Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Helmikuussa sähkön hinnat pysyivät korkealla.

• Säät ovat lauhtuneet ja aurinkovoiman saatavuus paranee.

• Pohjoismaiden vesivarannot normaalia matalammalla tasolla.

• Lähi-idän konflikti – miten se vaikuttaa sähkön hintoihin?

Kovimmat pakkaset ovat näillä näkymin takana päin. Monelle meistä kulunut talvi jää mieleen niin talviolympialaisista, korkeista pakkaslukemista kuin sähkön hinnoista. Helmikuussa sähkön hinnat pysyivät korkealla sähkön keskihinnan ollen 17,22 snt/kWh (sisältäen ALV:n). Korkeat hinnat johtuivat poikkeuksellisen kylmistä säistä sekä tuulivoiman heikosta saatavuudesta.

Maaliskuun hintanäkymät

Kevät tuo tullessaan auringonvaloa ja uutta energiaa arkeemme. Säät ovatkin jo lämmenneet, ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet ja aurinkokin paistaa yhä enemmän. Kevään tulo näkyy siis enenevässä määrin sähkön hinnoissa iltapäivisin, sillä aurinkovoimaa on nyt huomattavasti enemmän ja sen saatavuus kasvaa aina juhannukseen saakka.

Maaliskuussa sähkön hintanäkymiin vaikuttaa kevään sääolosuhteet. Kelien lämpeneminen laskee sähkönkulutusta vuoden alkuun verrattuna ja samalla se hellittää hintojen nousupainetta. Tuulivoiman tilanne on myös parantunut ja poikkeuksellisen pitkäkestoiset jäätymisongelmat ovat hellittäneet. Maaliskuun alussa on nähty, että tuulivoiman saatavuus voi kasvaa muutamissa tunneissa enemmän kuin koko Suomen ydinvoimatuotanto, kuten kävi esimerkiksi maaliskuun 3. päivä.

Joustavalla sähkön tuotannolla on myös iso vaikutus sähkön hintoihin maaliskuussa. Mikäli tuotantoon tai siirtoyhteyksiin tulee vikaantumisia, sähkön hinnat voivat toki nousta korkeammalle. Tänä talvena kaukolämmöstä on tullut yhä merkittävämpi osa joustoa sähkökattiloiden myötä. Kun sähkön hinnat ovat alhaisia, lämmitys vaihtuu sähkökattiloihin. Tällä on sähkön hintoihin stabiloiva vaikutus ja se lisää jouston määrää järjestelmässä.

Yleisesti ottaen hintaherkkyyttä on jonkin verran ilmassa ajankohtiin, jolloin tuulivoiman saatavuus on rajallisempaa. Hintaherkkyyden taustalla vaikuttaa muutama muukin tekijä. Yksi niistä on vesivoiman saatavuus, johon on vaikuttanut poikkeuksellisen kylmä ja vähäluminen talvi. Käytännössä kylmien kelien aikaan vesivoimalle on ollut runsaasti kysyntää, mutta lunta on satanut keskimääräistä vähemmän. Tämän seurauksesta Pohjoismaiset vesivarannot ovat normaalia matalammalla tasolla maaliskuun alussa. Kevään vesisateet vaikuttavat vesitilanteeseen, joten tilanne voi muuttua.

Maalis-toukokuussa Suomessakin vaikuttaa ruotsalaisen Oskarhamn -ydinvoimalan tuotantoseisokki, joka aloitettiin venttiilien huoltotoimenpiteiden vuoksi. Ydinvoimala on nyt poissa käytöstä ja vuosihuolto suoritetaan samalla. Oskarhamnin on määrä palata takaisin tuotantoon toukokuun 22. päivä. Tämän lisäksi Forsmark 3 -reaktori siirtyi suunniteltuun vuosihuoltoon, jonka on määrä kestää huhtikuun 4. päivään saakka. Näiden vaikutukset heijastuvat Suomen hintatasoon niissä tilanteissa, kun nojaudumme Ruotsin tuontisähköön.

Tilannetta kuitenkin tasapainottaa se, että kaikki Suomen voimalaitokset ja siirtoyhteydet ovat maaliskuun alussa normaalisti toiminnassa.

Kaasun hinta nousee Lähi-idän tilanteen myötä – miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Lähi-Idän konfliktin vaikutukset ulottuvat myös globaaleille energia- ja sähkömarkkinoille. Tilanne elää päivittäin ja sen vaikutukset muovautuvat sen kehityksen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa etenkin maakaasun hinta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat kytkeytyvät eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Vaikkei maakaasua käytetäkään Pohjoismaissa lähes ollenkaan, Keski-Euroopassa sitä käytetään laajasti sähköntuotantoon. Kun maakaasun hinta nousee, kaasulla tuotetun sähkön hinta kohoaa Keski-Euroopassa. Näin ollen nousut kaasun hinnassa voivat välillisesti nostaa sähkön hintatasoa Pohjoismaissa yhteisten markkinoiden vuoksi joinain ajankohtina.

Futuurihinnoissa pientä nousua

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edelliseen markkinakatsaukseen verrattuna helmikuun spot-hinnat pysyivät korkealla tasolla kuitenkin hieman laskien loppukuukautta kohden. Maaliskuun alun spot-hinnat ovat olleet hieman ennustettua matalampia. Futuurihinnat ovat nousseet lievästi syksylle 2026 ja alkuvuodelle 2027.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu 10.3.2026.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.