Toimintaympäristö

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2017 toisella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 88 (86) terawattituntia (TWh). Kulutus kasvoi vertailukaudesta pääasiassa kylmemmän sään takia. Tammi-kesäkuun 2017 sähkönkulutus oli 202 (203) TWh.

Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Kesäkuun lopussa vesivarannot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 2 TWh vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana varannot muuttuivat alkuvuoden vajeesta lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa Norjan keskimääräistä korkeamman sadannan takia.

Vuoden 2017 toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 27,4 (23,9) euroa megawattitunnilta (MWh). Hiililauhteen selkeästi korkeampi marginaalikustannus kohotti hintoja erityisesti Manner-Euroopassa, mikä lisäsi sähkönvientiä Pohjoismaista. Lisäksi kylmempi sää ja myöhäinen kevättulva nostivat hintaa vuoden toisella neljänneksellä. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 30,9 (30,2) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 28,5 (26,5) euroa/MWh.

Tammi-kesäkuussa 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,3 (24,0) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 32,0 (30,3) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 30,2 (25,3) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 29,8 (24,8) euroa/MWh. Tammi-kesäkuussa 2017 keskimääräinen spot-hinta oli 35,5 (25,0) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 6,5 euroa/tonni vuoden alussa päätyen kesäkuun 2017 lopussa 5,0 euroon/tonni.

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 238 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 184 (176) TWh. Tammi-kesäkuussa 2017 Venäjän sähkönkulutus oli 522 (510) TWh ja Fortumin toiminta-alueella, 1 hintavyöhykkeellä 402 (388) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 1,6 % 1 148 (1 166) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Tammi-kesäkuussa 2017 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien nousi 0,6 % 1 164 (1 157) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Ruotsin ydin- ja vesivoimaverotus hyväksytty
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi kesäkuun 2016 energiasopimuksessa ehdotetut ydin- ja vesivoiman verotuksen muutokset toukokuussa 2017. Ydinvoimalaitosten veroa lasketaan 90 % heinäkuusta 2017 alkaen nykyisestä 14 770 SEK/MW/kuukausi tasolle 1 500 SEK/MW/kuukausi. 1.1.2018 vero poistuu kokonaan. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljässä vaiheessa 2,8 %:sta 0,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Suomen kansallinen jätesuunnitelma julkistettu
Suomen kansallinen jätesuunnitelma julkistettiin ja lähetettiin lausunnolle toukokuussa 2017. Suunnitelman keskeisin tavoite on lisätä jätteen kierrätystä. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi on asetettu 55 % vuoteen 2023 mennessä. Suunnitelmassa todetaan, että Suomessa on riittävästi jätteenpolttokapasiteettia yhdyskuntajätteen käsittelyyn, mutta muiden lämpökäsittelyä vaativien jätteiden osalta lisäkapasiteettia tarvittaisiin ainakin yhden laitoksen verran. Lisäkapasiteettia tarvitaan myös muun muassa jätteen esikäsittelyyn ja biokaasutukseen. Suunnitelmassa käsitellään myös jätteenpolton verotusta ja sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään.

Eduskunnan lausunto Suomen kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta
Eduskunta antoi toukokuussa 2017 lausuntonsa hallituksen ehdotuksesta (marraskuu 2016) kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi vuoteen 2030. Eduskunta edellyttää valtioneuvostolta mm. uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon tukijärjestelmien uudistamista niin, että järjestelmät perustuvat tuotantomuodon kustannustehokkuuteen ja ovat teknologianeutraaleja. Eduskunta korostaa myös toimenpiteitä liikenteen sähköistämiseen valmistautumiseksi. Valtioneuvostolta edellytetään pohjoismaisen energiamarkkinan alueellisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamista sekä yhteisen pohjoismaisen energia- ja ilmastostrategian laatimisen edellytysten selvittämistä.

Pohjoismaisen energiayhteistyön kehittäminen: Jorma Ollilan raportti
Pohjoismaiden Neuvosto nimitti Jorma Ollilan riippumattomaksi selvitysmieheksi tehtävänään laatia ehdotuksia pohjoismaisen energiayhteistyön parantamiseksi. Ollila luovutti raporttinsa kesäkuussa. Raportti sisältää useita hyviä ehdotuksia siitä, miten kansallisia energia- ja ilmastopolitiikkoja, tutkimusta sekä EU-kantoja koordinoimalla voitaisiin saada pohjoismainen näkökanta paremmin esiin Brysselissä. Yksi tärkeimmistä ehdotuksista oli eri energia-alojen toimijat kokoavan pohjoismaisen sähkömarkkinafoorumin perustaminen. Raportti puoltaa energiapohjaisen markkinan kehittämistä, reaaliaikaisen hintaohjauksen vahvistamista sekä sähkön vähittäismarkkinoiden harmonisointia. Pohjoismaiset energiaministerit keskustelevat raportista vuosittaisessa kokouksessaan marraskuussa 2017. 

(Teksti on Fortumin tammi-kesäkuun 2017  puolivuosikatsauksesta)

20.7.2017