Toimintaympäristö

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan tammi-maaliskuussa 2017 Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 114 (117) terawattituntia (TWh). Kulutus pieneni vertailukaudesta lämpimämmän sään takia.
 
Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Maaliskuun lopussa vesivarastot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 10 TWh vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden vajetta pienensivät pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi sadanta ja tulovirtaama sekä vähäisempi kulutus ja korkea ydivoiman käyttöaste.
 
Tammi-maaliskuussa 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 31,1 (24,0) euroa megawattitunnilta (MWh). Hintaa nostivat pääasiassa hiililauhteen selkeästi korkeampi rajakustannus ja pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisempi vesivarantotilanne. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 32,9 (30,4) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,8 (24,1) euroa/MWh.
 
Saksassa keskimääräinen spot-hinta tammi-maaliskuussa 2017 oli 41,3 (25,2) euroa/MWh. Hinnan nousu johtui matalammasta ydinvoiman tuotannosta, matalista vesivarannoista, polttoaineideiden hintojen noususta sekä Manner-Euroopan kylmästä tammikuusta.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 6,5 euroa/tonni vuoden alussa päätyen 4,7 euroon/tonni maaliskuun 2017 lopussa.
 

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.
 
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus tammi-maaliskuussa oli 283 (279) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 217 (212) TWh.
 
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi 2,9 % 1 180 (1 147) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
 
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 54).
 

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Päästökauppadirektiivin muutos loppusuoralla
 
Päästökauppakautta 2021-2030 koskevan direktiivimuutoksen käsittely on edennyt ratkaisevaan loppuvaiheeseen. Euroopan parlamentti hyväksyi kannanottonsa ja neuvosto saavutti yhteisymmärryksen direktiivistä helmikuussa. Kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission kesken käynnistyivät 4.4.2017 ja ne odotetaan saatavan päätökseen kesän aikana. Direktiivi voitaisiin hyväksyä virallisesti kuluvan vuoden loppuun mennessä.
 
Päästömarkkinan tasapainon ja hinnoittelun kannalta keskeisin asia on markkinavakausmekanismin (MSR) vahvistaminen kaksinkertaistamalla vakausvarantoon sisäänotettavien päästöoikeuksien määrää tilapäisesti. Kiistanalaisempia asioita parlamentin ja neuvoston välillä ovat päästöoikeuksien mitätöinti (määrä ja aikataulu), huutokauppaosuuden joustavuus sekä epäsuorien kustannusten kompensointi.
 
Kiertotalouslainsäädännöllä vaikutuksia jätteen energiahyötykäyttöön
 
Tammikuussa komissio julkisti vuonna 2015 annetun kiertotalouspaketin edistymisraportin. Lisäksi komissio antoi jäsenmaille ohjeistusta jätteen energiahyödyntämisestä.
 
Kiertotalouslainsäädännön käsittelyä koskevat kolmikantaneuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston kesken alkavat sen jälkeen kun neuvosto on tehnyt päätöksensä ja tavoitteena on saada lainsäädäntöpaketti valmiiksi kesän aikana. Pakettiin sisältyvät muutokset jäte-, kaatopaikka- ja pakkausjätedirektiiveihin sekä kolmeen muuhun jätteitä koskevaan direktiiviin. Tärkeimmät keskustelussa olevat asiat ovat yhdyskuntajäte sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet.
 
Jätteestä energiaa -tiedonanto sisältää ei-sitovia ohjeita jätteen energiahyötykäytöstä osana kiertotaloutta. Jätteen energiahyötykäyttö nähdään keinona kaatopaikkasijoituksen lopettamiseen sekä kierrätyksestä ylijäävän jätteen käsittelymenetelmänä.
 
Teksti on Fortumin tammi-maaliskuun osavuosikatsauksesta

27.4.2017