Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Sähkön hinnat olivat maltillisia huhtikuussa ottaen huomioon haasteet vallitsevissa olosuhteissa.

• Toukokuun hintanäkymät ovat myös maltilliset, mutta herkkyys hinnan nousuille säilyy.

• Ydinvoiman tuotantokapasiteetti on rajoittunutta Pohjoismaissa.

• Espanjassa nähtiin dramaattinen sähkökatko, mitä epäillään syyksi?

Huhtikuu oli tapahtumarikas kuukausi niin Suomen sähkömarkkinoilla kuin maailmallakin. Sähkön keskihinnat pysyivät pääsääntöisesti maltillisina, vaikka suurehkoja hintapiikkejä ilmenikin muutamana päivänä. Huhtikuussa hintaherkkyyttä kasvatti muutama tekijä: tuulivoimaa oli vähemmän saatavilla, Olkiluoto 2:n tuotanto keskeytettiin kuun puolivälissä - samalla kun Olkiluoto 3 oli vuosihuollossa ja kaiken lisäksi EstLink 2:n kaapelirikon korjaukset jatkuivat. Ydinvoiman tuotanto oli huhtikuussa siis tarkemmin sanottuna rajoittunutta, sillä meiltä puuttui Pohjoismaista ydinvoimatuotantoa 2500 MW:n edestä ja tuulettomina päivinä hinnat toteutuivat pääosin Baltian hintatasolle. Muutamina tunteina täysi tuontisähkö Baltiasta ei riittänyt kattamaan Suomen kysyntää ja Suomen hinta toteutui Baltiaakin korkeampana, ollen Euroopan kalleinta. Onneksi kelit olivat tavanomaista lämpimämpiä suuressa osaa maata ja pääsimme nauttimaan poikkeuksellisen hyvästä vesivoiman saatavuudesta sekä runsaasta aurinkoenergiasta, mitkä kaikki auttoivat tasapainottamaan tilannetta.

Miltä toukokuun näkymät vaikuttavat?

Toukokuusta on näillä näkymin muodostumassa maltillinen sähkön hintojen näkökulmasta, mikäli sähkön tuotantotilanne ja siirtoyhteydet pysyvät hyvällä tolalla. Nykyisten ennusteiden mukaan aurinkovoimaa on runsaasti saatavilla ja vesivoiman käytettävyys on poikkeuksellisen hyvä kevättulvien jatkuessa. Kelien lämpeneminen tasapainottaa myös tilannetta vähentäen sähkön kysyntää. Iloisena uutisena voimme myös pitää sitä, että Olkiluoto 2:n roottorin vaihtaminen suoritettiin ennakoitua nopeammin ja tuotanto pääsi taas käynnistymään 7.5. Kaiken lisäksi Olkiluoto 3:n vuosihuolto valmistui etuajassa ja tuotanto käynnistettiin huhtikuussa, mikä myös osaltaan tasapainottaa tilannetta toukokuussa.

Hintaherkkyyttä on kuitenkin ilmassa toukokuun tuulettomille hetkille, sillä Olkiluoto 1:n vuosihuolto alkaa ja samaan aikaan Ruotsissa sijaitsevan Oskarshamnin ydinvoimalan huolto jatkuu, minkä myötä Pohjoismaista puuttuu noin 3000 MW kesäkuun puoliväliin asti.

Aurinkovoiman saatavuus kasvanut merkittävästi vuoden takaisesta

Keväällä olemme päässeet nauttimaan runsaasta aurinkoenergian saatavuudesta, mikä on tasapainottanut hintoja, ja tämä on näkynyt etenkin edullisina keskipäivän hintoina. Äitienpäivän kunniaksi aurinkovoima teki toukokuun 11. pv uuden tuotantoennätyksen huipputehon ollen 940 MW. Jos vertaamme aurinkoenergian tuotantokapasiteettia vuoden takaiseen, niin aurinkoenergian huipputeho oli huhtikuussa noin 800 MW, kun vuosi sitten sama lukema oli noin 550 MW:n. Toisin sanoen aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on parhaimmillaan kasvanut Suomessa 45 % viime vuoden huipputehosta huhtikuussa ja samankaltaista kehitystä on ollut myös muissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Säästä riippuvaisena tuotantomuotona aurinkoenergian saatavuus paranee aina juhannukseen asti Pohjoismaissa.

Ydinvoimalaitosten vuosihuollot jatkuvat

Toukokuussa loput Olkiluodon voimalayksiköt menevät huoltoon seuraavasti:

• OL1 polttoaineenvaihtoseisokki alkaa 11.5. (Kesto arviolta 11 vuorokautta.)

• OL2 huoltoseisokki alkaa 25.5. (Kesto arviolta 21 vuorokautta.)

Näiden lisäksi Ruotsissa Oskarshamn 3:n vuosihuolto on pitkittynyt ja se on poissa käytössä elokuun loppuun asti nykyisten arvioiden mukaan. Ruotsissa huolletaan toukokuun aikana myös Forsmark 1 ja Ringhals 3 ydinvoimayksiköitä vuoron perään. Kun kesä vaihtuu syksyksi, Loviisan ydinvoimayksiköt huolletaan vuoron perään elo-syyskuussa 2025.

Olkiluoto 2:n häiriö on korjattu

OL2:ssa havaittiin kosteuden nousua syyskuussa ja sen takia roottori jouduttiin vaihtamaan. Tämän seurauksena laitosta ajettiin talven ajan alemmalla tehotasolla. Nyt kosteudet nousivat huhtikuussa uudelleen, ja roottori vaihdettiin toistamiseen. Tuotantolaitoksen ajaminen jatkuu rajoitetulla teholla tämän hetken tiedon mukaan 2026 vuosihuoltoon saakka.

Kevättulvien tilanne

Kevättulvat alkoivat huhtikuun puolivälissä Olkiluodon 2:n häiriöiden aikaan Etelä- ja Keski-Suomessa lämpimän sään ansiosta ja tämä mahdollisti vesivoiman hyvän käytettävyyden sekä suuret vesivoiman tuotantovolyymit. Vuoksen valuma-alueella talvi oli kostea ja vähäluminen. Vuonna 2024 ollut poikkeuksellisen märkä tilanne on kesän 2025 ennusteissa kääntynyt hyvin kuivaksi.

Pohjois-Suomessa toukokuu alkoi vielä lumisateiden merkeissä, ja suuret kevättulvavolyymit odottavat lumien sulamista. Toukokuun kuluessa lumet kuitenkin sulavat, eikä tulvaennusteet tällä hetkellä näytä vahinkorajojen ylittymisen olevan todennäköistä.

Espanjan sähkökatkos - mitä tiedämme asiasta tällä hetkellä?

Kuten varmasti moni uutisista lukikin, huhtikuussa sattui dramaattinen sähkökatkos, joka kosketti Iberian niemimaata, Espanjaa sekä Portugalia. Virallista syytä katkokselle ei ole vielä vahvistettu, mutta tämän hetken tietojen mukaan sen uskotaan liittyvän suureen määrään uusiutuvan energian tuotantomuotoja, sekä jonkinlaiseen sääilmiöstä tai viasta aiheutuneeseen ketjureaktioon, joka eskaloitui ikävällä tavalla. Tuuli- ja aurinkovoima kytkeytyvät verkkoon taajuusmuuttajilla ilman pyörivää massaa, eivätkä ne yleensä tuota järjestelmään inertiaa. Vähäinen inertia voi olla yksi syy, mikä on altistanut järjestelmän häiriöille, tai häiriöiden ketjureaktiolle. Espanjan tapauksessa sähköverkon energiajakauma koostui ennen katkosta noin 70 prosenttisesti tuuli- ja aurinkovoimasta, minkä tuotantomäärä voi vaihdella äkillisesti sään mukaan. Espanjan verkossa jo ennen häiriötä oli oskillaatiota eli taajuuden heilahtelua. Oskillaatio voi pahimmassa tapauksessa johtaa sähköverkon romahdukseen, jos järjestelmässä ei ole riittävästi inertiaa tai muita reservejä vastustamaan taajuusmuutoksia.

Jos mietitään asiaa Suomen näkökulmasta voimme todeta, että Fingrid on hyvin valmistautunut ja tehnyt vuosia töitä inertian ylläpidon eteen, kun siirrymme enenevässä määrin sääriippuvaiseen tuotantoon. Fingridin valvomopäällikön Arto Pahkinin Ylelle kertomien tietojen mukaan ”Suomessa verkon jännitteen äkilliseen laskemiseen on varauduttu pitämällä verkossa riittävästi reservejä, joita voidaan hyödyntää suurimpien yksiköiden tai johtojen vaurioitumistilanteessa”. Käytännössä Suomen kantaverkossa on siis ylimääräistä kapasiteettia, joka voidaan käynnistää ripeästi tarvittaessa. Tämän ylimääräisen kapasiteetin avulla verkko pystyy jatkamaan toimintaansa normaalisti tai palauttamaan toimintansa. Voit lukea enemmän tietoa sähkökatkoksesta ja ilmiöistä sen taustalla täältä.

Futuurihinnoissa pientä nousua loppuvuodelle

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, joiden mukaan huhtikuun markkinakatsauksen jälkeen markkinoilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia, paitsi loka-marraskuun 2025 hinnoissa, jotka ovat nousseet neljästä kuuteen senttiin kilowattitunnilta. Talvikuukausien hinnat ovat noin kahdeksassa sentissä, ja kesäkuukausien neljässä sentissä kilowattitunnilta sekä vuodelle 2026 että 2027.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu 12.5.2025.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.