Sähköverkot rakennetaan vuosikymmeniksi

Fortumilla on Suomessa 77 600 kilometriä sähköverkkoa. Uutta sähköverkkoa rakennetaan noin 1 600 kilometriä vuodessa. Pääosin 1960–1970-luvuilla rakennettu sähköverkkomme on sijoitettu pitkälti ilmajohtorakenteisiin. Kaapelointi on kuitenkin jo nyt Fortumin ensisijainen rakentamismuoto, ja yli puolet uudesta sähköverkosta rakennetaankin maan alle. Vanhoja ilmajohtoja siirretään maan alle myös saneerausten yhteydessä. Fortumin sähköverkosta on kaapeloitu 29 %, mikä on vertailukelpoisten yhtiöiden keskiarvoa enemmän. Sähköverkon elinikä on useita vuosikymmeniä, joten verkko joudutaan suunnittelemaan sekä nykyisiin että tulevaisuuden tarpeisiin.

Uusia sähköverkkoja rakennetaan yleisille alueille ja teiden varsille mahdollisuuksien mukaan. Sähköverkon vikojen korjaus, huolto ja kunnossapito on tällöin helpompaa ja aiheuttaa vähemmän haittaa asiakkaalle. Maanomistajille maksetaan maankäyttökorvauksia, mikäli verkon sijoittamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti haittaa tai vahinkoa. Fortumin tavoitteena on saada kansalliset maankäytön sopimusehdot, jotka ovat tasapuoliset ja kohtuulliset sekä maanomistajille että verkkoyhtiöille. Kohtuulliset verkonrakentamiskustannukset hyödyttävät myös siirtoasiakkaita.

Verkkoa huolletaan ja johtokatuja raivataan säännöllisesti

Fortum tarkastaa ja huoltaa sähköverkkojaan huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Mm. ennakkohuollon avulla varmistetaan, että sähköverkon ohjauslaitteet toimivat niin verkostoa rakennettaessa kuin häiriötilanteissakin.

Sähkölinjojen raivauksilla tähdätään siihen, että puusto ei kasva sähköjohtoihin ja aiheuta vaaraa ihmisille tai sähkökatkoksia. Raivaus suoritetaan joko henkilötyönä tai koneellisesti metsäkoneiden ja helikoptereiden avulla. Vuonna 2011 Suomessa raivautimme sähköjohtokatuja yhteensä noin 7000 kilometrin matkalta eri menetelmiä soveltaen. Noin 300 km tästä suoritettiin koneellisesti.

Puiden raivauksesta sähkölinjojen ympäriltä säädetään aikaisemmissa määräyksissä sekä nykyisissä standardeissa. Sähköyhtiöillä on toisaalta velvollisuus mutta myös oikeus johtokatusopimusten mukaisesti raivata puut 6-10 metrin alueelta  sähkölinjan kohdalla. Maapohjan tasolta raivaukset tehdään kuuden vuoden välein.

Sähköverkon tarkastukset ja raivaukset eivät yleensä edellytä sähköjen katkaisemista. Korjaavissa kunnossapitotöissä tai ennakkohuollon yhteydessä sähköt joudutaan joskus katkaisemaan asiakkailta hetkeksi, mutta näistä katkoista asiakkaat saavat tiedon aina etukäteen.

Fortum on siirtymässä riski- ja luotettavuuspohjaiseen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaan, jossa verkkokohteita tarkastetaan ja huolletaan eri sykleissä riippuen kohteiden sijainnista ja vaurioalttiudesta.

Kaatunut puu on yleisin sähkökatkon syy

Sähkölinjat pyritään sijoittamaan maastoon ottamalla huomioon sähkönjakelun käyttövarmuus ja johtojen sulautuminen maisemaan. Tie- ja peltoalueet ovat metsiä parempia johtojen sijoituspaikkoja. Reilu kolmannes sähkölinjoista sijaitsee kuitenkin edelleen metsissä, minkä vuoksi puita voi kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman vuoksi kaatua tai taipua niiden päälle. Sähköhäiriöiden yleisin syy onkin sähköjohdon päälle kaatunut tai siihen nojaava puu tai linjalle lennähtänyt oksa.

Johtokatualueen ulkopuolisten vierimetsien tilaa tarkastellaan sähköverkon kuntotarkastuksen yhteydessä noin kuuden vuoden välein. Sähköyhtiöillä on oikeus poistaa sähkölinjaa uhkaavat reunapuut, mutta puiden poistamiseen liittyvistä yksityiskohdista pitää mahdollisuuksien mukaan sopia maanomistajan kanssa. Puutavaran varastointi sähköjohtojen alle on kiellettyä yleisen sähköturvallisuuden vuoksi. Turvallisinta on sijoittaa puutavaravarasto kauas sähköjohdoista.

Vierimetsien asianmukainen hoito on niin metsänomistajan kuin verkonhaltijankin etu. Oikein hoidetut reunusmetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle.

Verkonhaltijan sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tähtäävän Energiateollisuus ry ja MTK- sekä SLC -keskusliittojen yhteisen, vierimetsien hoitosuosituksen mukaiset laajemmat puuston hoitotoimenpiteet edellyttävät erillistä sopimista maanomistajan kanssa.

Kaadettaessa puita, ne tulee aina kaataa sähköjohdosta poispäin sekä kaatajan oman turvallisuuden että häiriöttömän sähkönjakelun vuoksi. Jos tämä ei kuitenkaan ole jostain syystä mahdollista, puunkaatoapua voi saada apua sähköyhtiöltä maksutta. Puunkaatoapu ei kuitenkaan tarkoita itse kaatotyön suorittamista vaan se tarkoittaa puun kaatumisen avustamista vänkärillä, kaatotunkilla tai vaijeritaljalla sähköjohdosta poispäin, mutta varsinainen puun kaataminen on kaatoavun tilaajan vastuulla.

2.8.2016