Toimintaympäristö Q4 2023
Euroopan sähkömarkkinat
Manner-Euroopassa syksy oli normaalia leudompi. Tämä vahvisti kaasu- ja sähkömarkkinoiden laskusuuntausta, joka oli ominaista koko vuodelle 2023. Sää Pohjoismaissa muuttui kuitenkin kylmäksi ja kuivaksi neljännellä neljänneksellä. Tämä ja tavallista heikommat tuuliolosuhteet vähensivät varantoa nopeasti, jolloin pohjoismaiset spot-hinnat elpyivät vuoden loppuun mennessä edellisen neljänneksen alhaisemmilta tasoilta.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 113 (103) TWh vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Sähkön kysyntä oli selvästi viiden vuoden keskiarvon alapuolella kylmän sään ja pohjoismaisen sähkön kysynnän jatkuvan elpymisen vuoksi. Sähkönkulutus Pohjoismaissa vuonna 2023 oli 386 (386) TWh.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä oli 335 (329) TWh. Sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa vuonna 2023 oli 1 272 (1 322) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Tähän vaikuttivat energiansäästötoimet ja leudot talvineljännekset.
Vuoden 2023 neljännen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 106 TWh eli 5 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 17 TWh edellisvuoden tason yläpuolella. Tulovirtaama oli selvästi normaalia alhaisemmalla tasolla, ja vesivoiman tuotanto oli normaalitason yläpuolella etenkin loka- ja marraskuussa. Vuoden 2023 lopussa vesivarannot olivat 77 TWh, mikä on 7 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 2 TWh edellisvuotta vähemmän.
Vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä sähkön hinnat elpyivät merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa edelliseen neljännekseen verrattuna mutta pysyivät selvästi edellisvuoden hintatason alapuolella. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 58 (136) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 61 (185) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 56 (147) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 44 (116) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta neljännellä neljänneksellä oli 82 (193) euroa/MWh.
Vuonna 2023 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 56 (136) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli 56 (154) euroa/MWh Suomessa, 52 (129) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma) ja 40 (62) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2023 oli 95 (235) euroa/MWh.
Helmikuun alussa pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 45 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 41 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 63 TWh eli noin 9 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 5 TWh alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 74 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 81 euroa/MWh vuodelle 2025.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 512 (524) TWh neljännellä neljänneksellä ja 1 715 (1 867) TWh koko vuonna 2023. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat neljänneksen alusta (607 TWh) neljänneksen loppuun (559 TWh), jolloin ne olivat 27 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 101 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2018–2022).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä oli 43 (124) euroa/MWh. Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuonna 2023 oli 41 (133) euroa/MWh. Vuoden 2024 termiinihinta laski neljännen neljänneksen aikana ja oli 34 euroa/MWh vuoden lopussa (46 euroa/MWh neljänneksen alussa). Vuoden 2023 alussa vuoden 2024 toimitusten TTF-termiinihinta oli 78 euroa/MWh.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski vuoden 2023 neljännen neljänneksen aikana ja oli 80 euroa/tonni vuoden lopussa (81 euroa/tonni neljänneksen alussa). Keskimääräinen EUA-hinta koko vuodelta 2023 oli 85 euroa/tonni.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2024 laski vuoden 2023 neljännen neljänneksen alusta (126 dollaria/tonni) vuoden loppuun (98 dollaria/tonni). Vuoden 2023 alussa hiilen vuoden 2024 toimitusten termiinihinta (ICE Rotterdam) oli 173 euroa/tonni.
Helmikuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 31 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 63 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 95 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
EU:n toimielimet pääsivät sopimukseen EU:n sähkömarkkinoiden uudistuksesta
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 13.12.2023 lopulliseen sopimukseen EU:n sähkömarkkinaa koskevasta lainsäädännöstä ennätyksellisen nopeasti yhdeksän kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Uudistetussa lainsäädännössä ehdotetaan laajaa valikoimaa riskien vähentämisen välineitä sisältäen muun muassa valtion tukemat sähkönhankintasopimukset sekä kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset (CfD), kapasiteettimekanismit (CRM) sekä muut tukimuodot, kuten kohdennettu investointituki sähkönhintojen volatiliteetin tasapainottamiseksi. Fortum on tyytyväinen uudistukseen, jonka odotetaan helpottavan energiasiirtymän edellyttämiä puhtaan energian investointeja ja tarjoavan sähkönkuluttajille ennustettavampia hintoja. Suurinta osaa säännöksestä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.
Kaasumarkkinapaketista päästiin sopimukseen
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2023 lopulliseen sopimukseen kaasumarkkinapaketista, jossa asetetaan sisämarkkinasäännöt ja luodaan olosuhteet uusiutuvalle kaasulle ja maakaasulle, mukaan lukien vety.
Vähähiiliselle vedylle otetaan käyttöön yleinen määritelmä, mutta päästövähennysten yksityiskohtainen laskentamenetelmä esitetään vasta vuonna 2025. Ennen kuin tämä toissijainen lainsäädäntö on saatavilla, erityisesti ydinvoimaan perustuvan vähähiilisen vedyn merkitseminen tai sertifiointi ei ole mahdollista eikä julkisia rahoitusvälineitä ole saatavilla vähähiilistä vetyä tuottaviin hankkeisiin. Julkista rahoitusta voidaan myöntää pääasiassa muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille (RFNBO).
Lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä virallisesti maaliskuussa 2024, ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua sen virallisesta julkaisemisesta.
Kolmikantaneuvottelut luonnon ennallistamisen sääntelystä saatiin päätökseen
Marraskuussa 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät väliaikaiseen poliittiseen sopimukseen EU:n luonnon ennallistamisasetuksesta. Asetuksessa yhdistyvät EU:n maa- ja merialueiden luonnon pitkän aikavälin elvyttämistä koskeva yleinen ennallistamistavoite sekä tiettyjä elinympäristöjä ja lajeja koskevat sitovat ennallistamistavoitteet. EU-maiden on toimitettava komissiolle kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joista käy ilmi, miten ne aikovat saavuttaa tavoitteet.
Asetuksen vaikutukset Fortumin vesivoimatuotantoon riippuvat kansallisesta toimeenpanosta.
Ruotsin ydinjätehuoltorahaston maksut lasketaan uudelleen
Ruotsin hallitus päätti 21.12.2023 ydinjäterahaston maksuista yksivuotiselle jaksolle vuodelle 2024 aiemman kolmivuotisen jakson sijaan.
Ruotsin uusien ydinvoimainvestointien tiekartta on julkaistu
Ruotsin hallitus julkaisi 16.11.2023 uutta ydinvoimaa koskevan tiekarttansa. Tavoitteena on edistää investointeja ja tarjota pitkän aikavälin ennustettavuuteen etenkin 35 miljardin euron luottotakuilla ja pitkän aikavälin riskinjakomallilla Ruotsin valtion ja yritysten välillä. Etenemissuunnitelman mukaan kahta suurta reaktoria (yhteensä 2 500 MW) vastaava määrä uutta ydinvoimakapasiteettia otetaan käyttöön vuoteen 2035 mennessä ja kymmentä reaktoria vastaava määrä uutta kapasiteettia vuoteen 2045 mennessä. Energiateollisuudesta on nimitetty erityinen ydinvoima-alan koordinaattori, joka kartoittaa tarvittavat toimet ja kutsuu mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät.