kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25
miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. The Swedish Nuclear Fuel
and Waste Management Co (SKB) päivittää uuden teknisen suunnitelman tammikuussa 2017
Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista
tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin laskenut uudelleen Oskarshamnin ja
Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä
johtuen.
 
Ruotsissa keskeiset poliittiset puolueet, 75 % eduskunnasta, saivat kesäkuussa aikaan
energiapoliittisen kehyssopimuksen. Sopimuksen mukaisesti (1) ydinvoiman kapasiteettivero
poistetaan asteittain vuosien 2017-2018 aikana, (2) lainsäädäntö liittyen ydinjätehuoltorahastoon
uudistetaan laitosten kannattavuuden parantamiseksi, (3) ydinjätemaksujen elinkaarta mahdollisesti
pidennetään 40 vuodesta 50 vuoteen ja (4) kolmannen osapuolen vastuita
ydinvoimalaonnettomuuksien varalle kasvatetaan ja otetaan käyttöön. Ydinvoiman tuotannon
lopettamiselle ei määritelty ajankohtaa, mutta tavoite 100 %:sti uusiutuvaan voimantuotantoon
siirtymiselle asetettiin vuoteen 2040.
 
Syyskuussa Ruotsin hallitus esitteli budjettiehdotuksensa, joka sisälsi energiapoliittisen
kehyssopimuksen verohelpotusten aikataulun tuleville vuosille. Budjetin mukaan ydinvoiman
kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero
poistetaan kokonaan. Fortumin ydinvoiman kapasiteettiveron määrä on arviolta noin 84 miljoonaa
euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee noin 32 miljoonalla eurolla alemman verokannan
ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi.
Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.
 
Vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin myös laskea neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen
nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjettiehdotuksen mukaan veroa lasketaan joka vuoden
tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020
0,5 prosenttiin. Fortumin vesivoiman kiinteistöveron määrä on arviolta noin 115 miljoonaa euroa
vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee arviolta noin 20 miljoonalla eurolla.
 
Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa
päätettiin tarkistaa kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön
hinnoilla arvioituna olisi verotusarvo vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi.
 
Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa, jolla pyritään
turvaamaan erityisesti pienten vesivoimalaitosten toiminta.
 
Verohelpotukset on ajateltu rahoittaa kasvattamalla sähkön kulutusveroa, mikä vaikuttaa pääasiassa
kotitalouksiin. Paljon sähköä käyttävä teollisuus vapautetaan verosta.
 
Lokakuussa Ruotsin energiaviranomaiselta odotetaan konkreettista ehdotusta siitä, miten
uudistuvan energian tuotantoa lisätään 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana.
 
Toimenpiteet siirtokapasiteetin lisäämiseksi Ruotsissa jatkuvat niin kotimarkkinoille kuin
naapurimaihinkin. Myös hyvin toimivan pohjoismaisen vähittäismarkkinan tukemista jatketaan.
 
Päätökset ovat myönteinen ja oikea askel kohti eri sähkömuotojen tasapuolista verotuskohtelua.
Vihreiden sertifikaattien käyttöönottoon vuosina 2020-2030 kuitenkin liittyy joitain avoimia
kysymyksiä. Nämä päätökset eivät vaikuta jo aikaisemmin Ruotsissa päätettyihin ydinvoiman
sulkemisiin.
 
OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn 1 -ydinvoimalayksikössä ja
aloittaa yksikön alasajon, kun ympäristöluvat Ruotsin viranomaisilta on saatu. Alasajoprosessin
kaksi ensimmäistä vaihetta hyväksyttiin kesäkuussa 2016, ja tuotannon pysäyttämisen ja alasajon
aloittamisen ajankohdaksi on asetettu 30.6.2017. Mittavien turvallisuutta parantavien uudistustöiden
vuoksi kesäkuusta 2013 suljettuna ollut Oskarshamn 2 -yksikkö ei palaa toimintaan.
Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
 
City Solutions
Suomen hallitus päätti toukokuussa nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90
miljoonalla eurolla. Veron korotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa
vuodessa.
 
Russia
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen
yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen
seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös
huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kesäkuussa 2016
saatiin päätökseen lainsäädäntö liittyen kapasiteettihintojen laskennan ajanjaksoon (10 vai 15
vuotta). Päätöksen mukaisesti uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen
käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon
mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös
vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin
valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee
investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua
laitoksen käyttöönotosta.
 
Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin, jotka
koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman kapasiteettisopimusta). Uusien
sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain. Huutokaupat vuodelle 2016 sekä pitkän
aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Pitkän aikavälin
CCS-huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016. Suurin osa Fortumin huutokaupassa
tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista
(kokonaisuudessaan 2 214 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen
ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.
 
Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, jokauonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja joillain alueilla vuoteen 2023 mennessä. Venäjän hallitus toimitti toukokuussa 2016 alustavan lakiesityksen lämpöreformista Venäjän duumalle. Ennen tiettyjen pilottialueiden käyttöönottoa laki vaatii alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Lain käsittely duumassa alkaa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.
 
Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan Venäjällä 3,6 % vuonna 2016, mikä on vähemmän kuin aikaisemmin arvioitu 4,9 %. Muutos johtuu siitä, että kaasutariffien indeksikorotuksia ei ole odotettavissa vuonna 2016.
 
Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa
raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä
valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen;
ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
 
Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat
pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa
ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.
 
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit
Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 650 miljoonaa euroa
vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350
miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.
 
Verotus
Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta,
verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.
 
Suojaukset
Syyskuun 2016 lopussa noin 80 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu hintaan29 euroa/MWh loppuvuodelle 2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017
olivat noin 50 % hintaan28 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 30 % hintaan 25 euroa/MWh.
 
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla
tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista
suurin osa on Nasdaq Commodities'in termiinejä.
 

25.10.2016