Sähkömarkkinat Suomessa

Miten sähkömarkkinat toimivat?

Sähkömarkkinassa on kyse sähkön myynnistä ja ostosta, eli ihan samasta asiasta kuin minkä tahansa muun alan markkinassa. Kaupankäynti tapahtuu suurimmaksi osaksi tukkumarkkinalla sähköpörssin kautta. Me Suomessa olemme osa Pohjoismaiden yhteistä sähkön tukkumarkkinaa, jonka kaupankäynti tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä.

Sähköpörssissä kauppaa käyvät energiayhtiöt, kuten esimerkiksi ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuottajat, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Sähköä ostavat suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjät, jotka myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille ja pk-yrityksille.

Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaisesti

Tukkumarkkinalla suurin osa sähkön kaupasta käydään vuorokausimarkkinalla, jossa sähköä myydään ja ostetaan seuraavan päivän jokaiselle varttitunnille. Itse kaupankäynti on käytännössä huutokauppaa, jossa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan muodostaman markkinahinnan mukaisesti.

Ostaja tekee arvion seuraavan päivän sähkön tarpeestaan ja jättää tarvittavasta sähkön määrästä ostotarjouksen sähköpörssiin. Samalla ostaja kertoo, kuinka paljon on valmis tarvitsemansa sähkön määrästä maksamaan. Vastaavasti sähkön tuottaja jättää tarjouksen sähköpörssiin, ja määrittelee, kuinka paljon on valmis myymään sähköä eri hintatasoilla eri varttitunneille. Huutokaupan päätyttyä lopullinen sähkön hinta on se kohta, jossa ostajan ja myyjän tarjoukset kohtaavat.

Seuraavan päivän hinnat ovat tiedossa iltapäivällä

Mikäli seuraavana päivänä tapahtuu jotain odottamatonta, eikä sähköä olekaan saatavilla myytyä määrää, tai ostaja ei tarvitsekaan niin paljoa sähköä kuin ennusti, ryhdytään kaupankäyntiin päivänsisäisillä markkinoilla. Siellä korjataan ennusteiden poikkeamat ja kaupat voidaan tehdä heti, kun osto- ja myyntitarjoukset kohtaavat. Päivänkään sisällä kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan ja uusia poikkeamia voi ilmestyä. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid lopulta tasoittaa kulutuksen ja tarjonnan säätösähkö- ja reservimarkkinoilla.

Sähkömarkkina konkretisoituu meille kaikille vähittäismarkkinan kautta. Siinä missä tukkupuolella sähkön hinta vaihtelee vuorokauden sisällä välillä reippaastikin, sähkönkuluttajat, maksavat sähköstä oman sähkösopimuksensa hinnoittelumallin perusteella. Sähköenergian lisäksi maksettavaksi tulevat myös siirtomaksut ja verot.

Sinäkin voit vaikuttaa kulutuskäyttäytymiselläsi

Vaikka sähkönkäyttäjät eivät osallistukaan suoraan sähköpörssin kaupankäyntiin, he voivat vaikuttaa pörssissä käytävään sähkökaupan määrään välillisesti omalla kulutuskäyttäytymisellään. Sähköyhtiöt seuraavat asiakkaidensa sähkönkulutusta ja arvioivat sen perusteella oman sähkönostotarpeensa sähköpörssistä. Jos olemme tarkkoja sähkönkulutuksesta ja pyrimme pienentämään omaa käyttöämme, se vaikuttaa kaupankäyntiin, sillä mitä korkeampi kysyntä on, sitä korkeammaksi hinta nousee. Samalla vaikutamme tietysti myös oman sähkölaskumme suuruuteen.

Miksi sähkön hinnat vaihtelevat?

Sähkömarkkinoiden hintavaihteluihin vaikuttavat useat tekijät, kuten sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvu, sääolosuhteet sekä kysynnän ja tarjonnan vaihtelut. Sääriippuvainen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut Suomessa merkittävästi. Tuulivoimaloiden tuotantohaarukka vaihtelee nollan ja 7200 megawatin välillä tuulisuudesta riippuen, mikä luonnollisesti lisää hintavaihteluja.

Kesäisin myös yleensä tuulee vähemmän, eikä suurimpia megawattimääriä synny kuin myrskytuulien aikaan. Talvisin normaali tuulivoiman taso Pohjoismaissa on lähempänä 15 000 megawattituntia tunnissa, kesäaikaan se on yli 5000 megawattituntia tunnissa alhaisempi. On myös tyypillistä, että kesäöisin tuulee enemmän kuin aamuisin, jolloin sähköä juuri tarvittaisiin.

Myös ydinvoimakapasiteetti on kasvanut Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä 1600 megawatilla. Viime aikoina hintavaihteluihin ovat vaikuttaneet myös ydinvoimaloiden vuosihuollot. Myös esimerkiksi maiden välisten siirtolinjojen huollot vaikuttavat hintoihin.

Hintavaihteluja osaltaan helpottaa säädettävissä oleva vesivoiman tuotanto. Kevättulvien hellitettyä vesivoimaa voidaan säätää taas paremmin, mikä tasaa sähkön hintoja.

Auringonvalon lisääntymisen lisäksi myös aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa on kasvussa, kun uusia aurinkovoimalapuistoja valmistuu. Aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti onkin kasvanut 200 megawattia viime keväästä, kapasiteetin ollessa nyt 1250 MW. Lisäksi saamme aurinkoisina hetkinä kasvavissa määrin tuontisähköä Keski-Euroopasta, jossa aurinkovoimaa on huomattavasti enemmän saatavilla.